Vantaan ratikka

Raide-Jokerin myötä olisi ollut mahdollista siirtyä leveisiin vaunuihin
Tosi.

seuraavaksi Laajasalon
Miten Laajasalon ratikan avulla pystyttäisiin siirtymään leveisiin vaunuihin, kun sellaiset eivät mahtuisi pysäkkien ohi Hakaniemestä keskustan suuntaan? Yksi vaihtoehto olisi uusia pysäkit kyseisellä välillä. Silloin pitäisi tosin olla monimutkainen mekanismi, joka mahdollistaa nykyisten kaupunki-Articejen kulkemisen välillä. Kaupunkiratikat voisivat myös kulkea omia kiskoja pitkin (missä?) tai ohittaa kaikki pysäkit kyseisellä välillä. Viimeinen vaihtoehto on jättää Laajasalon ratikka Hakaniemeen seuraavaksi 40 vuodeksi.

ja Vantaan ratikassa ja 40 vuoden kuluessa loputkin. Tämä mahdollisuus hukattiin...
Realistista mahdollisuutta tuollaiseen ei ole ollut lähes vuosisataan. Jos koko kalusto ja kaikki kiskot täytyy uusia verkostolla, jolla 10 linjaa jakaa rataosuuksia, projektissa kestäisi ikuisuus. Leveämpää kalustoa voisi hankkia kaupunkiratikkalinjoille vasta, kun infra on valmista, mutta siinä välitilassa, jossa osa infrasta on valmiina mutta ei vielä kaikki, ratikoita ei käytännössä pystyisi liikennöimään. Sitten kun infra on valmista niin pitäisi olla yhden Helsingin ratikkaverkoston verran ratikoita valmiina.

Mielestäni on olemassa tasan yksi tapa jolla Vantaan ratikalle, Laajasalon ratikalle ja Raidejokerille olisi voinut saada leveämpiä vaunuja. Olisi pitänyt luopua integraatiosta kaupunkiratikoiden kanssa heti alkuun. Keskustaan suuntautuvat ratikat kulkisivat maan alla, koska maan päällä ei riitä tilaa kahdelle eri ratikkastandardille. Uskon, että täysin uuden järjestelmän pystyyn pistämisen hyödyt eivät ole mitään suhteessa integraatiosta saataviin hyötyihin. Toisin sanoen minun on vaikea nähdä minkäänlaista tarvetta tuollaiselle.
 
Täällä pysytään sitten ikuisesti hevosvetoisen ratikan kalustoleveydessä. Tampereella on onneksi osattu toimia nykyajan vaatimusten mukaan ja mitoittaa kalusto myös muille kuin lapsimatkustajille.

Ei nuo Helsingin ratikat nyt noin kamalia ole. Kyllä niissä mieluummin matkustaa kuin busseissa, ainakin minä ja uskoisin näin olevan monella muullakin. Ja jos kalusto olisi leveämpää, tarkoittaisiko se käytännössä leveämpiä käytäviä ja kalustomitoitusta isommalle seisomakapasiteetille? Jos noin, niin ei se nyt niin hurjan tavoiteltavalta kuulosta. Metroissakinhan (toki ilman kaluston leventämistä) siirryttiin kapeampiin penkkeihin M300-sarjassa.
 
Realistista mahdollisuutta tuollaiseen ei ole ollut lähes vuosisataan. Jos koko kalusto ja kaikki kiskot täytyy uusia verkostolla, jolla 10 linjaa jakaa rataosuuksia, projektissa kestäisi ikuisuus. Leveämpää kalustoa voisi hankkia kaupunkiratikkalinjoille vasta, kun infra on valmista, mutta siinä välitilassa, jossa osa infrasta on valmiina mutta ei vielä kaikki, ratikoita ei käytännössä pystyisi liikennöimään. Sitten kun infra on valmista niin pitäisi olla yhden Helsingin ratikkaverkoston verran ratikoita valmiina.

Mielestäni on olemassa tasan yksi tapa jolla Vantaan ratikalle, Laajasalon ratikalle ja Raidejokerille olisi voinut saada leveämpiä vaunuja. Olisi pitänyt luopua integraatiosta kaupunkiratikoiden kanssa heti alkuun. Keskustaan suuntautuvat ratikat kulkisivat maan alla, koska maan päällä ei riitä tilaa kahdelle eri ratikkastandardille. Uskon, että täysin uuden järjestelmän pystyyn pistämisen hyödyt eivät ole mitään suhteessa integraatiosta saataviin hyötyihin. Toisin sanoen minun on vaikea nähdä minkäänlaista tarvetta tuollaiselle.

Olen miettinyt, tai on joku saattanut täälläkin tällaista ehdottaa aikaisemmin, että tehdään uudet radat leveämmälle kalustolle, mutta ajetaan silti vanhan mitoituksen vaunuilla ja pysäkeillä olisi jotkin helposti irrotettavat lisäkanttikivet. Kun tarpeeksi rataa on uusittuna, että voidaan kertaheitolla parantaa loputkin, siitä eteenpäin sitten uudet vaunut tilataan leveämpinä. Leveämpien vaunujen tullessa kerätään lisäkanttikivet pysäkeiltä pois ja asennetaan vanhaan kalustoon oville jotkin ritilät, jotta pysäkin ja vaunun lattian väliin ei jää rakoa.

Vaikka ratoja ei nyt tehtäisi 2,65m kalustoa varten, niin ainakin suositellut kaistat ovat niin leveitä, että luulisi ajamisen onnistuvan leveämmälläkin kalustolla ilman muutoksia, mikäli radat ei ole aseteltu niin kaistan keskelle kun voi. Samoin sekaliikennekaistat ovat autoja varten jo leveämmät, että tulisi toisen vaunun kohdatessa harmia. Ongelmat tulevat kai juuri kaarteissa ja pysäkeillä, joista ensimmäisiä nyt uusitaan muutenkin useammin ja pysäkit eivät ole kovin suurta osaa rataverkon pituudesta. Ongelmia saattavat tuottaa kaksisuuntaisilla radoilla olevat saarimalliset pysäkin, jotka on kai ensinnäkin sijoitettu paikoillensa, koska tilaa kahdelle minimilevyiselle normaalille pysäkille ei ole ollut, eli niistä tuskin saa järsittyä 17,5cm pois kummaltakin puolelta ilman, että pysäkistä tulee suosituksia kapeampi, eli ratojen linjausta saatetaan joutua muuttamaan ja kaistoja siirtämään.
 
Olen miettinyt, tai on joku saattanut täälläkin tällaista ehdottaa aikaisemmin, että tehdään uudet radat leveämmälle kalustolle, mutta ajetaan silti vanhan mitoituksen vaunuilla ja pysäkeillä olisi jotkin helposti irrotettavat lisäkanttikivet. Kun tarpeeksi rataa on uusittuna, että voidaan kertaheitolla parantaa loputkin, siitä eteenpäin sitten uudet vaunut tilataan leveämpinä. Leveämpien vaunujen tullessa kerätään lisäkanttikivet pysäkeiltä pois ja asennetaan vanhaan kalustoon oville jotkin ritilät, jotta pysäkin ja vaunun lattian väliin ei jää rakoa.

Vaikka ratoja ei nyt tehtäisi 2,65m kalustoa varten, niin ainakin suositellut kaistat ovat niin leveitä, että luulisi ajamisen onnistuvan leveämmälläkin kalustolla ilman muutoksia, mikäli radat ei ole aseteltu niin kaistan keskelle kun voi. Samoin sekaliikennekaistat ovat autoja varten jo leveämmät, että tulisi toisen vaunun kohdatessa harmia. Ongelmat tulevat kai juuri kaarteissa ja pysäkeillä, joista ensimmäisiä nyt uusitaan muutenkin useammin ja pysäkit eivät ole kovin suurta osaa rataverkon pituudesta. Ongelmia saattavat tuottaa kaksisuuntaisilla radoilla olevat saarimalliset pysäkin, jotka on kai ensinnäkin sijoitettu paikoillensa, koska tilaa kahdelle minimilevyiselle normaalille pysäkille ei ole ollut, eli niistä tuskin saa järsittyä 17,5cm pois kummaltakin puolelta ilman, että pysäkistä tulee suosituksia kapeampi, eli ratojen linjausta saatetaan joutua muuttamaan ja kaistoja siirtämään.

ei kuulosta oikein pikaraitiotieltä.

Kannataa lukea vantaan sivut asiasta https://www.vantaa.fi/asuminen_ja_y...kenne/ratikka/tietoa/usein_kysytyt_kysymykset

"Kalusto, ja sen myötä raitiotien suunnitteluperiaatteet, vastaavat Raide-Jokeria. Pääkaupunkiseudun tavoitteena on luoda tulevaisuuden raitiotieverkosto, jossa samoilla vaunuilla voidaan ajaa koko verkostolla. Raideleveys on metrin (1000 mm), kuten Helsingin raitiotieverkolla. Vaunun suunniteltu leveys on 2,4 metriä ja pituus 34 metriä. Tällöin esimerkiksi vaunujen huoltoon voidaan tarvittaessa käyttää Helsingin nykyisiä varikkoja."
 
ei kuulosta oikein pikaraitiotieltä.

Kannataa lukea vantaan sivut asiasta https://www.vantaa.fi/asuminen_ja_y...kenne/ratikka/tietoa/usein_kysytyt_kysymykset

"Kalusto, ja sen myötä raitiotien suunnitteluperiaatteet, vastaavat Raide-Jokeria. Pääkaupunkiseudun tavoitteena on luoda tulevaisuuden raitiotieverkosto, jossa samoilla vaunuilla voidaan ajaa koko verkostolla. Raideleveys on metrin (1000 mm), kuten Helsingin raitiotieverkolla. Vaunun suunniteltu leveys on 2,4 metriä ja pituus 34 metriä. Tällöin esimerkiksi vaunujen huoltoon voidaan tarvittaessa käyttää Helsingin nykyisiä varikkoja."

Niin siis mikä ei nyt kuulostanut pikaraitiotieltä?
 
ei kuulosta oikein pikaraitiotieltä.

Kannataa lukea vantaan sivut asiasta https://www.vantaa.fi/asuminen_ja_y...kenne/ratikka/tietoa/usein_kysytyt_kysymykset

"Kalusto, ja sen myötä raitiotien suunnitteluperiaatteet, vastaavat Raide-Jokeria. Pääkaupunkiseudun tavoitteena on luoda tulevaisuuden raitiotieverkosto, jossa samoilla vaunuilla voidaan ajaa koko verkostolla. Raideleveys on metrin (1000 mm), kuten Helsingin raitiotieverkolla. Vaunun suunniteltu leveys on 2,4 metriä ja pituus 34 metriä. Tällöin esimerkiksi vaunujen huoltoon voidaan tarvittaessa käyttää Helsingin nykyisiä varikkoja."

Mistä se yhdysraide Vantaan raitikoille varikoille Helsingissä kulkee?
 
Olen miettinyt, tai on joku saattanut täälläkin tällaista ehdottaa aikaisemmin, että tehdään uudet radat leveämmälle kalustolle, mutta ajetaan silti vanhan mitoituksen vaunuilla ja pysäkeillä olisi jotkin helposti irrotettavat lisäkanttikivet. Kun tarpeeksi rataa on uusittuna, että voidaan kertaheitolla parantaa loputkin, siitä eteenpäin sitten uudet vaunut tilataan leveämpinä. Leveämpien vaunujen tullessa kerätään lisäkanttikivet pysäkeiltä pois ja asennetaan vanhaan kalustoon oville jotkin ritilät, jotta pysäkin ja vaunun lattian väliin ei jää rakoa.

Vaikka ratoja ei nyt tehtäisi 2,65m kalustoa varten, niin ainakin suositellut kaistat ovat niin leveitä, että luulisi ajamisen onnistuvan leveämmälläkin kalustolla ilman muutoksia, mikäli radat ei ole aseteltu niin kaistan keskelle kun voi. Samoin sekaliikennekaistat ovat autoja varten jo leveämmät, että tulisi toisen vaunun kohdatessa harmia. Ongelmat tulevat kai juuri kaarteissa ja pysäkeillä, joista ensimmäisiä nyt uusitaan muutenkin useammin ja pysäkit eivät ole kovin suurta osaa rataverkon pituudesta. Ongelmia saattavat tuottaa kaksisuuntaisilla radoilla olevat saarimalliset pysäkin, jotka on kai ensinnäkin sijoitettu paikoillensa, koska tilaa kahdelle minimilevyiselle normaalille pysäkille ei ole ollut, eli niistä tuskin saa järsittyä 17,5cm pois kummaltakin puolelta ilman, että pysäkistä tulee suosituksia kapeampi, eli ratojen linjausta saatetaan joutua muuttamaan ja kaistoja siirtämään.

Eli ensin muutetaan kaikki infra ja vasta sitten uusitaan ratikat? Vai toisin päin? Joka tapauksessa kuulostaa edelleen erittäin monimutkaiselta ja kalliilta, vaikka suuremmat katkokset voisi varmaan välttää ainakin joissain paikoissa.
 
Eli ensin muutetaan kaikki infra ja vasta sitten uusitaan ratikat? Vai toisin päin? Joka tapauksessa kuulostaa edelleen erittäin monimutkaiselta ja kalliilta, vaikka suuremmat katkokset voisi varmaan välttää ainakin joissain paikoissa.

Ensin muutetaan infraa sitä mukaan kun se tulee muutenkin korjausikään ja sitten kun sitä on jäljellä sen verran, että loput saa muutettua esimerkiksi yhdessä kesässä, samalla muutetaan vanhat vaunut ja kerätään lisäkanttarit pois jo muutetuilta osuuksilta jonka jälkeen voidaan seuraavat uudet vaunut tilata leveämpinä. Uusia ei siis tilata erikseen korvaamaan kapeampaa kalustoa, vaan kapea kalusto korvataan sitä mukaan kun tulevat suunnitellun elinkaarensa päähän.

Tietenkin jos uusi vaunutilaus on tapahtumassa juuri ennen tuota loppurutistusta, niin sitten voidaan harkita jo silloin uusia vaunuja leveämmiksi, jos jo muutetut osuudet ja vanhat vaunut voidaan pitää jotenkin erillään sen aikaa.

Ilman muuta se jotain maksaa ja kestää varmasti ainakin 30 vuotta, mutta tämä on kai se halvin ratkaisu, jos muuttamaan lähdetään. Uuden radan tekeminen jo valmiiksi yhteensopivaksi on taas tosi halpaa.

Varikot ovat vielä sitten oma lukunsa. En tiedä minkälaisia mitoituksia ollaan tekemässä nyt ja lähivuosina rakenteille tuleville, mutta aika varmasti jos ovat liian ahtaita 2,65m kalustolle se vaatii jotain väliaikaista säilytyspaikkaa osalle vaunuista sen aikaa kun kutakin varikkoa uudistetaan.
 
Ensin muutetaan infraa sitä mukaan kun se tulee muutenkin korjausikään ja sitten kun sitä on jäljellä sen verran, että loput saa muutettua esimerkiksi yhdessä kesässä, samalla muutetaan vanhat vaunut ja kerätään lisäkanttarit pois jo muutetuilta osuuksilta jonka jälkeen voidaan seuraavat uudet vaunut tilata leveämpinä. Uusia ei siis tilata erikseen korvaamaan kapeampaa kalustoa, vaan kapea kalusto korvataan sitä mukaan kun tulevat suunnitellun elinkaarensa päähän.

Tietenkin jos uusi vaunutilaus on tapahtumassa juuri ennen tuota loppurutistusta, niin sitten voidaan harkita jo silloin uusia vaunuja leveämmiksi, jos jo muutetut osuudet ja vanhat vaunut voidaan pitää jotenkin erillään sen aikaa.

Ilman muuta se jotain maksaa ja kestää varmasti ainakin 30 vuotta, mutta tämä on kai se halvin ratkaisu, jos muuttamaan lähdetään. Uuden radan tekeminen jo valmiiksi yhteensopivaksi on taas tosi halpaa.

Varikot ovat vielä sitten oma lukunsa. En tiedä minkälaisia mitoituksia ollaan tekemässä nyt ja lähivuosina rakenteille tuleville, mutta aika varmasti jos ovat liian ahtaita 2,65m kalustolle se vaatii jotain väliaikaista säilytyspaikkaa osalle vaunuista sen aikaa kun kutakin varikkoa uudistetaan.

Tuo toimisi, mutta silloin nyt suunnitteilla olevilla pikaraitiolinjoilla pitäisi tyytyä kapeaan kalustoon vielä vuosikymmenien ajan. Enää pitää perustella, miksi tämä pitäisi tehdä. "Penkit ovat liian kapeita minulle" ei nimittäin ole kovin hyvä syy. Olisiko paristakymmenestä uudesta seisomapaikasta hyötyä muualla kuin tietyillä pikaraitiolinjoilla ja Mannerheimintiellä? Saman lopputuloksen saa myös aikaan muuttamalla ratikoiden penkit 2+1 asetelmaan. Silloin istumapaikat vähenisivät, mutta seisomapaikat korvaisivat ne ja nostaisivat paikkojen kokonaislukumäärää.
 
Ei nuo Helsingin ratikat nyt noin kamalia ole. Kyllä niissä mieluummin matkustaa kuin busseissa, ainakin minä ja uskoisin näin olevan monella muullakin. Ja jos kalusto olisi leveämpää, tarkoittaisiko se käytännössä leveämpiä käytäviä ja kalustomitoitusta isommalle seisomakapasiteetille? Jos noin, niin ei se nyt niin hurjan tavoiteltavalta kuulosta. Metroissakinhan (toki ilman kaluston leventämistä) siirryttiin kapeampiin penkkeihin M300-sarjassa.

Helsingin metron vaunut ovatkin riittävän leveitä. Kapeissa ratikoissa on vähemmän tilaa joko istuimilla tai käytävillä, mutta kuten sanottu mahdollisuus leveämpiin ratikoihin on nyt menetetty ja saamme kuitenkin toivottavasti muuten hyvän pikaratikkaverkoston 20 vuoden kuluessa. Täytyy olla kiitollinen siitä mitä on.

---------- Viestit yhdistetty klo 17:37 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 17:24 ----------

Tuo toimisi, mutta silloin nyt suunnitteilla olevilla pikaraitiolinjoilla pitäisi tyytyä kapeaan kalustoon vielä vuosikymmenien ajan. Enää pitää perustella, miksi tämä pitäisi tehdä. "Penkit ovat liian kapeita minulle" ei nimittäin ole kovin hyvä syy. Olisiko paristakymmenestä uudesta seisomapaikasta hyötyä muualla kuin tietyillä pikaraitiolinjoilla ja Mannerheimintiellä? Saman lopputuloksen saa myös aikaan muuttamalla ratikoiden penkit 2+1 asetelmaan. Silloin istumapaikat vähenisivät, mutta seisomapaikat korvaisivat ne ja nostaisivat paikkojen kokonaislukumäärää.

Tekniikka menee eteenpäin ja välillä joudutaan tekemään myös radikaaleja hyppäyksiä, jotta ei jäädä menneisyyden vangiksi. Syy leveämpiin ratikoihin olisi minun mielestäni ollut isompi siirtymä nykyaikaan ja samalla myös kivikautista ajolangan jännitettä olisi voitu nostaa.
En tiedä miten uudet varikot on mitoitettu ratikoiden leveyden puolesta, mutta kysymys on siinä mielessä nyt jo turha, että nykyisillä ratikoiden leveydellä täällä mennään maailman tappiin asti ja silloin jo varmaan tulevat sukupolvet liikkuvat jollain magneettilevitaatiolla.
Bussien ja kuorma-autojen säilyttämiseen ja korjaamiseen tarkoitetut tilat ovat monesti muuttuneet epäkuranteiksi, kun ajoneuvojen suurimpia enimmäismittoja on suurennettu. Nyt ollaan sitten niissä äärirajoilla tai jopa ylikin. Ratikkapuolella tämä ainakin täällä vertautuu niin, että ainakaan yli 2,65 m leveään kalustoon ei kannata varautua, vaikka kiinteistöt voivat olla varsin pitkäikäisiä.

---------- Viestit yhdistetty klo 17:42 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 17:37 ----------

Miten Laajasalon ratikan avulla pystyttäisiin siirtymään leveisiin vaunuihin, kun sellaiset eivät mahtuisi pysäkkien ohi Hakaniemestä keskustan suuntaan? Yksi vaihtoehto olisi uusia pysäkit kyseisellä välillä. Silloin pitäisi tosin olla monimutkainen mekanismi, joka mahdollistaa nykyisten kaupunki-Articejen kulkemisen välillä. Kaupunkiratikat voisivat myös kulkea omia kiskoja pitkin (missä?) tai ohittaa kaikki pysäkit kyseisellä välillä. Viimeinen vaihtoehto on jättää Laajasalon ratikka Hakaniemeen seuraavaksi 40 vuodeksi.

Tämä olisikin vaatinut luovuutta Hakaniemen ja Rautatientorin välillä, mutta ei olisi ollut mahdotonta.
 
Tekniikka menee eteenpäin ja välillä joudutaan tekemään myös radikaaleja hyppäyksiä, jotta ei jäädä menneisyyden vangiksi. Syy leveämpiin ratikoihin olisi minun mielestäni ollut isompi siirtymä nykyaikaan...

Eli siis syy olisi yksinkertaisesti se, että "isompi on modernimpi"?
 
Takaisin
Ylös