Viestiketju: Vantaan ratikka

Alunperin kirjoittanut Bellatrix

Vuoden 1982 HKL:n linjakartassa.

Tuota ei taida olla netissä? Olisi ollut kiinnostavaa nähdä millainen Itä-Helsingin linjasto oli juuri ennen kuin suorat bussit lopetettiin.

Alunperin kirjoittanut Minä vain

Tuota ei taida olla netissä? Olisi ollut kiinnostavaa nähdä millainen Itä-Helsingin linjasto oli juuri ennen kuin suorat bussit lopetettiin.

On se ainakin joskus jostain netin syövereistä löytynyt sillä olen sen sieltä omalle koneelleni tallentanut. Sen tarkempaa muistikuvaa ei tosin asiasta ole. Laita emailosoitteesi yksityisviestinä niin laitan kopion tulemaan.

Helsingillä ja Vantaalla vireillä yhteinen yhtiö kaupunkien raideliikenteeseen – "Yhteishankinnassa Vantaa säästäisi parin ratikan verran"
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/3593001

Alunperin kirjoittanut bussitietäjä

Helsingillä ja Vantaalla vireillä yhteinen yhtiö kaupunkien raideliikenteeseen – "Yhteishankinnassa Vantaa säästäisi parin ratikan verran"
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/3593001

Parin ratikan verran säästäminen tarkoittaa vissiin säästöä vaunukohtaisessa hankintahinnassa, eikä pienempää vaunutarvetta, kun yhteinen varakalusto vaatisi ratayhteyden Vantaan oman ja muiden varikoiden välille.

Vantaan ratikkaa on markkinoitu kuntalaisille jo siitä lähtien kun päätös suunnittelusta tehtiin, "on jo päätetty"-tyylisellä uutisoinnilla. Minua vantaalaisena veronmaksajana on ihmetyttänyt, miksi annetaan tällainen kuva, vaikka lopullisen rakentamispäätöksen tekee pian valittava uusi valtuusto vuonna 2023?
Vantaan osalta kunnallisvaalit tulevat olemaan aikakin joiltain osin ratikka- ja kaavoitusvaalit.
Tällä hetkellä näyttää, että ratikan puolesta- ja vastaan äänestäjiä on vaaliehdokkaissa noin 50/50.
Mm. Perussuomalaiset ja kristilliset ovat vaatineet puolueettoman selvityksen teettämistä uudelle valtuustolle raitiotien ja sähkönivelbussin kustannusten vertailusta.

Asun itse Pähkinärinteessä ja naapurustoon on lähitulevaisuudessa tulossa paljon uutta asuinrakentamista.
Täydennysrakentaminen on ihan ok, kunhan se säilyy järkevissä mittasuhteissa. Ns. Laineen tontin rakentaminen Lammaslammentien ja Pähkinärinteentien kulmauksessa on arvioitu alkavan ensi vuonna. Paikalta puretaan pois liikerannus jossa toimii monia eri yrityksiä. Tilalle nousee kahdeksan uutta kerrostaloa.
Karhunkierroksen loppupäähän on myös suunniteltu paljon uutta asuinrakentamista. Veikkauksen pääkonttori on jo pitkään ollut tyhjillään ja kadun päädyssä, vihdintien varressa sijainnut Katko Oy on muuttanut Helsingin puolelle konalaan jo jokin aika sitten.
Karhunkierroksen alueelle uudet suunnitelmat ovat todella tervetulleita.
Kaavoittaja on kuitenkin iskenyt silmänsä myös alueen luontohelmen, lammaslammen ympäristöön. Nykyisten viljelypalstojen tilalle ollaan kaavoittamassa pientaloja.
Tämä on saanut alueen asukkaat ja Pähkinärinne-seuran takajaloilleen. Vaikka alueen lisärakentaminen koetaan myönteiseksi, niin jossain menee raja. Tämä raja meilä Pähkinärinteessä menee lammaslammen ympäristössä. Se halutaan säilyttää nykyisellään virkistyskäytössä alueen asukkaille.

Alunperin kirjoittanut aki

Kaavoittaja on kuitenkin iskenyt silmänsä myös alueen luontohelmen, lammaslammen ympäristöön. Nykyisten viljelypalstojen tilalle ollaan kaavoittamassa pientaloja.

Viljelypalstat eivät ole mitään luontohelmeä tai mitään muutakaan luonnollista. Ne ovat jäänne historiasta, ja nykyään vain hyvin rajattujen onnekkaiden käytössä olevaa puoli-ilmaista puuhastelumaata hyvillä paikoilla. Ne pitäisi kaavoittaa muuhun käyttöön aivan jokainen.

Kuntavaalit on käyty ja Vantaalla valtuuston voimasuhteisiin tulee muutoksia.
Demarit menettivät johtoaseman ja suurimmaksi puolueeksi nousee Kokoomus. Perussuomalaiset ja Liike nyt menestyivät myös hyvin. Vihreät menettävät kolme valtuustopaikkaa.
Tulevan valtuuston paikkajakauma/muutos:
KOK: 18 /+1
SDP: 16 /-2
PS: 12 /+4
VIH: 9 /-3
VAS: 4 /-1
KES: 2 /-1
KD: 2
RKP: 2
LIIK: 2 /+2

Vantaan ratikkaa kannattavia puolueita ovat SDP, VIH ja VAS. Hankkeeseen kriittisesti suhtautuvia puolestaan ovat PS, KD, KES ja LIIK.
Kokoomuksessa hankkeeseen suhtaudutaan varovaisen myönteisesti. Vantaan Kokoomuksen kuntavaaliohjelmassa joukkoliikenteestä mainitaan seuraavaa:

"Julkisen liikenteen pitää palvella hyvin Vantaan kaikissa osissa. On huolehdittava siitä, että ratikkahanke ei vie resursseja Vantaan muiden osien julkiselta liikenteeltä. Vantaan pitää aktiivisesti ajaa HSL:ssä edullisten ratikkamaisten "trackless tram" superbussilinjojen kehittämistä"

Tuossa ei suoraan oteta kantaa ratikan puolesta tai sitä vastaan. Lopuksi kuitenkin mainitaan raiteettomat superbussit. Nähtäväksi jää minkä kannan Kokoomus aikanaan ottaa, kun ratikan rakentamisesta tullaan päättämään? Heidän äänensä kuitenkin tulee ratkaisemaan miten hankkeen lopulta käy.

"Vantaan raitiotien kohtaloa ei ratkaistu kuntavaalissa
Uudessa valtuustossa on tässä vaiheessa raitiotien kannattajia 34 ja vastustajia 32."

Helsingin Sanomat

Hesarin uutisointi näissä liikennehankkeissa on sikäli johdonmukaista, että:

Ensin sössötetään keskustatunnelista ja käydään valtuustoryhmittäin kannatus läpi, vähemmistö kannattaa = "Keskustatunneli lähellä läpimenoa uudessa valtuustossa"

Vantaan ratikan rakentamisen puolesta vastaavasti lasketaan uudessa valtuustossa enemmistö = "Ratikan kohtaloa ei ratkaistu vaaleissa"

Toimittajista suurin osa on nykyään jtn keravalais/hyvinkääläisiä farmarivolvoilijoita ja pientaloasujia, se kyllä näkyy uutisoinnissa. Ennen toimittajat asuivat, kirjoittivat ja ryyppäsivät kaupungissa, harvoin olivat ajokunnossa, joten liikkuivat julkisilla. Näkisin, että Painobaarin lopetus oli jonkinlainen kulminaatiopiste tässä kehityskulussa. Kaupunkilaisuus kuoli hesarissa, HBL:ssa sitä yhä on, ja nyt maalaiset kirjoittavat maalaisnäkökulmalla kaupunkiuutisia.

"Vantaan raitiotien kohtaloa ei ratkaistu kuntavaalissa
Uudessa valtuustossa on tässä vaiheessa raitiotien kannattajia 34 ja vastustajia 32."

Valtuustossa, kuten eduskunnassakin, on usein käytössä puoluekuri. Hesarin artikkelissa sanotaan: "Sosiaalidemokraatit, vihreät ja vasemmistoliitto ovat raitiotien kannalla, mutta vaalien jälkeen tämä kokoonpano menetti enemmistönsä. Kolmen raitiotiehen myönteisesti suhtautuvan puolueen yhteisvoima kutistui kuudella paikalla 29 valtuustopaikkaan." Sen jälkeen artikkelissa mainitaan, että enemmistöön tarvitaan 34 valtuutettua ja että Kokoomus (12 paikkaa) odottaa mahdollisen selvityksen tulosta, eikä ole tällä hetkellä ratikan puolesta eikä sitä vastaan. Ratikan kohtaloa ei siis ole ratkaistu.

Tuollainen iso hanke kannattaa valmistella niin hyvin että aikanaan siitä voidaan päättää selkeällä enemmistöllä, esim 2/3 tai 3/4. Yhden tai kahden äänen enemmistöllä päättäminen muodostaa katkeruutta, ja hampaankoloon jäämistä ja muistamista joidenkin muiden isojen asioiden päättämistilanteissa.