Viestiketju: Elielinaukion bussiterminaali

Alunperin kirjoittanut Makke93

Joka paikassa raha ratkaisee, ei se muuta mitään muita arvioitavia suureita asiasta. Ja edelleenkään ei kaupunki toimisi sillai, että pitää kaupunkilaisten erikseen pyytää, että jotain rakennetaan. Jos ei tarkasti seuraa, niin jonkin toteuttamatta jättäminen näkyy vasta kun tulee ongelmia ja hyvä suunnittelu on juuri sitä, että tehdään ennakoivasti.

Niin tuntuu raha ratkaisevan, mutta niin ei tarvitsisi olla. Sitä on toivonut riittävän moni mm tämän aukion käsittelyn kohdalla. Tätä et pysty kiistämään. Kaupunki on yleensä toiminut sillai, että valtuusto antaa raamit kullekin alueella tai paikalle, mitä niihin rakennetaan tai missä käytössä ne on tarkoitus pitää. Tässä marssijärjestys on väärä, kaavoitus ja suunnittelu on ulkoistettu liian pitkälle, jolloin syntyy rumaa kaupunkia asukkaiden tahdon vastaisesti.
Helsingissä on lähdetty näille suunnitteluvarausten tielle, mikä on ongelma. Viime aikoina kaupunkilaiset ovat hyvin paljon pyytäneet mitä ei rakenneta ja se kyllä kuuluu kunnalliseen demokratiaan.

Alunperin kirjoittanut Makke93

Et kai nyt tosissasi väitä, että kaiken tilan pitää olla käytössä ennen kuin lisää saa rakentaa? Kyllä nyt pitäis sen vertaa ymmärtää, että näissä on aina pientä vaihtuvuutta eli tiloja on vapaana vaikka olisi kuinka pula. Muutenkin suurin osa noista on kantakaupungin ulkopuolella ja mikään niistä ei ole niin keskeisellä paikalla kuin Elielinaukio.

Alvar Aallon katu 5:ssä on 13 toimistotilaa vapaana. Sinä sitten saat jollain tempulla Klyygan toimistot vuokratuksi. Onko 100 metriä niin suuri ero että toimistot Klyygassa menevät helposti vuokratuksi.

Alunperin kirjoittanut Makke93

Jos laatikkoimainen nykyarkkitehtuuri pilaa asemarakennuksen, niin sitten se peli on jo menetetty, kun Holiday Inn ja Sanomatalo rakennettiin viereen. Ihan turha sitten suojella rippeitä, menemään vaan.

Arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun asiantuntijat eivät tietenkään ajattele noin.

Alunperin kirjoittanut Makke93

Minä mittasin 75m. Tai sitten voisit jäädä Pasilassa ja ottaa 59:n, joka kulkee päivälläkin vielä useammin.

Pasilakin toimii minun kohdalla, mutta matkalaukkujen kanssa junasta vaihdetaan bussiin ilman portaita, ilman rullaportaita tai hissejä yhden suojatien ylityksellä.

Alunperin kirjoittanut Makke93

Vaikka avointa tilaa on vähemmän, niin ei siitä ahdas tai pimeä tarvitse tulla, ja muutenkin noin keskeiset paikat valaistaan aika tehokkaasti. Eihän Postitalon ja Sokoksen väliäkään voi pimeäksi kutsua.

Havainnekuvastakin näkee että siitä tulee varsinkin ruuhka-aikaan ahdas ja epämiellyttävä kanjoni. tällä hetkellä aseman viereisille terasseille kesäisin paistaa aurinko

Alunperin kirjoittanut Makke93

Voisit kyllä vähän kertoa tarkemmin linkkailemistasi sivuista. Rupeaa olemaan aika huonoa keskustelukulttuuria, mitä olet harrastellut linkailla, täällä asioita ja sanoa vaan "tämä on hyvin kirjoitettu" tai "yhdyn tähän". Jos ei muuten niin edes siksi, että näytät itsekkin lukeneneen tekstin ja oikeasti ymmärtäneen mitä siinä sanotaan.

Kenen Kaupunki -teos käsittelee tätä ongelman ydintä, eli sitä että Helsingistä on tehty tonttikauppa.Kirja esittelee 15 eri aluetta, jotka halutaan antaa kiinteistöjalostuksen kohteeksi. Elielinaukio on niistä yksi. Kirja on hyvin ja huolellisesti tehty, sitä osoittaa sen pohjalta käyty laaja kansalaiskeskustelu. Mahdollisesti kirja antaa sysäyksen muutokseen Helsingin kaupunkisuunnittelussa.

Alunperin kirjoittanut Makke93

Tuskin alkaa jo parin vuoden päästä. Tässä ollaan ihan kaavoitusprosessin alkuvaiheessa, eli lautakunta ja valtuustokäsittely on täysin käymättä ja sitä ennen tulee vielä varmasti useampi kaavaehdotus. Ja sitten vielä varmasti jotain oikeuskäsittelyä, jonka jälkeen sovitaan vasta maankäyttösopimus. Hyvällä tuurilla tuskin ehtii ennen kuin Espoon kaupunkirata valmistuu.

Ja hanke voidaan haudata jo ennen näitä käsittelyjä.

Alunperin kirjoittanut Makke93

Kun on kaikin keinon jarruteltu raitioverkon laajentamista 50-vuotta ja annettu kaupunkirakenteen hajautua sen ulkopuolelle, niin tule pieni huuma täytuukin olla kiriä menetetty aika takaisin.

Korona ja muuttoliikkeen pysähtyminen pistää uusiksi nuo hankkeet eli mahdollisesti monia niistä ei nähdä vuosikymmeniin.

Alunperin kirjoittanut Makke93

Väläytät taas vähän liikaa korttejasi kun arvostelet yhden rakennuksen ja aukion rakentamista loputtomana rakentamisena. Jokainen lisärakennus aina vie loputkin tilat ja tuhoaa kaiken. Taas näkee, että on kyseessä yleinen muutoksenvastustus.

Jos muutoksella ei ole muita kaupungin kehittämisen kannalta merkittäviä arvoja kuin rahastus, niin kyllä muutosta silloin kannattaa ja pitää vastustaa.

Alunperin kirjoittanut Makke93

Johan tässä nyt on sanottu moneen kertaan, mitä sinne on tulossa ja että ei sitä kannata lukkoon lyödä näin varhaisessa vaiheessa. Itsekkin linkkailit työtiloja aikaisemmassa viestissä mukamas vastauksena, mutta taas alkoi levy alusta. Ei kai uutta asuintaloakaan varten tarvitse olla asukkaat valmiina muuttamaan, kun aletaan rakentaamaan, saati kaavoittamaan.

On sanonut moni muukin minun lisäksi että jos 100 metrin päässä joka suuntaan on toimistoja vapaana, osa merinäköalalla, niin täysin ilmastopolitiikan vastaista rakentaa toimistoja lisää.

Alunperin kirjoittanut Makke93

Etkä vieläkään ole vastannut, mikä siitä tekee massiivisen. Saman kokoinen rakennus kuin vieressä olevat.

Kuvasta näkyy selvästi, ei sovi rautatieaseman arkkitehtuurin kanssa yhteen mitenkään.

Alunperin kirjoittanut Makke93

Tarviitko oikeasti selvitystä siihen, että puolet lyhyempään välineeseen mahtuu puolet vähemmän matkustajia?

Näin on ja kun se on pysäkillä, niin toinen samanlainen pääsee sujuvasti ohi.

---------- Viestit yhdistetty klo 17:32 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 17:24 ----------

Massiivuus on yksi tärkeimpiä perusteita hylätä hanke. Siitä alla oleva linkki todisteena.
https://yle.fi/uutiset/3-12224112

---------- Viestit yhdistetty klo 17:32 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 17:32 ----------

https://yle.fi/uutiset/3-12224112

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Niin tuntuu raha ratkaisevan, mutta niin ei tarvitsisi olla. Sitä on toivonut riittävän moni mm tämän aukion käsittelyn kohdalla. Tätä et pysty kiistämään. Kaupunki on yleensä toiminut sillai, että valtuusto antaa raamit kullekin alueella tai paikalle, mitä niihin rakennetaan tai missä käytössä ne on tarkoitus pitää. Tässä marssijärjestys on väärä, kaavoitus ja suunnittelu on ulkoistettu liian pitkälle, jolloin syntyy rumaa kaupunkia asukkaiden tahdon vastaisesti.
Helsingissä on lähdetty näille suunnitteluvarausten tielle, mikä on ongelma. Viime aikoina kaupunkilaiset ovat hyvin paljon pyytäneet mitä ei rakenneta ja se kyllä kuuluu kunnalliseen demokratiaan.

Valtuuston antamat raamit minkä tahansa paikan suunnitteluun on Yleiskaava, jonka mukainen tuo projekti on. Ihan normaalin tavan mukaan on menty tässä sen jälkeenkin. Lautakunnassa on hyväksytty ensin suunnitteluperiaatteet vuosi sitten https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2020-004243/ ja kaupunginhallitus aiesopimuksen maaliskuussa https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2020-008126/

Se, että se ei miellytä sua, ei tarkoita, että tässä rikotaan käytäntöjä.

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Havainnekuvastakin näkee että siitä tulee varsinkin ruuhka-aikaan ahdas ja epämiellyttävä kanjoni. tällä hetkellä aseman viereisille terasseille kesäisin paistaa aurinko

Katsojan silmässä taas. Se väli siinä ei eroa leveydeltään terminaalin laidan väliin nyt jäävästä tilasta. Se että siinä onkin seinä terminaalin aidan sijaan ei vähennä tilaa jalankululta tai terasseilta. Päinvastoin osa jalkaliikenteestä pääsee kulkemaan rakennuksen läpi aivan eri tavalla kuin nyt bussiterminaalin läpi, eli jäljelle jäävällä liikenteellä on enemmän tilaa.

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Kenen Kaupunki -teos käsittelee tätä ongelman ydintä, eli sitä että Helsingistä on tehty tonttikauppa.Kirja esittelee 15 eri aluetta, jotka halutaan antaa kiinteistöjalostuksen kohteeksi. Elielinaukio on niistä yksi. Kirja on hyvin ja huolellisesti tehty, sitä osoittaa sen pohjalta käyty laaja kansalaiskeskustelu. Mahdollisesti kirja antaa sysäyksen muutokseen Helsingin kaupunkisuunnittelussa.

Sanos, mikä tekee siitä huolella ja hyvin tehdyn? Onko kenties se, että pönkittää sun -mikään ei saa muuttua- kantojas?

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Alvar Aallon katu 5:ssä on 13 toimistotilaa vapaana. Sinä sitten saat jollain tempulla Klyygan toimistot vuokratuksi. Onko 100 metriä niin suuri ero että toimistot Klyygassa menevät helposti vuokratuksi.

Alunperin kirjoittanut Salomaa

On sanonut moni muukin minun lisäksi että jos 100 metrin päässä joka suuntaan on toimistoja vapaana, osa merinäköalalla, niin täysin ilmastopolitiikan vastaista rakentaa toimistoja lisää.

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Jos muutoksella ei ole muita kaupungin kehittämisen kannalta merkittäviä arvoja kuin rahastus, niin kyllä muutosta silloin kannattaa ja pitää vastustaa.

Taitaa olla melkein 500 metriä sinne asti. Aikaisempi kommentti vapaista tiloista ja Elielinaukion keskeisyydestä pätee edelleen.

Kuinkas sillä oikeen rahastetaan, jos tiloja ei saada myytyä tai vuokrattua?

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Kuvasta näkyy selvästi, ei sovi rautatieaseman arkkitehtuurin kanssa yhteen mitenkään.

Sen enempää kuin Holiday Innin arkkitehtuuri. Mikä ero sillä on peittääkö moderni MASSIIVINEN kuutio vähän enemmän siipeä, kunhan ne oikeasti arkkitehtuurillisesti merkittävät näkymät kuten sisäänkäynnit eivät peity?

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Korona ja muuttoliikkeen pysähtyminen pistää uusiksi nuo hankkeet eli mahdollisesti monia niistä ei nähdä vuosikymmeniin.

Jos katsot muuttoliikkeitä tarkemmin kuin vuosien tasolla, niin huomaat, että se viime vuoden pudotus muuttoliikkeessä kesti kevään sulut ja syksyllä oltiin menossa jo melkein edellisen vuoden tapaan.

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Näin on ja kun se on pysäkillä, niin toinen samanlainen pääsee sujuvasti ohi.

Ja ne joutuvat ohittelemaan, kun ketjuuntuvat, koska vuoroväli joudutaan pudottamaan liian alhaiseksi liikennevaloetuuksille ja sujuvalle kululle.

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Massiivuus on yksi tärkeimpiä perusteita hylätä hanke. Siitä alla oleva linkki todisteena.
https://yle.fi/uutiset/3-12224112

Taas tuli linkki ilman mitään avausta ja lukija joutuu itse etsimään ja arvaamaan mukamas sinun oman argumenttis jostain linkistä.

Massiivisuus on muutenkin ihan kapulakieltä, jota käytetään ikään kuin se olisi argumentti itsessään, ei se tarkoita muuta kuin isoa. Jos se on liian iso, niin miksi sen vieressä olevat saman kokoiset rakennukset eivät ole liian isoja ja mikä tekee jostain liian ison, ja miksi sillä on merkitystä jos jonkun merkittävät arkkitehtuurillisen kappaleen vieressä on joitain isompaa?

Alunperin kirjoittanut Makke93

Valtuuston antamat raamit minkä tahansa paikan suunnitteluun on Yleiskaava, jonka mukainen tuo projekti on. Ihan normaalin tavan mukaan on menty tässä sen jälkeenkin. Lautakunnassa on hyväksytty ensin suunnitteluperiaatteet vuosi sitten https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2020-004243/ ja kaupunginhallitus aiesopimuksen maaliskuussa https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2020-008126/

Se, että se ei miellytä sua, ei tarkoita, että tässä rikotaan käytäntöjä.

Suunnitteluperiaatteissa lukee että alueen kulttuurihistorialliset ja rakennustaiteelliset arvot tulee ottaa huomioon. Suunnitelluun rakennuksen koko ja arkkitehtuuri ei kunnioita Suomen arvokkainta arkkitehtuuria, Eliel Saarisen rautatieasemaa.

Alunperin kirjoittanut Makke93

Katsojan silmässä taas. Se väli siinä ei eroa leveydeltään terminaalin laidan väliin nyt jäävästä tilasta. Se että siinä onkin seinä terminaalin aidan sijaan ei vähennä tilaa jalankululta tai terasseilta. Päinvastoin osa jalkaliikenteestä pääsee kulkemaan rakennuksen läpi aivan eri tavalla kuin nyt bussiterminaalin läpi, eli jäljelle jäävällä liikenteellä on enemmän tilaa.

Tilaa jonne ei rakennusmassojen jälkeen aurinko paista.

Alunperin kirjoittanut Makke93

Sanos, mikä tekee siitä huolella ja hyvin tehdyn? Onko kenties se, että pönkittää sun -mikään ei saa muuttua- kantojas?

Helsingin arvokkainta ominaislaatua murennetaan korkealla rakentamisella ja massiivisilla hankkeilla, ja sitä markkinoidaan kaupunkiympäristön kehittämisenä sekä elinvoimaisuuden ja vetovoimaisuuden lisäämisenä . Samalla kun kaupunkisuunnittelua on ulkoistettu kiiinteistösijoittajille ja rakennusyhtiöille, siitä on tullut salamyhkäistä. Helsingin suunnittelussa ja rakentamisessa tulisi taas nostaa tärkeimmälle sijalle yhteinen etu: yleinen viihtyvyys, ympäristöterveys, ilmastokestävyys ja kulttuuriympäristön vaaliminen.

Ylläoleva teksti esimerkiksi. Se on keskimmäinen kappale kirjan takakannesta. Kirja on siksi hyvä ja huolella tehty että jo pelkästään tuossa kappaleessa tuodaan ongelma esiin selvästi ja samalla esitetään parannusehdotus.

Alunperin kirjoittanut Makke93

Taitaa olla melkein 500 metriä sinne asti. Aikaisempi kommentti vapaista tiloista ja Elielinaukion keskeisyydestä pätee edelleen.

Kuinkas sillä oikeen rahastetaan, jos tiloja ei saada myytyä tai vuokrattua?

Alat siis pikkuhiljaa ymmärtää itsekin että tiloja ei saada välttämättä vuokrattua. Yksi syy jättää talo rakentamatta.

Alunperin kirjoittanut Makke93

Sen enempää kuin Holiday Innin arkkitehtuuri. Mikä ero sillä on peittääkö moderni MASSIIVINEN kuutio vähän enemmän siipeä, kunhan ne oikeasti arkkitehtuurillisesti merkittävät näkymät kuten sisäänkäynnit eivät peity?

Holiday Innin arkkitehtuuri on tosiaan tuossa ympäristössä epäonnistunutta. Mutta se peittää näkyvyyttä yhdeltä kapealta sivulta sekä junalaitureilta. Mutta Klyyga peittää länsisivua todella pahasti.

Alunperin kirjoittanut Makke93

Jos katsot muuttoliikkeitä tarkemmin kuin vuosien tasolla, niin huomaat, että se viime vuoden pudotus muuttoliikkeessä kesti kevään sulut ja syksyllä oltiin menossa jo melkein edellisen vuoden tapaan.

Jos korona jatkuu, niin ymmärrät itsekin että vähintään kasvu pysähtyy. Esim useissa vuokra-asunnoissa annetaan nyt jo ensimmäinen kuukausi ilmaiseksi. Kukaan ei tiedä koronan hellittämistä.

Alunperin kirjoittanut Makke93

Ja ne joutuvat ohittelemaan, kun ketjuuntuvat, koska vuoroväli joudutaan pudottamaan liian alhaiseksi liikennevaloetuuksille ja sujuvalle kululle.

Tarkoitin toista hyötyä. Vihdintietä kulkeva bussi ohittaa toisen. Sinne kohkataan pikaraitiovaunua. Takana tuleva vaunu ei ohita toista. Eikä mikään vähämerkityksinen asia.

Alunperin kirjoittanut Makke93

Taas tuli linkki ilman mitään avausta ja lukija joutuu itse etsimään ja arvaamaan mukamas sinun oman argumenttis jostain linkistä.

Minulla ei ole sellainen keskustelutyyli että heitän tänne jotain mitä sillä hetkellä päässä liikkuu. Esitän väitteitteni tueksi tutkittua materiaalia ja sellaista materiaalia, mikä pelkästään ei ole minun mielipide.

Alunperin kirjoittanut Makke93

Massiivisuus on muutenkin ihan kapulakieltä, jota käytetään ikään kuin se olisi argumentti itsessään, ei se tarkoita muuta kuin isoa. Jos se on liian iso, niin miksi sen vieressä olevat saman kokoiset rakennukset eivät ole liian isoja ja mikä tekee jostain liian ison, ja miksi sillä on merkitystä jos jonkun merkittävät arkkitehtuurillisen kappaleen vieressä on joitain isompaa?

Arvorakennus tarvitsee ympärilleen tilaa ja väljyyttä ja on laaja yksimielisyys siitä että täysin erityylistä nykyarkkitehtuurin rakennusta ei laiteta liian lähelle sellaista rakennusta, jonka merkityksestä Helsinkiläisten ja monesti koko kansakunnan enemmistö on yhtä mieltä. Tässä ollaan hyvin onnistuttu ainakin kirkkojen suhteen. Mutta esim. Kiasma, Sanomatalo ja Makkaratalo herättivät keskustelua ja herättävät keskustelua.

Hesari kertoo HSL:n vastustavan kaiken bussiliikenteen siirtämistä pois Elielinaukiolta.

Alunperin kirjoittanut HS

Elielinaukiolle liikennöivien bussien siirtyminen Kamppiin aukion rakentamissuunnitelmien myötä herättää huolta Helsingin seudun liikenteessä (HSL).

Huolet liittyvät esimerkiksi siihen, että keskeisen bussiterminaalin poistaminen käytöstä heikentäisi ydinkeskustan saavutettavuutta. Lisäksi suunnitteilla olevat raidehankkeet eivät HSL:n mukaan vähennä toteutuessaan niin merkittävästi bussiliikennettä, että kaikki bussit varmasti mahtuisivat Kampin terminaaliin.

HSL:n näkemyksen mukaan Elielinaukiolta on sen keskeisen sijainnin vuoksi myös hyvä järjestää yöliikenteen yhteyksiä ja junaliikennettä korvaavia yhteyksiä raideliikenteen häiriötilanteissa.

Jutussa kommentiodaan, ettei Elielinaukion rakentamishanke itsessään kytkeydy terminaalin sulkemiseen, vaan sulkeminen liittyy kaupungin pitkän aikavälin suunnitelmiin. Lisäksi jutun mukaan HSL on vuonna 2020 antamassaan lausunnossa vastustanut kaiken bussiliikenteen siirtämistä Elielinaukiolta Kamppiin. Lausunto sen sijaan ei ole ollut julkisuudessa, sillä kaupunki ei sitä liittänyt aukioiden suunnitteluperiaatteista tehdyn päätösasiakirjan liitteeksi.

Alunperin kirjoittanut HS

HSL:n lausunnon mukaan Elielinaukion terminaalia ei voi täysin poistaa bussiliikenteen käytöstä, mutta sen kapasiteettia voidaan vähentää nykyisestä. Lausunnossaan HSL edellyttää, että Elielinaukiolla säilytetään mahdollisuus bussiliikenteeseen, jotta ”voidaan varmistaa riittävä joukkoliikenteen kapasiteetti ja toimintaedellytykset Helsingin kantakaupungissa myös tulevaisuudessa”.

Lisäksi HSL on arvioinut, että Elielinaukion liikenteen siirtäminen Kamppiin kasvattaisi liikennöintikustannuksia yli miljoonalla eurolla vuodessa. Kaupungin tulisi myös kehittää bussiliikenteen sujuvuutta Mannerheimintien ja Kampin terminaalin välillä.

Suvi Rihtniemi arvioi jutussa bussiliikennettä olevan liikaa ainakin seuraavat 15 vuotta, jotta terminaali voitaisiin sulkea. Anni Sinnemäki kommentoi asiaa mm. seuraavasti:

Alunperin kirjoittanut HS, lainaus Anni Sinnemäeltä

HSL:n huolet on kuultu, mutta Helsingin ja HSL:n näkemykset asiasta eroavat toisistaan. HSL on halunnut pitää huolta varakapasiteetista, mutta Helsingin näkökulmasta varakapasiteetin pitäminen Elielinaukiolla eli kaupungin keskeisellä paikalla ei ole mielekästä.

Jutussa kommentoitu asiaa enemmän kuin lainauksissani ja koosteissani.

Ihan odotetunlaisia näkemyksiä. HSL:n tehtävä on järjestää joukkoliikennettä ja jostain syystä bussiralli on siinä organisaatiossa mieleinen tapa järjestää joukkoliikennettä. Helsingin näkökulmasta keskeisintä kaupunkitilaa ei pitäisi varata liiaksi liikenteelle, ei varsinkaan bussirallille, joka on ulkoishaitoiltaan huonoimmasta päästä liikennettä.

Helsinkihän tämän lopulta päättää, ei höselillä siihen lausuntoja enempää valtaa ole. Mutta onhan se tietysti ikävää, että HSLn värikynäjannut joutuvat miettimään, miten Helsingin ydin säilyy saavutettavana, jos se ei ole puoliksi parkkikenttä. Tietysti raiteita pitkin mahtuu jokunen ihminen Kaivokadulle kulkemaan, voisiko siinä olla ratkaisu.

Alunperin kirjoittanut j-lu

HSL:n tehtävä on järjestää joukkoliikennettä ja jostain syystä bussiralli on siinä organisaatiossa mieleinen tapa järjestää joukkoliikennettä. Helsingin näkökulmasta keskeisintä kaupunkitilaa ei pitäisi varata liiaksi liikenteelle, ei varsinkaan bussirallille, joka on ulkoishaitoiltaan huonoimmasta päästä liikennettä.

Jonkun instanssin mielestä sähköistyvä bussiliikenne voi olla "ulkoishaitoiltaan huonoimmasta päästä liikennettä", mutta aika erikoinen näkemys kaiken kaikkiaan. 20 vuotta sitten olin samaa mieltä, bussit melusivat ja haisivat, mutta jatkossa tilanne on toinen.

Alunperin kirjoittanut Rattivaunu

Jonkun instanssin mielestä sähköistyvä bussiliikenne voi olla "ulkoishaitoiltaan huonoimmasta päästä liikennettä", mutta aika erikoinen näkemys kaiken kaikkiaan. 20 vuotta sitten olin samaa mieltä, bussit melusivat ja haisivat, mutta jatkossa tilanne on toinen.

Manskua ja Hämeentietä myöten kulkeva "bussiralli" on järjenköyhää touhua, mutta sen poistuminen vie aikansa. Siihen asti sähköbussit toki vähentävät haittavaikutuksia.

Alunperin kirjoittanut Melamies

Manskua ja Hämeentietä myöten kulkeva "bussiralli" on järjenköyhää touhua, mutta sen poistuminen vie aikansa. Siihen asti sähköbussit toki vähentävät haittavaikutuksia.

Saattaa hyvinkin olla "järjenköyhää", en ottanut kantaa siihen, missä busseilla ylipäänsä kannattaa ajaa tai olla ajamatta. Toin vain esille sen, että tulevaisuuden (HSL-)bussien ulkoishaitat ovat olemattomat dieseleihin verrattuna.

Alunperin kirjoittanut j-lu

Ihan odotetunlaisia näkemyksiä. HSL:n tehtävä on järjestää joukkoliikennettä ja jostain syystä bussiralli on siinä organisaatiossa mieleinen tapa järjestää joukkoliikennettä. Helsingin näkökulmasta keskeisintä kaupunkitilaa ei pitäisi varata liiaksi liikenteelle, ei varsinkaan bussirallille, joka on ulkoishaitoiltaan huonoimmasta päästä liikennettä.

Helsinkihän tämän lopulta päättää, ei höselillä siihen lausuntoja enempää valtaa ole. Mutta onhan se tietysti ikävää, että HSLn värikynäjannut joutuvat miettimään, miten Helsingin ydin säilyy saavutettavana, jos se ei ole puoliksi parkkikenttä. Tietysti raiteita pitkin mahtuu jokunen ihminen Kaivokadulle kulkemaan, voisiko siinä olla ratkaisu.

Hillotolppien konsulttivetoiset liituraitamiehetkö tästä lähtien linjaavat millainen Helsinkimme on tulevaisuudessa. HSL:n värikynäjannut ovat kyllä lähempänä meitä joukkoliikenteen käyttäjiä jokapäiväiseen arkeen liittyvissä asioissa. Olen käynyt paljon HSL:n yleisötilaisuuksissa sekä kaupunkisuunnittelusta vastaavien virkamiesten yleisötilaisuuksissa. Niissä on se ero, että HSL kuuntelee yleisöä ja tekee siltä pohjalta korjauksia. Kaupunkisuunnittelun virkamiehet ovat kuuntelevinaan. Heillä on niin hienoja ja ylivoimaisia ehdotuksia että kaupunkilaisten korjausehdotuksia ei tarvita.

Alunperin kirjoittanut j-lu

Mutta onhan se tietysti ikävää, että HSLn värikynäjannut joutuvat miettimään, miten Helsingin ydin säilyy saavutettavana, jos se ei ole puoliksi parkkikenttä. Tietysti raiteita pitkin mahtuu jokunen ihminen Kaivokadulle kulkemaan, voisiko siinä olla ratkaisu.

Höpö höpö, keskustassa bussien viemä tila on ihan marginaalista ja viimeisen 15 vuoden aikana sitä on onnistuttu ihan menestyksekkäästi vähentämään kuten mm. siirtämällä kokonainen päälinja-autoasema (Kamppi) maan alle sekä lakkauttamalla Erottajan ja Kasarmitorin päätepysäkit ja muuttamalla ne kävelyaukioiksi. Itse kukin voi mennä esim. Mannerheimintien varteen katselemaan kuinka paljon raitiovaunukiskot vievät katutilaa.

Alunperin kirjoittanut Rattivaunu

Saattaa hyvinkin olla "järjenköyhää", en ottanut kantaa siihen, missä busseilla ylipäänsä kannattaa ajaa tai olla ajamatta. Toin vain esille sen, että tulevaisuuden (HSL-)bussien ulkoishaitat ovat olemattomat dieseleihin verrattuna.

Haitat, suuret tai olemattomat, ovat suurempia siellä missä busseja on jonoksi asti. Tai sitten bussien kapasiteetti ei riitä, kuten Jokerin tapauksessa. On kaavailtu tiettyjen bussilinjojen päättämistä Käpylän asemalle. Keskustaan menijät sitten jatkaisivat sieltä junalla ja matkan varrelle jäävät ratikalla. Mikä on paras arvaus tällä hetkellä Manskun suunnalla? Eli mitä ollaan tekemässä, jotta Elielinaukion bussiterminaali jäisi tarpeettomaksi?

Alunperin kirjoittanut Melamies

Haitat, suuret tai olemattomat, ovat suurempia siellä missä busseja on jonoksi asti. Tai sitten bussien kapasiteetti ei riitä, kuten Jokerin tapauksessa. On kaavailtu tiettyjen bussilinjojen päättämistä Käpylän asemalle. Keskustaan menijät sitten jatkaisivat sieltä junalla ja matkan varrelle jäävät ratikalla. Mikä on paras arvaus tällä hetkellä Manskun suunnalla? Eli mitä ollaan tekemässä, jotta Elielinaukion bussiterminaali jäisi tarpeettomaksi?

300-sarjaiset jäävät Valimon asemalle (Espoon kaupunkirata / Vihdintie ratikka), runkolinja 300 jatkaa keskustaan. 400-sarjaisten vaatima tilaa vähenee runkolinja 400:n myötä. Kaiken muun täytyä mahtua. Taitaa olla rajalla riittääkö kapasiteetti Kampin terminaalissa, jos runkolinjat saadaan Postikadulle.

Kun on olemassa sekin mahdollisuus, että Elielinaukion bussiterminaali jatkaa nykyisellä paikallaan. Tätä ei sulje mikään pois.

Yksi välimuotoratkaisu, joka on käynyt mielessä olisi, jos bussit tulisivat Elielinaukion suuntaan kuin nytkin ja Postitalon edessä olisi kadunvarsipysäkkejä. Pois sitten Postikadun kautta. Tällä saisi terminaalin viemää tilaa muuhun käyttöön, ja tilaa jäisi muutamalle bussipysäkille. Ei ehkä hurjan monelle, mutta voisi olla yksi mahdollisuus. Postikadullekin toki joku pysäkki mahtuisi. Siihen en osaa ottaa kantaa, toimisiko tämä ratkaisu. Ja toki en tiedä, voisiko Postitalon parkkipaikkaa saada parempaan käyttöön myös.