Raitiovaunutunnelihankkeet Keski-Euroopassa

Antero Alku

Tunnistettu jäsen
Liittynyt
28 Kesäkuu 2005
Viestit
7,552
Karlsruhen tunneli

Olen kehunut Karlsruhea varmaankin kyllästymiseenne saakka, mutta ei mikään ole täydellistä.

Strassenbahn Magazinen viime numero kertoo Karlsruhen tunnelihankkeesta - joka tosin ei ole kummoisessakaan myötätuulessa.

Kaupunki - siis eivät liikenneihmiset - keksivät, että Kaiserstrasella on liikaa ratikoita. He ehdottivat, että pannaan ne tunneliin. Tämä tapahtui jo 1990-luvun alussa, mutta hanke äänestettiin nurin. Esimerkiksi siksi, että tunnelin kapasiteetti on pienempi kuin kadunpinnan, joten Kaiserstrassen katutason liikenne ei mahdu tunneliin.

Pakkomielle mikä pakkomielle. Tunnelipuolue loi uuden suunnitelman, "Kombilösung". Siinä Kaiserstrassen ratikat pannaan tunneliin, mutta samansuuntaiselle Kriegstrasselle parin korttelin päähän tehdään toinen ratikkaraide pinnalle. Niinpä Kaiserstrassen pinnalla nykyään kulkevat ratikat mahtuvatkin tunneliin, kun osa niistä mene Kriegstrasselle. Tosin Kriegstrasse on keskustan pohjoien läpiajokatu, jossa on eritasoiset risteykset poikkikaduille. Autoliikenne pitäisi panna ratikan vuoksi tunneliin Kriegstrassella. Touhu maksaa yhteensä vain 500 Me.

Kombilösung meni läpi valtuustossa, mutta siihen ei ole rahaa. Ei edes valtion ja osavaltion avustuksella. Tunnelipuolue jakoi sitten Kombilösungin kahteen osaan, eli ensin Kriegstrassen 165 Me ja sitten vihdoin Kaiserstrassen tunneli. Mutta tällainen hanke ei täytä valtion tuen kriteerejä, eikä Karlsruhella ole yksin rahaa moiseen.

Siksi toiseksi, jos Kriegstrasselle jaetaan Kaisertstrassen raitioliikenne, Kaiserstrassella ei enää olekaan "liikaa" raitiovaunuja. Joten tunneli käy "tarpeettomaksi".

Kaiserstrassen kauppiaat eivät ole lainkaan kiinnostuneita tunnelista. Ensinnä rakentaminen kestäisi 6 vuotta, jolloin asiakkaita karkoitettaisiin kadulta. Sitten asiakkaat pantaisiin maan alle, mistä he eivät näe näyteikkunoita. Kävelevä asiakas voi tulla kauppaan, mutta kävelevät asiakkaat tulevat kadulle raitiovaunuilla, eivät tunnelista, josta eivät näe kauppoja.

Mistä siis koko hanke? Kriegstrasselle avattiin kesällä uusi kauppakeskus. Sellaiset eivät synny parissa kuukaudessa, vaan niitä suunnitellaan ja rakennetaan vuosia. Kauppakeskuksen liiketilat eivät oikein ole menneet kaupaksi. Autoilijat ajavat ohi, joukkoliikenteen käyttäjät asioivat Kaiserstrassella. Liiketilat ovat autioina ja vuokrasopimuksia on tekemättä.

Antero
 
Vs: Tunnelirakentaminen

Aikamoinen projekti tuo Stadtbahn-tunneli tuonne Karlsruheen.

Tänään tutkittuani nettisivustoja totesin yhä useamman kaupungin ainakin Saksassa virittelevän jälleen noita tunnelirakennusprojekteja, joista Kölnin 3,9 km pitkän (8 tunneliasemaa) Nord-Süd Stadtbahnin projektin olenkin jo useasti maininnut yhtenä suurimmista. Mutta kyllä tämä Karlsruhen projekti vetää lähes vertoja sille: runsaat 3,4 km ja 7 tunneliasemaa (korjaus!).
Mm. Freiburg onkin vielä ilman tunnelia, mutta hetkinen: jos tarkkoja ollaan, niin kaupungin päärautatieaseman ylittävä vain raitiovaunuille tarkoitettu silta ajaa aivan saman asian. Muusta liikenteesta eristetty väylä on lääke raitioliikenteenkin sujuvuudelle ja jos ne ja muu liikenne eivät kohtaa (en toki tarkoita matkustajia), niin syntyy vähemman "hankausta ja kitkaa" niiden välillä. Kannatan tälläisiä ratkaisuja myös Helsingin alueelle.

Hienoa myös, etta Karlsruhe on päässyt nyt UrbanRail.Net-sivuston listoille. ;)
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Tunnelirakentaminen

Porton metrokin kuuluu UrbanRailin listalle, sillä onhan sielläkin näköjään 7km (70 kilometristä) maanalaista osuutta, jossa on 15 asemaa.
 
Vs: Tunnelirakentaminen

Jatkan eurooppalaisten kaupunkien tunnelirakennusprojekteista, jos sallinette.

Raitiovaunukaupunki Bochum Rhein-Ruhrilla on yksi niistä, jossa toteutettiin mittava hanke raitioliikenteen siirtämiseksi kokonaan tunneliin keskustan aluella. Vastaavia projektejahan muissa saksalaiskaupungeissahan olen listannut jo aiemmin. Tässä linkki raitiovaunuharrastajasivustolle, jossa havainnollistetaan "Bochums Innenstadt wird schienenfrei"-projektista.
Bochum, Gelsenkirchen ja Herne muodostavat yhtenäisen liikennealueen ja aluen ratikkaliikenne käyttää 1000 millin raideleveyttä, mutta sen lisäksi on kaksi normaaliraiteista kaupunkiratalinjaa (joista toinen menee Esseniin). Myös Gelsenkirchenin keskusta alitetaan raitioliikennetunnelissa.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Tunnelirakentaminen

Hauskaa, kuinka nuo Bochumin ratikat muistuttavat Stadin saranoita alkuperäisväreissä.

Tähän vriston intoiluun liittyen tällainen muinainen kummajainen. Muistaakseni Docklands Light Railwayn suunnitelmissa oli alunperin tarkoitus ottaa myös Kingswayn tunneli uusiokäyttöön, mutta suunnitelma taidettiin hylätä.
 
Viimeksi muokattu:
Kun puhutaan saksalaisista tunnelointiprojekteista, kannattaa muistaa, että saksalaiset perinteiset kaupunkikeskustat ovat usein tyypiltään keskiaikaisia, eli kadut ovat kapeat ja tilaa hyvin vähän. Ja ilmeisesti näillä tunneloinneilla tavoitellaan lisää tilaa juuri jalankulkijoille, ei autoille. Varsinkin jos kyseessä on historiallisesti arvokas keskiaikainen vanha kaupunki, niin sinne ei kuulu edes raitiovaunut. (Jos oikein ymmärsin, näin on juuri Freiburgissa?)

Sen sijaan Suomessa keskustojen kadut ovat yleensä varsin leveitä, kun mitataan talon seinästä kadun toisella puolen olevaan seinään. Jolloin voidaan vaivatta jopa Helsingissä järjestää raitiovaunuille omat kaistat ja silti jättää reilusti tilaa jalankulkijoille. Esimerkkina vaikka Aleksi. Mutta jos Aleksin leveys olisi vaikka vain puolet nykyisestä, niin...
 
...Varsinkin jos kyseessä on historiallisesti arvokas keskiaikainen vanha kaupunki, niin sinne ei kuulu edes raitiovaunut. (Jos oikein ymmärsin, näin on juuri Freiburgissa?)
Freiburgissa ei ole tunneleita, eikä liene tulossakaan. Raitiotieradat kulkevat historiallisen keskustan halki ristikkäin. Ydinkeskusta on jalankulkualuetta, jossa siis kahdella pääkadulla on raitioliikennettä. Näistä kaduista toinen on suomalaisen mittapuun mukaan hyvin kapea. Ei tullut mitatuksi, mutta kadulle ei mahdu muuta kuin raitiokiskot ja noin 2-metriset jalkakäytävät.

Antero
 
Tuota, sotkin nimet, tarkoitin Bielefeldiä. Ja joo, ei pienikään katuleveys tietenkään ole este, mutta valoittaa motiiveja tunnelointiin, mihin kuitenkin on Saksassa siellä täällä päädytty. Kapealle kadulle ei sitten esimerkiksi sovi katukahvilat. Tosin yksi aika hyvä ratkaisu on esimerkiksi Tallinassa ja Vienissä toteutettu, missä raitiovaunu kiertää vanhankaupugin entisen kaupunginmuurin paikalle rakennettua puistokatua pitkin.
 
Düsseldorfissa on tänä vuonna alkamassa uuden 3,4 kilometriä pitkän ja 8 asemaa sisältävän "Wehrhahn-Linie"-raitiotietunnelin rakentaminen. Urakan kokonaisarvio on noin 500M€ (sivuhuomautus: länsimetro tunnelissa on 13,4 km ja arvio siitä on saman verran) ja valmista tulee olemaan vuonna 2014. Tunnelit tehdään Saksassa vallitsevan nykyisen tyylin mukaisesti erityisillä tunneliporakoneilla. Tämä tulee olemaan matalalattiainen U-Stadtbahn-rata, jonne on tilattu uusia Siemens/Kiepe NF8U-vaunuja.

Raitiovaunutunneli-urakat tuntuvat nyt nostavan päätään ympäri Saksaa. Meillä Helsingissäkin voi olla ainakin rataverkon päivitys paikallaan, niin normaalit eurooppalaiset raitiovaunutkin kestäisivät paremmin. Tämä siis omana mielipiteenäni.

Linkit aiheeseen:
Wehrhahn-Linie
Siemens/Kiepe NF8U-Silberpfeil II (Niederflur-U-Bahn)

Teknisiä tietoja tuosta vaunusta, jonka mainitaan olevan "die erste Niederflur-U-Bahn der Landeshauptstadt".
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Tunnelirakentaminen

Tälle Karlsruhen ratikkatunneliprojektille on nyt löytynyt rahoituskin: http://www.lrta.info/news/news0714.html.
Tämäpä ikävää. Ihmettelen LRTA:n uutisen mainintaa siitä, että Kaiserstrassen kaikki ratikat siirtyisivät tunneliin. Eihän tunneli mitään pullonkaulaa ratkaise, vaan pahentaa sitä, koska Tunnelin kapasiteetti ei ole yhtä suuri kuin pintaradan.

Pidän tätä ratkaisua vahvan lobbauksen riemuvoittona, jonka tarkoitus on siinä, että uusi kauppakeskus saa Kaiserstrassen asiakkaat. Kauppakeskus kun rakennettiin keskustaa lävistävän autojen käyttämän pääkadun Kriegstrassen varrelle, eikä luultavasti ole ollenkaan menestynyt kuten on odotettu, koska eiväthän autot käy kaupassa.

Tämä Vriston linkittämä kuva kertookin asiasta paremmin. Kauppakeskuksen läpi pannaan pintarata ja Kaiserstrasselle tunneli. Se osa Kaiserstrassen nykyisestä liikenteestä, joka ei mahdu enään tunnellin, siirtyy Kiregstrassen pintaradalle.

Kaiserstrassen liikenne vähenee ja tunneli heikentää Kaiserstrassen liikkeiden houkuttelevuutta. Mutta kauppakeskuksen näkee jo pintaradan ratikasta. Ratkaisu on aivan päätön. Jos Kaiserstrassella on kapasiteetista pulaa, ratkaisuksi olisi riittänyt Kriegstrasselle rakennettava pintarata ja Kaiserstrassen rata olisi voinut jatkaa pinnassa kuten ennenkin. Kustannukset olisivat olleet pari kilometriä uutta rataa eli ehkä maksimissaan 20 M€. Mutta silloin olisi säilynyt Kaiserstrassen kauppojen kilpailukyky...

Antero
 
Vs: Tunnelirakentaminen

Tämäpä ikävää. Ihmettelen LRTA:n uutisen mainintaa siitä, että Kaiserstrassen kaikki ratikat siirtyisivät tunneliin. Eihän tunneli mitään pullonkaulaa ratkaise, vaan pahentaa sitä, koska Tunnelin kapasiteetti ei ole yhtä suuri kuin pintaradan.

Miten tuossa tunnelissa on pienempi kapasiteetti? Onko Kaiserstrassella nyt neljä raidetta vai onko kyse jostain muusta?
 
Vs: Tunnelirakentaminen

Miten tuossa tunnelissa on pienempi kapasiteetti? Onko Kaiserstrassella nyt neljä raidetta vai onko kyse jostain muusta?

Säästänpä Anterolta vastaamisen vaivan ;) Teoreettisesti niin maanpäällisen kuin tunneliradankin välityskyky on täsmälleen sama, mutta käytännössä teoreettista maksimia ei voida saavuttaa, koska junilla on aina enemmän väliä kuin teoreettisesti ottaen tarvitaan. Maan päällä vaunujen etäisyydestä vastaavat kuljettajat, jotka pitävät näköyhteyttä edellä kulkevaan raitiovaunuun. Tällöin teoreettisen minimietäisyyden päälle tulee vain turvaväli, minkä ei tarvitse olla kovin suuri, kun nopeudet ovat luokkaa 40 km/h. Maan alla taas junien välillä ei ole näköyhteyttä, joten siellä pitää käyttää opastimia. Opastinjärjestelmä taas perustuu toisenlaiseen turvaväliin: edessä olevan opastimen ja sitä seuraavan opastimen välisen rataosuuden täytyy olla tyhjä, ennen kuin kuin junalle voidaan näyttää vihreää. Näin ollen tunnelissa turvaväli perustuu opastinten välisiin etäisyyksiin. Tätä etäisyyttä taas ei voi pienentää mielivaltaisen pieneksi, koska juna täytyy saada pysähtymään ennen opastinta heti kun kuljettaja sen näkee. Käytännössä tunnelissa raitiovaunujen välisen etäisyyden on oltava vähintään puoli minuuttia. (paremmin tietävät saavat korjata) Maan päällä taas raitiovaunut voivat ajaa lähes peräkkäin.

Tietenkin liikenteenohjaus voitaisiin toteuttaa fiksummin: järjestelmä voisi perustua vaunujen paikkojen ja nopeuksien reaaliaikaiseen seurantaan ja siihen pohjautuvaan automaattiohjaukseen. Tällöin maan alla päästäisiin samaan liikennetiheyteen kuin maan päälläkin, itse asiassa jopa tehokkaampaan, koska automaatilta jää käytännössä pois reagointiaika, joka ihmisella on suunnilleen sekunti. Tällaisia systeemejä ei tietääkseni kuitenkaan vielä ole missään kehitelty. Mutta varmasti kehitellään joskus. Siihen asti tunnelin välityskyky on maanpäällistä rataa pienempi.
 
Takaisin
Ylös