Joukkoliikenne kaksinkertaiseksi Suomessa: Aivoriihi

Petteri tarkoitti varmaan sitä että suurkaupungin naapureissa olevia yhtenäisiä esikaupunki-taajamia pitäisi olla mahdollista jossain vaiheessa liittää itse kaupunkiin. Näinhän tehtiin lukuisia kertoja ennen vanhaan edelliset kerrat 1946, 1966, ja todennäköisesti tullaan tekemään Sipoon lounaisnurkan osalta 2009.


Juuri näin, esikaupunkialueet ja kaupungin kasvualueet pitää liittää keskuskaupunkiin kuten on aina ennenkin tehty.

Lisäksi pitää luoda lainsäädännöllisesti kaupunkialueen ympärille laaja "viherkehä", jossa uusien asuinalueiden perustaminen sekä haja-asutus on kielletty. Viherkehän sisässä jo olevien riittävän suurten taajamien täydennysrakentamista voidaan tehdä hallitusti.

Esimerkiksi Helsingin seudulla Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja osa Sipoosta liitettäisiin yhteen.

Lähikunnissa rakentaminen olisi sallittua vain Kirkkonummen keskustassa, Masalassa, Nummelassa, Klaukkalassa, Hyrylässä, Keravalla, Järvenpäässä ja Nikkilässä. (Tuota listaa voi tarkentaa, mutta noin periaatetasolla.) Myös merkittävä osa nykyisestä Pohjois-Espoosta olisi rakennuskiellossa.
 
Viimeksi muokattu:
Jotta ehdottamasi lait olisivat oikeudenmukaisia, niin pitäisi siis rajata maaseutu näiden ulkopuolelle. Mutta mikä on maaseudun ja kaupunkiseudun raja? Onko Nurmijärvi tai Sipoo kaupunkiseutua vai maaseutua?
Nostat esiin hyviä kysymyksiä, jotka lainsäädännössä tulee ratkaista. Ei minulla ole valmista lakitekstiä, ainoastaan tämä periaate. Noiden kysymysten vastaamiseksi tulisi ensin tehdä tutkimustyötä, jonka yhteydessä selvitettäsiin mm. erilaisten rajausten merkitystä sellaisenkin asian kuin CO2-päästöjen suhteen.

Kyse on myös kokonaisuudesta. En pidä hyvänä ajatuksena kategorisesti kieltää haja-asutusta. Mutta esim. kustannusvastaavuuden periaate on hyvä. Jos joku haluaa asua vähintään 5 km:n päässä lähimmästä naapurista, niin sitten tulee olla valmis maksamaan siitä. Ei pidä odottaa, että posti kannetaan sisään postiluukusta ja lapset toimitetaan ilmaiseksi päivähoitoon ja kouluun.

Aina varmasti löytyy kyllin rikkaita tai hulluja tekemään vaikka mitä, mutta yksittäistapaukset eivät olekaan yhteiskunnan toiminnalle ongelma, vaan valtavirta. Tämän perusteella voin ihan vain heittää, että jos vaikka palvelu- ja joukkoliikennevelvoitteen tulee kattaa 85 % kunnan asukkaista, niin se jo ohjaa varsin kattavasti. Silloin ei enää voi pitää sellaista kuntaa, jossa asukkaat ovat jakautuneet tasan 4 perhettä/km2.

Miten tulkitset esim Sipoon päättäjien ja sipoolaisten enemmistön haluja taistella alueluovutusta vastaan väittämällä mm että Sipoo on aidointa maaseutua, ja haluaa pysyä sellaisena, vaikka suurin osa asukkaista kuitenkin kulkee autolla töihin 15-40 km päähän Helsinkiin?
Ensinnä sanon, että eihän tämä ole meillä mitenkään kiellettyä, vaan sen katsotaan olevan ihmisten oikeus. (En ota kantaa siihen, tuleeko tällainen oikeus olla vai ei.) Toiseksi sanon, että muuttuuko tilanne toiseksi sillä, että osa Helsingin hallintoalueesta on aitoa maaseutua, ja sinne vaan asutetaan maaseutumaisesti lisää porukkaa kulkemaan 15-40 km:n päästä kotikuntansa keskustaan.

Johan meillä on samanlainen Espoo, jonka pohjoisin osa on jokseenkin autio. Ja kun Histaan - moottoritien varrelle kuten Sipooseenkin - ehdotetaan rakentamista, sitä paheksutaan kaupunkirakenteen hajauttamisena. Helsingin vastaavat aikeet Sipoossa ovat hyväksyttäviä, miksi?

Siksikö, että Helsinki on nykyisen asuntoministerin suulla ilmoittanut, että Sipoo halutaan liittää Helsinkiin siksi, että sitten Helsinki voi rakentaa sinne metroa omalla päätöksellään. Kun samaa eli raskasta raideliikennettä ehdotetaan Histaan, sanotaan, ettei siinä ole mitään järkeä.

Minusta Sipoo-kysymys ei liity tähän varsinaiseen asiaan, joukkoliikenteen edistämiseen ja siihen liittyvään haja-asutuksen ehkäisemiseen. Mutta jos tuollainen palvelu- ja joukkoliikennevelvoite 85 %:lle asukkaista olisi voimassa, sillä olisi vaikutusta Sipoossa. Ja paljon paremmin silloin, kun Sipoo on itsenäinen kunta eikä Helsingin kaupungiosa. H:gin osanahan se saisi olla täysin haja-asutusta rakennetun tiiviin Helsingin kustannuksella.

Antero
 
Ensinnä sanon, että eihän tämä ole meillä mitenkään kiellettyä, vaan sen katsotaan olevan ihmisten oikeus. (En ota kantaa siihen, tuleeko tällainen oikeus olla vai ei.) Toiseksi sanon, että muuttuuko tilanne toiseksi sillä, että osa Helsingin hallintoalueesta on aitoa maaseutua, ja sinne vaan asutetaan maaseutumaisesti lisää porukkaa kulkemaan 15-40 km:n päästä kotikuntansa keskustaan.

Johan meillä on samanlainen Espoo, jonka pohjoisin osa on jokseenkin autio. Ja kun Histaan - moottoritien varrelle kuten Sipooseenkin - ehdotetaan rakentamista, sitä paheksutaan kaupunkirakenteen hajauttamisena. Helsingin vastaavat aikeet Sipoossa ovat hyväksyttäviä, miksi?

Siksikö, että Helsinki on nykyisen asuntoministerin suulla ilmoittanut, että Sipoo halutaan liittää Helsinkiin siksi, että sitten Helsinki voi rakentaa sinne metroa omalla päätöksellään. Kun samaa eli raskasta raideliikennettä ehdotetaan Histaan, sanotaan, ettei siinä ole mitään järkeä.


Toisaalla pidät erittäin tärkeänä sitä, että rakennetaan uutta asutusta toimivan joukkoliikenteen varaan. Sitten kun Helsingillä on selkeä suunnitelma tuollaisesta rakennustavasta ja se sisältää lähes asumattoman alueen hallinnollisen rajan muutoksen, pidät kunnallista itsehallintoa niin arvokkaana, ettei tuota pidä toteuttaa.

Ei millään pahalla, mutta minusta kommenteistasi tulee vähän mieleen vakinaisen palokunnan päällikkö, joka tuli palopaikalle, kun VPK oli jo sammuttanut palon vaan kommentoidakseen: "Väärin sammutettu".

Ettei vaan ole kyse enemmän metron kuin kuntaliitoksen vastustamisesta?
 
Ensinnä sanon, että eihän tämä ole meillä mitenkään kiellettyä, vaan sen katsotaan olevan ihmisten oikeus. (En ota kantaa siihen, tuleeko tällainen oikeus olla vai ei.) Toiseksi sanon, että muuttuuko tilanne toiseksi sillä, että osa Helsingin hallintoalueesta on aitoa maaseutua, ja sinne vaan asutetaan maaseutumaisesti lisää porukkaa kulkemaan 15-40 km:n päästä kotikuntansa keskustaan.
Kuka on sanonut että Sipoosta liitettäviin osiin rakennettaisiin jatkossa vain maaseutumaisesti. Kyllä muulla on sellainen käsitys että sinne tulee tiivistä kaupunki- tai vähintään esikaupunkimaista rakentamista metron varteen. Oliko se Pajunen vai kuka, joka sanoi että sinne tulee Porvoon keskustan kokoinen kaupunki.

Siksikö, että Helsinki on nykyisen asuntoministerin suulla ilmoittanut, että Sipoo halutaan liittää Helsinkiin siksi, että sitten Helsinki voi rakentaa sinne metroa omalla päätöksellään. Kun samaa eli raskasta raideliikennettä ehdotetaan Histaan, sanotaan, ettei siinä ole mitään järkeä.
Histaan ei ole tulossa mitään metroa eikä edes tavallista rautatietä ole luvassa 20-40 vuoteen. Jos olisi varmuutta rautatien tulosta, niin suhtautuminen Histaan olisi vallan toisenlaista. Lounais-Sipoossa metron tulo on varmaa, jos alue ylipäänsä liitetään Helsinkiin.

Toinen seikka joka epäilyttää Histassa on Ämmässuon kaatopaikan hajut. Vaikka Ämmässuolle rakennetaisiin kuinka hienot uudet käsittelylaitokset, niin vanhasta jätekasasta ei pääse noin vaan eroon ja se haisee vielä kauan. Itse asun n 5 km päässä Ämmässuosta ja se haisee joskus meillekin.

Minusta Sipoo-kysymys ei liity tähän varsinaiseen asiaan, joukkoliikenteen edistämiseen ja siihen liittyvään haja-asutuksen ehkäisemiseen. Mutta jos tuollainen palvelu- ja joukkoliikennevelvoite 85 %:lle asukkaista olisi voimassa, sillä olisi vaikutusta Sipoossa. Ja paljon paremmin silloin, kun Sipoo on itsenäinen kunta eikä Helsingin kaupungiosa. H:gin osanahan se saisi olla täysin haja-asutusta rakennetun tiiviin Helsingin kustannuksella.
Sipoo olisi jo aikoja sitten voinut tehdä itse jotain näiden palvelujen ja tiiviimmän asutuksen aikaansaamiseksi, vaikka mikään laki ei olisi velvoittanut.

Näiden lakien säätämiseen menisi aikaa niin kauan että Helsingin seutu "tukehtuu" asuntopulaan ja autojen alle ennen sitä. Mutta olisi hyvä tietenkin aloittaa muutos tällä lainsäädäntöpuolella jo nyt.

t. Rainer
 
Kuka on sanonut että Sipoosta liitettäviin osiin rakennettaisiin jatkossa vain maaseutumaisesti.
Esimerkiksi apulaiskaupunginjohtajaksi pyrkivä Soininvaara on esittänyt, että Sipooseen rakennetaan pientaloja. Sen sijaan eläkkeelle jäävä apulaiskaupunginjohtaja Korpinen on sanonut, että tiivistä kerrostaloasutusta. En ole välittänyt leikata talteen kaikkea, mitä Sipoosta on kirjoitettu, mutta yhdet puhuvat siitä yhtä ja toiset toista.

Alueliitosta on helpompi myydä puhumalla siitä, että Sipoosta Helsinki saa pientaloaluetta ja ettei alueen luonne muutu, joten nykyasukkaiden ei tarvitse vastustaa hanketta. Metron rakentamista puolustavien on vaikea puhua pientaloista, koska se ei perustele metron rakentamista. Jotain tolkkua kai pitäisi löytyä siitä, millä Helsinki on perustellut vaatimustaan sekä valtuustolle että tuomioistuimille.

Histaan ei ole tulossa mitään metroa eikä edes tavallista rautatietä ole luvassa 20-40 vuoteen.
Mutta kerropa, miksi Histaan ei voi rakentaa 8 km rautatietä Espoon asemalta 20.000 asukkaan tarpeisiin mutta Sipooseen rakennetaan ilman muuta metro? Vaikka ei edes ole tietoa siitä, mitä ja kuinka monelle ihmiselle rakennetaan.

Tätähän minä juuri kysyn: Miksi on itsestäänselvää, että jonkun ehdottaessa metron rakentamista jonnekin, se on aivan varma ja kannattava asia, mutta kun ehdotetaan rautatietä, se ei voi tulla kysymykseen kuin 20-40 vuoden kuluttua?

Jos olisi varmuutta rautatien tulosta, niin suhtautuminen Histaan olisi vallan toisenlaista. Lounais-Sipoossa metron tulo on varmaa, jos alue ylipäänsä liitetään Helsinkiin.
"Varmuus rautatien tulosta" on vain päätös sen tekemisestä. Ei se ole mikään onnenkanatamoinen joka tulee tai ei tule kuin sadekuuro.

Histaan rakennetaan rautatie, jos sinne sellainen halutaan. Jos ei haluta, selitellään. Selittely osoittaa, ettei haluta. Eli oikeasti ei haluta rakentaa joukkoliikenteeseen vaan autoiluun perustuvaa aluetta. Sipoossa taas oikeasti ei haluta rakentaa sen enempään pien- kuin kerrostalojakaan, vaan metroa.

Sipoo olisi jo aikoja sitten voinut tehdä itse jotain näiden palvelujen ja tiiviimmän asutuksen aikaansaamiseksi, vaikka mikään laki ei olisi velvoittanut.
Kyllä. Lainsäädäntöömme perustuvan kunnallisen itsehallinnon vuoksi sen ei ole tarvinnut, kun kerran kunnan asukkaat eivät ole halunneet.

Kyllä Helsingissäkin täytyy uskoa, että laki on sama Sipoossa ja Helsingissä, ja jos Helsinki haluaa oman itsehallintonsa, sen tulee suostua siihen myös lähikunnassa. Nyt on asenne sellainen, että itsehallinto on hyvä asia silloin, kun on kyse Helsingin itsehallinnosta, mutta huono asia kun sitä sovelletaan Sipoon itsehallintoon.

Antero
 
Ettei vaan ole kyse enemmän metron kuin kuntaliitoksen vastustamisesta?
Arvaan, että löytyy monta ihmistä, joiden mielestä minä en saisi puuttua tähän asiaan ollenkaan juuri siksi, että tähän liittyy metro. Mutta minähän en ole sitä siihen liittänyt.

Minä en vastusta sen enempää metroa kuin kuntaliitoksiakaan, mutta vastustan molempia silloin, jos ne eivät ole tarkoituksenmukaisia.

Juridiikan kannalta olen sitä mieltä, että lainsäädäntömme mukaiset perusteet kuntaliitokselle ilman Sipoon suostumusta eivät toteudu. Lähtien jo siitä, ettei Helsingillä ja Sipoolla ole maarajaa, mikä on perusedellytys.

Antero
 
Tätähän minä juuri kysyn: Miksi on itsestäänselvää, että jonkun ehdottaessa metron rakentamista jonnekin, se on aivan varma ja kannattava asia, mutta kun ehdotetaan rautatietä, se ei voi tulla kysymykseen kuin 20-40 vuoden kuluttua?

"Varmuus rautatien tulosta" on vain päätös sen tekemisestä. Ei se ole mikään onnenkanatamoinen joka tulee tai ei tule kuin sadekuuro.

Histaan rakennetaan rautatie, jos sinne sellainen halutaan. Jos ei haluta, selitellään. Selittely osoittaa, ettei haluta. Eli oikeasti ei haluta rakentaa joukkoliikenteeseen vaan autoiluun perustuvaa aluetta.


Tuosta olen samaa mieltä.


Sipoossa taas oikeasti ei haluta rakentaa sen enempään pien- kuin kerrostalojakaan, vaan metroa.


Aikamoinen väite. :eek:
 
Mutta kerropa, miksi Histaan ei voi rakentaa 8 km rautatietä Espoon asemalta 20.000 asukkaan tarpeisiin mutta Sipooseen rakennetaan ilman muuta metro? Vaikka ei edes ole tietoa siitä, mitä ja kuinka monelle ihmiselle rakennetaan.

Tätähän minä juuri kysyn: Miksi on itsestäänselvää, että jonkun ehdottaessa metron rakentamista jonnekin, se on aivan varma ja kannattava asia, mutta kun ehdotetaan rautatietä, se ei voi tulla kysymykseen kuin 20-40 vuoden kuluttua?

"Varmuus rautatien tulosta" on vain päätös sen tekemisestä. Ei se ole mikään onnenkanatamoinen joka tulee tai ei tule kuin sadekuuro.
Kyllä se on onnenkantamoinen koska rautateitä meillä Suomessa rakentaa vain RHK, ja matkustajaliikennettä saa niillä harjoittaa vain VR. RHK:n hankelistalla on monia muita tärkeämpiä hankkeita odottamasssa valtion rahakirstujen avautumista: Pojanmaan radan perusparannus, Lahti-Vainikkala perusparannus, Kehärata ...... . Joku Histan rata on valtion vinkkelissä käytännössä mapissa Ö ja kaivetaan sieltä esiin 2030 -luvulla. Histan rata voi toteutua aikaisemmin vain jos se rakennetaan ELSA-ratana Turkuun asti. Tähänastiset laskelmat ovat osoittaneet ELSA:n kannattamattomaksi.

Tarkoitit varmaan myös, että olisi syytä tutkia olisiko Histan rata mahdollista rakentaa yksityisratana, kaupungin omistamana, kuten metroa. Se ehkä onnistuisi, mutta Histan-Espoon keskuksen yksityisradan junat eivät saisi jatkaa nykyisten monopolisääntöjen mukaan Helsinkiin, vaan olisivat vain syöttöjunia rantaradalle.

Kuvittelisin että Histaan kuitenkin nousee lähiö seuraavien 10-15 vuoden aikana, koska poliittinen paine sen rakentamiseen Espoossa on kova. Joukkoliikenne hoidettaisiin todennäkösesti syöttöbusseilla Espoon keskukseen ja Leppävaaraan. Lohjan/Vihdin suunnan kaukobusseilla pääsisi myös motarin varrelta suoraan Helsingin Kamppiin kuten nyt.

t. Rainer
 
Joku Histan rata on valtion vinkkelissä käytännössä mapissa Ö ja kaivetaan sieltä esiin 2030 -luvulla.

Pääkaupunkiseudun kaupungit voivat itse vaikuttaa huomattavasti siihen, miten tärkeäksi valtio näkee Histan radan. Tuskin kehäratakaan innostaisi valtiota nykyiseen malliin, jos Vantaa ei lobbaisi sitä niin kovasti (vaikka lentokenttäyhteys tuokin radalle ainakin nimellisesti valtakunnallista merkitystä) ja painottaisi sen tärkeyttä seudun asuntopulan ratkaisemisessa.

Jos Espoo ilmoittaisi, että Histaa ei rakenneta ilman rautatietä, niin varmasti valtiota alkaisi kiinnostaa. Kun Espoo kuitenkin sanoo, että tehdään Hista nyt ja rata ehkä joskus, niin rataa ei voida enää perustella asuntorakentamisella myöhemminkään. Jos valtion rahat ovat tiukassa, niin Espoo voi nostaa omaa rahoitusosuuttaan tai lainata valtiolle rahat valtionosuuden maksamiseen.
 
Jos Espoo ilmoittaisi, että Histaa ei rakenneta ilman rautatietä, niin varmasti valtiota alkaisi kiinnostaa. Kun Espoo kuitenkin sanoo, että tehdään Hista nyt ja rata ehkä joskus, niin rataa ei voida enää perustella asuntorakentamisella myöhemminkään. Jos valtion rahat ovat tiukassa, niin Espoo voi nostaa omaa rahoitusosuuttaan tai lainata valtiolle rahat valtionosuuden maksamiseen.

Espoo aikoo käydä valtion kukkarolla jo muutenkin aika reippaasti länsimetron, kehä I:n ja Espoon keskukseen jatkettavan kaupunkiradan takia.

Hyvällä taktiikalla Histan rata voitaisiin jotenkin niputtaa samaan pakettiin Espoon keskuksen kaupunkiradan kanssa, tyyliin valtio maksaa kokonaan kaupunkiradan ja Espoo Histan radan.

Itse suhtaudun epäilevästi koko Histan rakentamisen tarpeeseen, koska Espoossa on keskesisemmillä paikoilla rakentamattomia alueita joille Histan talot kyllä mahtuisivat. Niiden kaavoitus on tosin törmännyt NIMBYilyyn, mutta jotain sille pitäisi tehdä ettei kaupunkirakenne pirstoudu enemmän.

t. Rainer
 
Ratkaisevatko Sipoon liitos ja Histan rata sen, voiko joukkoliikenteen käytön Suomessa kaksinkertaistaa?

Histan radasta olisi syytä perustaa oma keskusteluketju.

Mielestäni se, mitä aiemmasta keskustelusta voi joukkoliikenteen käytön kaksinkertaistamisen suhteen oppia, on:

- Tehokkaan joukkoliikenteen, oli se sitten metro, lähijuna, raitiotie tai runkobussi, toteuttaminen on kytkettävä suurten alueiden rakentamiseen siten, että yhteys toteutuu rakentamisen alkuvaiheessa.
- Rahoitus on kytkettävä toteutukseen - mahdollisuuksien mukaan tulisi käyttää esimerkiksi tonttimyyntiä ja maankäyttösopimuskorvauksia rahoittamaan ratainvestointi tai osa siitä. Oma arvioni on se, että suurten ja keskisuurten kaupunkien rakennusoikeuden hinnalla tulot riittävät maksamaan pikaraitiotien tai tavanomaisen paikallisjunaradan. Histan rata voitaneen rahoittaa alueesta saatavilla tuloilla.
- Kaavoituksessa on oikeasti huomioitava se, miten joukkoliikenteestä tehdään uudella alueella vetovoimaista. Histan kaava ja puheet Sipoosta osoittavat sen, että usein ei ymmärretä, että vetovoimainen joukkoliikenne tulee toteuttaa niin, että pääosa asukkaista / työpaikoista on kävelyetäisyydellä päälinjan pysäkeistä.

Kaavoituksen suhteen Suomen lainsäädännössä suurin ongelma ei ole kuntajako eikä kuntien autonomia. Itse näen seuraavat kolme pääongelmaa:

- Suomen maankäyttö- ja rakennuslaki sallii nk. perusrakennusoikeuden eli rakentamisen myös kaavoittamattomalle maalle kun tontti on tarpeeksi suuri ja tiettyjä esteitä ei ole.
- Suomessa kaavoituksen viranomaisvalvonta ei toimi. Alueelliset ympäristökeskukset eivät puutu edes räikeään maankäyttö- ja rakennuslain rikkomiseen kuten vireillä oleviin ajantasaisten maakuntakaavojen vastaisiin yleiskaavoihin.
- Suomen lainsäädännössä ainoa alue, jossa tulee järjestää tarvetta vastaava joukkoliikenne, on YTV-alue (Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa). Muualla tällaista velvoitetta ei lainkaan ole. Kunnilla on joukkoliikennettä koskevia koordinointivelvoitteita, mutta ne eivät sido yhtään mihinkään.

Näen ongelmiin seuraavat ratkaisut:

Perusrakennusoikeus tulee poistaa tietyltä suojavyöhykkeeltä suurten ja keskisuurten kaupunkien ympärillä. Suojavyöhyke voidaan määritellä esim: 20 km suuren tai keskisuuren kaupungin päätaajaman rajasta tai 10 km suuren tai keskisuuren kaupungin työssäkäyntialueeseen kuuluvan taajaman rajasta.

Ympäristökeskuksille antaa paremmat työkalut kuntien kaavoituksen valvontaan eli kestävää maankäyttöä tukevat valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet sekä selkeät ohjeet, missä tapauksissa ympäristökeskuksen tulee valittaa kuntien kaavapäätöksistä.

Joukkoliikenteen osalta maankäyttö- ja rakennuslakia parempi keino, on säätää henkilöliikennelain ohessa normit, millaisille alueille kuntien on järjestettävä tai turvattava kokopäiväinen joukkoliikenne. Jos normit mitoitetaan oikein, ne johtavat joukkoliikenteen kannalta järkevämpään kaavoitukseen, koska kunnilla ei tule olemaan varaa turvata kokopäiväistä joukkoliikennettä haja-alueille.
 
Perusrakennusoikeus tulee poistaa tietyltä suojavyöhykkeeltä suurten ja keskisuurten kaupunkien ympärillä. Suojavyöhyke voidaan määritellä esim: 20 km suuren tai keskisuuren kaupungin päätaajaman rajasta tai 10 km suuren tai keskisuuren kaupungin työssäkäyntialueeseen kuuluvan taajaman rajasta.

Ympäristökeskuksille antaa paremmat työkalut kuntien kaavoituksen valvontaan eli kestävää maankäyttöä tukevat valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet sekä selkeät ohjeet, missä tapauksissa ympäristökeskuksen tulee valittaa kuntien kaavapäätöksistä.
Tarkoittaa käytännössä rajoituksia kuntien pyhään kaavoitusmonopoliin, mutta ihan hyvä ehdotus sinänsä. Olisi kiinnostava nähdä kuntapamppujen ilmeet jos tällainen lakimuutosehdotus isketään eteen.

Joukkoliikenteen osalta maankäyttö- ja rakennuslakia parempi keino, on säätää henkilöliikennelain ohessa normit, millaisille alueille kuntien on järjestettävä tai turvattava kokopäiväinen joukkoliikenne. Jos normit mitoitetaan oikein, ne johtavat joukkoliikenteen kannalta järkevämpään kaavoitukseen, koska kunnilla ei tule olemaan varaa turvata kokopäiväistä joukkoliikennettä haja-alueille.

Mitä muuten vanhoille haja-alueille tapahtuisi tällaisessa tilanteessa?

t. Rainer
 
Tarkoittaa käytännössä rajoituksia kuntien pyhään kaavoitusmonopoliin, mutta ihan hyvä ehdotus sinänsä. Olisi kiinnostava nähdä kuntapamppujen ilmeet jos tällainen lakimuutosehdotus isketään eteen.
Kun on kyse rakennusoikeudesta kaavoittamattomalle maalle, tällä ei puututa kaavoitusmonopoliin. Pikemminkin päin vastoin, tuetaan käyttämään sitä.

Mitä muuten vanhoille haja-alueille tapahtuisi tällaisessa tilanteessa?
Lainsäädännön yleinen periaate on, että se koskee asioita, jotka tapahtuvat lain voimaantulon jälkeen. Eikä aina edes kaikkia niitäkään, sillä siirtymäsäännöin voidaan lieventää lain vaikutusta.

Palveluvelvoitteiden suhteen voitaisiin säätää esim. siten, että tietyn ajan kuluessa olemassa olevan haja-asutuksen kohtelu muuttuu. Sopiva aika tällaisissa asioissa on sellainen, jonka kuluessa esim. ikäpolvi vanhenee ja tullaan tavallaan lähtöpisteeseen. Tällöin kunnilla on aikaa täydentää haja-asutusalueet kaavoitetuksi ja terveeksi yhdyskuntarakenteeksi.

Antero
 
Kun on kyse rakennusoikeudesta kaavoittamattomalle maalle, tällä ei puututa kaavoitusmonopoliin. Pikemminkin päin vastoin, tuetaan käyttämään sitä.

Palveluvelvoitteiden suhteen voitaisiin säätää esim. siten, että tietyn ajan kuluessa olemassa olevan haja-asutuksen kohtelu muuttuu. Sopiva aika tällaisissa asioissa on sellainen, jonka kuluessa esim. ikäpolvi vanhenee ja tullaan tavallaan lähtöpisteeseen. Tällöin kunnilla on aikaa täydentää haja-asutusalueet kaavoitetuksi ja terveeksi yhdyskuntarakenteeksi.


Minusta pelkkä haja-asutusalueelle rakentamisen kieltäminen ei riitä. Kunnilta pitää myös kieltää hajanainen kaavoitus. Pelkkä kaava ei takaa hyvää yhdyskuntarakennetta.
 
Kun on kyse rakennusoikeudesta kaavoittamattomalle maalle, tällä ei puututa kaavoitusmonopoliin. Pikemminkin päin vastoin, tuetaan käyttämään sitä.
Mun ymmärtääkseni "kaavoitusmonopoli" tarkoittaa myös kaavoittamattomuusmonopolia. Eli valtiovalta alkaisi puuttua kuntien rakentamiseen joka tapauksessa.

Palveluvelvoitteiden suhteen voitaisiin säätää esim. siten, että tietyn ajan kuluessa olemassa olevan haja-asutuksen kohtelu muuttuu. Sopiva aika tällaisissa asioissa on sellainen, jonka kuluessa esim. ikäpolvi vanhenee ja tullaan tavallaan lähtöpisteeseen. Tällöin kunnilla on aikaa täydentää haja-asutusalueet kaavoitetuksi ja terveeksi yhdyskuntarakenteeksi.

Haja-asutusalueillakin, varsinkin Helsingin seudun kehyskunnissa, asukaat vaihtuvat jatkuvasti, ei ikäpolvi vanhene yhdellä kertahujauksella. Haja-asutusalueiden olemassaoleviin taloihin muuttaa nuoria perheitä jatkuvasti ja ihan määrätietoisesti. Millä tavalla taataan ettei tämä "maallemuutto" aiheuta ristiriitoja eri intressiryhmiä edustavien kuntalaisten kesken ja vesitä tavoitteita rakentaa toisaalle tiiviitä joukkoliikenteelle sopivia yhdyskuntia?

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös