Viestiketju: Vantaan ratikka

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Rasbelin mainitsee osuvasti Turun raitiotie-ketjussa siitä, että raitiolinjaa ei pidä rakentaa jonkun epävarman tulevaisuusvision varaan. Hesari esitteli eilen lisääntyvien asuntojen ja työpaikkojen määrää Vantaan raitiolinjan varrella. Ja kyllä valtuuston istunnossa tuotiin esille että raitiovaunut Vantaalla tuovat sitä ja tätä tullessaan.

Mutta ennusteet voivat toteutua, toisaalta maailma muuttuu nopeasti ja voida käydä niin että murto-osa ennusteista toteutuu. Mitäs foorumin raitiovaunuasiantuntijat ajattelevat ?

Helsingissä oli vielä 2019 joitain sellaisia suuntia, joilla bussiliikennettä olisi voinut korvata raitiovaunuilla niin, että se olisi ollut taloudellisesti perusteltua myös ilman minkäänlaista lisärakentamista. Nyt, kun Höseli on nostanut lippujen hinnat taivaisiin ja vaihtoehtoiset kulkutavat ovat yleistyneet sekä matkustajamäärät romahtaneet, tuo tuskin enää onnistuisi.

Pääsääntöisesti on kuitenkin niin, että uusi raitiotie on osa sitä tulevaisuusvisiota ja kokonaisuutta. Katsotaan lopullista tavoitetilannetta, pohditaan, onko raitiotie sen valossa perusteltu. Mutta luonnollisesti ennen kuin mitään päätöksiä tehdään, on edetty tuosta "epävarmasta visiosta" kohti varmempaa visiota.

Ennustaminen on vaikeaa, erityisesti tulevaisuuden ennustaminen, kuten Ahti Karjalainen aikanaan sanoi. Ei noita raitioteitä silti ihan umpimetsään tehdä, vaan kyllä sen vision toteutumistodennäköisyys alkaa nousta tietyn kynnyksen yli ennen kuin ratikkaa ryhdytään tekemään.

Juuri tällä hetkellä uudistuotantoa ei käynnistetä, ei ainakaan kovan rahan uudistuotantoa. Mutta jatkuuko tuo ikuisesti? Vantaan, kuten koko pk-seudun, väestönkasvu nojaa muistaakseni n. 90-prosenttisesti maahanmuuttoon ja olemme mahdollisesti, jopa todennäköisesti, saamassa hallituksen, joka aikoo sitä maahanmuuttoa ja sitä kautta väestönkasvua ja asuntotarvetta olennaisesti vähentää. Mutta onko se hallitus ikuinen?

Alunperin kirjoittanut ArtiZi

Vantaalla ollaan päädytty jo sellaiseen hankemalliin, jossa raitiotietä tulee toteuttamaan kaksi eri allianssikonsortiota. Tämä on sama hankintamalli jota käytettiin Kalastamasta Pasilaan -hankkeella ja siellä osoittautunut hyväksi. Meillä on nyt Helsingissä neljä eri raitiotieallianssia ja reilusti toista kymmentä eri yritystä tekemässä raitiotietä, joten on hyvinkin todennäköistä, että nykyisistä palveluntuottajista moni on tekemässä myös Vantaan raitiotietä. Sen sijaan tilaaja on osin eri, sillä Vantaan kaupunki on tilaajana itse raitiotiessä pl. Helsingin osuus. Kaupunkiliikenne Oy toteuttaa varikon ja kalustohankinnan sekä avustaa Vantaata raitiotien toteuttamisessa.

No joo, alkaahan tuossa olla niin monta toimijaa, että ehkä ne oppirahat alkaa olla nyt maksettu niin monessa firmassa, että uusien hankkeiden mahdollisuudet onnistua ovat hyvät melkein voittajasta riippumatta. Se on hieno juttu, että raitiotieosaamista alkaa olla monella suunnalla.

Meneekö Vantaankin hanke poikki jostain tietystä maantieteellisestä kohdasta, ja jos, niin mistä?

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Rasbelin mainitsee osuvasti Turun raitiotie-ketjussa siitä, että raitiolinjaa ei pidä rakentaa jonkun epävarman tulevaisuusvision varaan.

Täsmennän tätä mitä lainasit: tarkoitin, että täysin uutta raitotietä (ts. 1. linja) ei pidä/kannata perustella jonkun epävarman, mahdollisesti joskus onnistuvan lähiöprojektin perusteella. Syy tähän on se, että raitiotien perusinfra on vaikeata perustella kestävänä kustannuksena silloin. Varikko, kalusto, organisaatio ja koko järjestelmän kehitystyö. Mielestäni se kallein starttilinja nimenomaan on mieluisaa/järkevää maksattaa nimenomaan sillä, että ratkaistaan nykyisiä liikenteen pullonkauloja ja parannetaan olemassa olevien kuntalaisten jl-olosuhteita. Toki 2. linjan kohdalla tulee pitää jalat maassa, mutta kynnys ottaa riskiä on madaltunut. (Siis, jos julkistaloutta pyöritetään vastuullisesti, eikä kuin kasinoa.)

Noin yleisesti ottaen tiedän kyllä, että raitiotiellä imagosyistä joku uusien tulokkaiden hamuaminen on kunnallispolitiikassa haluttua, mutta en näe, että se olisi kestävää kaupunkikehitystä ja -politiikkaa. Palataan Tampereeseen ja raitiotiemielikuviin 10-15 vuoden takaa. No, miten Vuoreksen puistokadun raitiotieskenaarion tai ylipäätänsä Vuores-puheiden suhteen on nyt käynyt? Niin... On nyt sitten saatu nähdä miten Vuores on aika pannukakku siihen nähden miten siitä alunperin puhuttiin ja miten sitä visioitiin. Esim. hurja kauppakeskus, kun on K-Market. :P Ja toki raitiotietä ei onneksi ensiksi tullut Vuorekseen, vaan se vedettiin fiksusti Hervantaan, korvaamaan bussiyhteyksiä, samalla myös vahvistaen esim. Hallilaa. Sen sijaan Näsijärven tekosaari on sitten sitä toista ääripäätä kaupunkikehityksessä ja miten se on onnistuttu koplaamaan raitiotien laajentamiseen. Noh, esim. Tesoma ja Haukiluoma eivät toki ole visionäärisiä, eli niistä ei saa poliittista mielihyvää.

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Hesari esitteli eilen lisääntyvien asuntojen ja työpaikkojen määrää Vantaan raitiolinjan varrella.

Nuo työpaikkojen lisäämiset ovat kaikkein pahinta höpöä konsulttien tekemissä visioprujuissa. Hekö itse meinaavat taata, että X yritystä asettuu sinne ja nämä yritykset ovat 100 % uusia yrityksiä, eivätkä uudelleensijoittuvia? Vai oliko tarkoitus, että lisätään julkishallintoon Y työpaikkaa?

Työpaikkavisioinnit ovat kaikkein pahinta unelmointihöpöä, jos niiden taustalla ei ole todellista konkretiaa ja elinkeinoelämän kanssa tapahtunutta dialogia isolla todennäköisyydellä tai sopimustasoisella varmuudella tapahtuvista asioista. Toden totta kannattaa ja pitääkin tukea sellaista työpaikkakehitystä, joka on realistista tai jo tapahtuvaa/tapahtunutta, mutta tuo Vantaan raitiotien työpaikkalisäys on todellakin vain laskennallinen visio ja henk.koht. katson sen arvoksi pyöreän nollan. Kunnallispolitiikassa on suorastaan älyllistä epärehellisyyttä tai taivaanrannan maalausta, jos työpaikkoja sataa taivaalta kuin mannaa raitiotien ansiosta. Raitiotien voi kyllä perustella muilla syillä, mutta pitää olla jalat maassa ja luoda realistisia projekteja. Silloin oppositiokin on pienempi. Esim. Fazerilaa en mielestäni ole nähnyt perusteluna Vantaalla, vaikka se nimenomaan olisi kestävän argumentaation esimerkki työpaikkojen avittamisesta.

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Ja kyllä valtuuston istunnossa tuotiin esille että raitiovaunut Vantaalla tuovat sitä ja tätä tullessaan.

Valitettavasti poliitikot eivät ikinä voi joutua vastuuseen tästä. Noh, Hämeenlinnassa sentään Sunny Car Center -unelmoinnissa edes yksi poliitikko sai maistaa vastuuta, mutta yleisesti ottaen miljoonahassauksethan vain hautaantuvat. En väitä, että Vantaalla raitiotie tulee olemaan sitä, mutta ajan takaa sitä, että kynnys hyväksyä jättiprojekteja on aika matala loppujen lopuksi, kun mitään ei tarvitse oikeasti taata.

Alunperin kirjoittanut Salomaa

En yleensä ole Persujen kanssa mistään samaa mieltä...

Mä olen puoluepoliittisesti niin äärisitoutumaton, että aikaa myöten on huomannut, ettei sellaista puoluetta olekaan, ettenkö olisi jostain sen puolueen kanssa samaa mieltä ja jostain eri mieltä. Oulussa vassarit ja persut ovat löytäneet toisensa, molemmat vastustavat infraliikelaitoksensa myymistä ja tukevat toinen toistensa esityksiä valtuustossa. Se on hyvää demokratiaa.

Alunperin kirjoittanut Salomaa

...mutta valtuuston kokouksessa heidän esittämä kriittinen tarkastelu raitiovaunuhankkeeseen oli sellaista, jonka tällä kertaa kuuntelin tarkasti.

Mutta jotta päästään asiaankin, niin minkälaisia argumentteja siellä sitten esitettiin?

Mä suhtaudun itsekin aika kriittisesti Vantaan ratikkaan siinä mielessä, että en koe sitä hankkeena kovin tarpeelliseksi enkä ole kovin vakuuttunut niistä satojen miljoonien hyödyistä, joista kukaan ei ole oikeasti vastuussa eikä ketään vedetä tilille, jos ne eivät toteudukaan. Varsinkaan kun niiden toteutumista ei oikeasti voi mitenkään mitata. On silti harrastuksellisesti mukavaa, että raitiovaunukaupunkien määrä kasvaa, tottakai.

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Tulevaisuus sitten näyttää raitiotien kyvyn imuroida työpaikkoja ja asuntoja.

Tässäkin on vähän se haaste, että kun emme tiedä miten vaihtoehtoisessa, ratikattomassa todellisuudessa olisi käynyt, niin mistäs me tiedämme, montako uutta asukasta ratikattomalle Vantaalle olisi muuttanut? Eli jos sinne nyt muuttaa vaikka 50 000 uutta asukasta ratikkalinjan varrelle seuraavien 20 vuoden aikana, niin montako olisi muuttanut, jos ratikkaa ei olisikaan tehty? Voipi ihan hyvin olla, että täsmälleen yhtä monta. Toki kovan rahan asuntojen neliöhinnat varmaan olisi jälkimmäisessä tapauksessa alempia. Ehkä vuokra-asuntojen vuokratkin. Mutta olisiko se sitten lopulta hyvä vai huono asia...

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Jotkut väittivät että bussiliikenteellä pärjätään.

Tämä on tuttu väite hankkeesta kuin hankkeesta, ja sikäli jännä, että se on yhtä aikaa sekä tosi että epätosi. Siellähän ne bussit nyt suhailevat ja iha hyvin pärjätään. Ja pärjätään viidenkin vuoden päästä. Sikäli väite on totta.

Yleensä tuohon sisältyy myös väittäjän joko ääneen sanoma tai sanomatta jäänyt ajatus siitä, että niitä lisäasukkaita ei pitäisi tulla. Jos näin käy, eli lisää asuinrakentamista ei tule, niin sittenhän se bussi riittää tulevaisuudessakin ja väite on tosi.

Jos asiaa lähestyy toisesta suunnasta, eli ajatellaan, että nyt tässä Vantaan tapauksessa ne 50 000 asukasta tulevat joka tapauksessa, niin väite muuttuu epätodeksi; kun kuitenkin toivotaan, että nämä uudet asukkaat käyttävät joukkoliikennettä, niin heidän kuljettamisensa joko tulee halvemmaksi ratikalla kuin busseilla taikka se ei ole sujuvasti edes mahdollista busseilla, vaan ratikka alkaa olla välttämätön. Ja siten väite on epätosi.

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Totta on että yhteiskunnallisessa tilanteessa on niin paljon liikkuvia osia, että asiantuntijatkaan eivät pysty ennustamaan, mitä tapahtuu viiden vuoden sisällä.

Tämä on kyllä totta juuri tällä hetkellä.

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Jos raitiotie automaattisesti vetää työpaikkoja, asuntoja sekä lisäksi pelastaa koko kaupungin imagon, niin sittenhän sellainen kannattaa rakentaa jo Puumalaan ja Savitaipaleellekin.

No joo, pitäisi kai kuitenkin se kaupunki olla sentään ensin, että on jotain, jonka imagon voi pelastaa Mutta sanotaanko näin, että kyllä ratikka voisi esim. Lahdelle olla aikamoinen piristysruiske. Ei kuitenkaan kuihtuneille maalaispitäjille.

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Tuo ajattelu juuri pohjautuu siihen, että ihmiset ja työpaikat ovat raitiolinjaa varten. Silloin kaupungin kokonaisvaltaisempi ja pitkäjännitteisempi kehittäminen häiriintyy.

Ne ovat olemassa toisiaan varten – ilman ratikkaa ei saada riittävästi asukkaita, ja riittävän laadukkaita asukkaita. Toisaalta, jos ei saada niitä asukkaita, niin sitten ei tietysti tarvita ratikkaakaan.

Detaljit pitäisi silti hoitaa sillä tavoin, ettei kenellekään tule mieleen tuo, että ihmiset ovat olemassa vain sitä ratikkaa varten. Esim. Vihdintien ratikassa on sellainen ikävä detalji, että Munkkiniemen aukiolle on sijoitetu ratikkapysäkki aukion ja sillan väliin, siis mahdollisimman kauas ihmisistä ja hankalien kadunylitysten päähän. Se on kuulemma ratikalle parempi siellä, ja Huopalahdentien puille. Varmaan onkin, mutta ratikan käyttäjille se on kaikin tavoin huonompi. Otaksun, että jos Vihdintien ratikka toteutukseen etenee, niin arkkitehdit saavat tuossa kohtaa vielä niellä ylpeytensä ja kiltisti siirtää pysäkin sinne, missä käyttäjätkin ovat.