Elielinaukion bussiterminaali

ettäjaa sanoi:
Tähän Jos katsoo minne suorat linjat keskustasta menevät, miltei jokainen niistä menee alueille jotka ovat kaukana metrosta. Selvästi metro, ei 10min vuorovälillä kulkeva juna, on ainoa tapa muuttaa suurin osa suorista linjoja vaihdollisiksi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tämä ei johdu niinkään liikennevälineen tekniikasta vaan siitä, että metro ajaa samaa reittiä keskustaan kuin Länsiväylältä ja Itäväylältä tulevat bussit ajaa, kun taas bussit ajaa osin hyvin eri reittejä kuin juna.

Tämä liittyy rakentamisen ajankohtaan ja maantieteeseen. Rautatiet rakennettiin kauan aikaa sitten ajamaan sisämaahan Helsingin niemeltä ja sisämaahan menee monia erilaisia teitä rautateiden lisäksi. Metro taas rakennettiin äskettäin länteen ja itään. Se rakennettiin äskettäin, koska länteen ja itään on paljon vähemmän luontevaa rakentaa raskasraideliikenteen linjat kuin sisämaan suuntaan, ja sinne rakennettiin metro junan sijaan koska se oli trendikästä rakennusajankohtana.
 
339-DF sanoi:
Mitkä länsieurooppalaiset pääkaupungit Helsingin lisäksi ovat sellaisia, että niissä on sekä merkittävää paikallisraideliikennettä että suuria paikallisliikenteen bussiterminaaleja aivan ydinkeskustassa?
Klikkaa laajentaaksesi...
En osaa vastata kysymykseen mutta miksi Helsingin pitäisi olla länsieurooppalaainen, tai edes itäeurooppalainen? Valittaisiinkos sensijaan suomalainen?
 
339-DF sanoi:
Mitkä länsieurooppalaiset pääkaupungit Helsingin lisäksi ovat sellaisia, että niissä on sekä merkittävää paikallisraideliikennettä että suuria paikallisliikenteen bussiterminaaleja aivan ydinkeskustassa?
Klikkaa laajentaaksesi...
- Tukholma, Cityterminalen päärautatieaseman yhteydessää ja Slussenin kompleksi.
- Tallinna, tosin kaukana toisistaan ovat bussi ja junaterminaalit.

t. Rainer
 
Sivulla https://kerrokantasi.hel.fi/elielinaukionkilpailu ei ole vaihtoehtoa :"Säilytetään nykytilanne".

Muistelen jostain lukeneeni, että Elielinaukiolle ei löydy rakentajaa, jos kaupunki ei myy tonttia rakennuttajalle/rakennusliikkeelle. Jos kiinteisölle halutaan linja-autoterminaali, niin HSL lienee siinä vuokralaisena. Millaisella sopimuksella se onnistunee? Vuokran suuruutta voitanee vain arvuutella. Onko HSL vuokralaisena myös Kampin terminaalissa? Millainen on HSL:n sananvalta kiinteistön kehittämiseen? Pilarien paikkaa tuskin helpolla muutetaan, jotta nivelbusseilla sielläkin voisi operoida.

Linja-autojen siirto pois keskustasta on varmasti linjassa nykyisen kaupunkisuunnittelun kanssa. Helsingin niemestä tehdään merkkiliikkeiden reservaatti risteilyaluksilla saapuville maksukykyisille turisteille. Vihreät eivät itse varmaan keskustassa halua asua, Käpylä ja Vallila puukortteleineen on varmasti enemmän heidän mieleensä, keskustan umpeenrakentaminen samanlaiseksi betonikolossien kylmäksi ja tuuliseksi kivikyläksi Tukholman Sergelintorin ympäristön tapaan ei ole heiltä pois.

Mahdollisuus kävellä puistomaisessa ympäristössä keskustasta Töölönlahden ja Keskuspuiston kautta kaupungin rajalle on jo katkaistu rakentamalla Holiday Inn ja sen takana olevat rautatieaseman leventämisen estävät kolossit.

Ihan linjassa.
 
Viikon keskusteluja seuratessa nettisivuilla sekä lehdissä tuli ilmi että Elielinaukion hanke valmisteltiin salassa. Aloite on tullut ympärillä olevilta kiinteistöjen omistajilta sekä heitä lähellä olevilta kiinteistösijoittajilta eikä suinkaan kaupunkilaisilta.

Kun luin ensimmäisiä uutisia Elielinaukiosta, tulin käsitykseen että suurin osa rakennettaisiin maan alle ja pieni osa maan päälle siten että bussiterminaali säilyy. Nyt Hesari julkaisi kuvat mitä aukiolle meinataan rakentaa. jos julkaisupäivä olisi 1.4., niin kaikki olisikin hyvin.

Helsingin valtuustossa on 12 ryhmää ja sinne on pyrkimässä myös uusia. Kun luemme jokaisen ryhmän kuntavaaliohjelman sekä mahdollisimman paljon ehdokkaisen esittelyjä, niin selviää että eivät suinkaan kaikki ryhmät ole rakentamassa Helsingin aukioita ja puistoja. Tarjolla on myös täysin päinvastaista toimintakulttuuria kaupunkisuunnitteluasioissa. Joukkoliikenteen järjestäminen on oleellinen osa kaupunkisuunnittelua.

Mielenosoituksilla, lehtikirjoituksilla ja kirjallisuudellakaan ei ole sitä vaikutusta mikä on pahvilapun pudottamisella uurnaan. Siitä ei kukaan pääse vaalien jälkeen mikä on äänestäjän tahto.

---------- Viestit yhdistetty klo 20:15 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 20:05 ----------

PSi sanoi:
Sivulla https://kerrokantasi.hel.fi/elielinaukionkilpailu ei ole vaihtoehtoa :"Säilytetään nykytilanne". ...
Klikkaa laajentaaksesi...

Eräässä isossa valtiossa sai ehdolla olevan ehdokkaan hyväksyä tai hylätä. Ehdokkaat oli annettu yhdestä puolueesta valmiiksi ja niitä oli yhtä paljon kuin paikkoja. Helsingin kaupunkisuunnittelusta vastaavat virkamiehet ovat ottaneet sieltä mallia. Menee jo huomorin puolelle kun ohjataan härskisti: "mitä hyviä puoli ehdotuksista löytyy ja minkä haluat jatkoon?"

Kaupunkiympäristölautakunnan jäsenet, kiinteistösijoittajat, Vihreiden ja Kokoomuksen eliitti niitä hyviä puolia löytää. Eipä juuri muut. Mielipidekirjoituksista päätellen.

Tällaista on Helsingin kaupunkisuunnittelu vuonna 2021.
 
Täsmennetään käsitetta "salassa". Tuolta pöytäkirjoista tosiaan löytyy päätökset. Tässä ydinkysymys on se että kyseessä on erittäin merkittävä muutos kaupunkitilassa erittäin keskeisessä osassa Helsinkiä. Kunnallisen demokratian toimiessa kansalaiskeskustelu käynnistyy samalla kun oleellista muutosta ehdottava tuo esityksen julki.

Etelärannan ja Olympiaterminaalin osalta suunnittelu ja kansalaiskeskustelu kulkee samanaikaisesti. Nyt tällä hetkellä esim Hesarissa on asiasta meteli. Salassa pitämiseen tai hyvin matalaan profiiliin voidaan liittää se,. että marssijärjestys on väärä. Kansalaiskeskustelussa olisi pitänyt käydä läpi yleensä se että tarvitseeko Elielinaukiolle ylipäänsä rakentaa mitään. Samalla käydä keskustelu siitä että voiko joukkoliikenteen saavutettavuutta ydinkeskustaan voimakkaasti heikentää lakkauttamalla Elielinaukiolle suuntautuvat bussilinjat.

Lainasin tavallaan tuota "salassa" -sanan pamfletista " Kenen kaupunki? Helsingin kaupunkisuunnittelu ja kulttuuriympäristö törmäyskurssilla " Sitä ilmaisua käytettiin Elielinaukiota käsittelevässä kappaleessa. Olen muutaman kappaleen kirjasta lukenut ja kirjoittajien ammattitaito näyttää osaavalta, joten lienee sanavalinnat huolellisesti harkittuja.
 
Kyllä Elielinaukion suunnittelukilpailun aloituksesta uutisoitiin myös (hel.fi). Ei sitä mitenkään salassa pidetty. Enemmänkin voisi sanoa, että suuret mediat eivät tarttuneet uutiseen vaan antoivat sen mennä ohi. Nyt erona esimerkiksi Etelärannan kanssa on vain se, että suuret mediat ovat päättäneet uutisoida siitä enemmän. Vaikka kaupunkia voikin syyttää esimerkiksi liian suuren kerrosalan tunkemisesta pieneen tilaan, tästä heitä ei voida perustellusti syyttää.
 
Tosiaan toinen oleellinen osa on tuo tiedotusvälineiden ja varsinkin Hesarin rooli tässä asiassa. En muista nähneeni uutista Elielinaukion rakentamissuunitelmista, siinä vaiheessa kun ne ensi kerran ovat olleet käytettävissä.

Hesarihan olisi voinut uutisoida hankkeesta välittömästi kun sai tietää, koska onhan kyseessä alue joka vähintään on yhtä merkittävä kuin Etelä-satamakin. Jos tämä oikeutettu mielipidehyökkäys ja arkkitehtien tuomio olisi tullut tuossa vaiheessa niin koko projekti olisi voitu ampua savikiekkona alas.

Hesari pelaa omaa peliään. Triplaa suunniteltaessa kirjoitin mielipidepalstalle ainakin kaksi kertaa, molemmissa kommentoin Pasilan aseman purkamista parilla lauseella. Nämä lauseet toimitus poisti. soitin sinne enkä mitään järkevää syytä nähnyt poistamiselle. Studio Pasilan yleisötilaisuudessa esittelijä sanoi että Pasilan asemaa ei pureta.

Vastaavia kuvioita kaupunkisuunnittelusta löytyy enemmän ja vähemmän. Onkohan sitten sanamuoto tilanteissa "valikoiva muisti" tai "erehdys" jos kohteliaita halutaan olla.

Elielinaukion ja Asema-aukion alueesta halutaan luoda viihtyisä ja elävä osa kävelykeskustaa. Hanke parantaa alueen toimivuutta merkittävästi erityisesti jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden näkökulmasta.

Tuossa on jo aika luovasti kuvattu monikerroksinen liikerakennus yhden suomen keskeisimmän Saarisen luomuksen vieressä. (löydetty edellisen viestin linkistä)

---------- Viestit yhdistetty klo 00:19 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 00:03 ----------

HS ei vieläkään ole kommentoinut Hietalahdenaltaan alueen massiivista muutossuunnitelmaa vai kiinnostaako lehteä lainkaan?

Näin kommentoitiin juuri Pelastetaan Helsinki- Facebook-ryhmässä. Hietalahtihan on ihan samaa sarjaa mitä tulee tähän Helsingin nykyiseen kaupunkisuunnitteluun.
 
Viimeksi muokattu:
Hietalahdesta oli iso Hesarin juttu havainnekuvineen noin vuosi sitten. Satun muistamaan, kun asia on läheinen. Elielinaukion suunnitteluvarauksesta oli samoin aikanaan juttu, siitä on jo neljä viisi vuotta aikaa.

En kutsuisi asioiden valmisteluksi salassa, jos jotain kansalaista asia ei kiinnosta, hän ei lue uutisia, eikä kaupunki tiedota henkilökohtaisesti, ja kansalainen havahtuu aiheeseen valmistelun ollessa pitkällä. Se että näkee salailua siellä missä sitä ei ole, kertoo eniten kansalaisesta itsestään. Nykyajan vitsaus, maanalaiset pedofiilit jne. Foliohattua vaan syvemmälle.

Arkkitehtien ymmärtämiseen auttaa, jos on opiskellut tkklla. Aika moni on sosialisti, josta sitten seuraa, että yksityinen raha on jo sinänsä paha ja pahinta on, jos yksityinen raha ostaa keskeisen tontin ja toteuttaa siihen kiinteistön. Nämä arkkitehdit eivät johdonmukaisesti vastusta keskeisten paikkojen rakentamista: jos julkinen taho toteuttaa kirjaston, museon, konserttitalon tai jonkun muun kulttuuripalatsin, se on hieno ja kannatettava asia, eikä väljät torit, rantojen parkkipaikat, Töölönlahden avaruus tai muut "kulttuurimaisemat" kiinnosta enää yhtään. Mutta yksityisille ei pidä näitä keskeisiä tontteja myydä/vuokrata. TJEU: Kiasmasta, musiikkitalosta tai Oodista käyty arkkitehtuurikeskustelu. Kovin toisilla painotuksilla mentiin.
 
Salomaa sanoi:
Tosiaan toinen oleellinen osa on tuo tiedotusvälineiden ja varsinkin Hesarin rooli tässä asiassa. En muista nähneeni uutista Elielinaukion rakentamissuunitelmista, siinä vaiheessa kun ne ensi kerran ovat olleet käytettävissä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllähän tuosta on uutisoitu paljonkin ainakin elokuusta 2020 lähtien. Hakusanalla "Elielinaukio" löytyy Helsingin Sanomista paljon uutisia ja mielipidekirjoituksia aiheesta jo tuolta viime vuoden puolelta ennen koko kilpailun alkua.

---------- Viestit yhdistetty klo 11:15 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 11:13 ----------

Ja täytyy sanoa, että itse ainakin olen nähnyt juttuja Elielinaukion suunnitelmista jo tuolloin viime vuoden puolella, että ei niitä mitenkään täysin piilossa ole pidetty.
 
Oma (humanistin) mielipiteeni Helsingin kaupunkisuunnittelusta on, että siinä on havaittavissa valitettavaa koordinaation ja laajemman suunnitelmallisuuden puutetta. Yksittäisiä kohteita kyllä suunnitellaan ja niistä väännetään peistä vuosikaudet, mutta suuri (ja jopa paikallinen) kokonaisuus jää näissä prosesseissa huomiotta. Väittäisinpä, että osin tämän laajemman näkökulman puutteen seurauksena meillä on vieri vieressä täysin vastakkaisia arkkitehtonisia tyylejä edustavia rakennuksia paraatipaikoilla ja nelivaunuisen junan mittaiset laiturit Länsimetrossa. Vasen käsi ei siis tiedä, mitä oikea tekee. Mutta mistä tämä koordinaation puute voisi johtua? Kenties tämän takana piilee kaikkialle levittäytynyt valmistelun tuhoton kiire, joka on mm. johtanut puolentoista vuosikymmenen sote-farssiin, ja joka johtunee poliittisen konsensuksen puutteesta suurissa projekteissa. Tämän konsensuksen rakentamisessa ei tietenkään auta vastakkaisen puolen leimaaminen sosialisteiksi / kommunisteiksi / fašisteiksi / natseiksi / viherhipeiksi / setämiehiksi jne. Mutta jätettäköön poliittisen vastakkainasettelun ja valmistelun kiireen käsittely tältä erää tähän.

Mitä Elielinaukion rakentamiseen tulee, tulisi mielestäni vaatia mahdollisesti nykyisten bussilaitureitten tilalle rakennettavalta rakennukselta sopimista yhteen Elielinaukion kolmen arkkitehtonisesti hallitsevan rakennuksen (Rautatieasema, Vltava ja Postitalo) kanssa. Värimaailmoineen (poltettu keltainen) ja yksinkertaisine muotokielineen nämä kolme rakennusta ainakin muodostavat varsin yhtenäisen kokonaisuuden. Oma ajatukseni tuohon sopivasta uudiskohteesta olisi varsin kapea ja maltillisen korkuinen (ehkä kuudesta kahdeksaan maanpäällistä kerrosta) rakennus, jonka julkisivu olisi joko okran väriseksi rapattu tai keltatiilinen, jonka katutasossa voitaisiin hyödyntää holvikaaria, ja jonka ikkunat olisivat varsin maltilliset. Toki tällainen rakennus olisi pahasti ristiriidassa nykyisten arkkitehtuurisuuntausten kanssa, muttei tämä estänyt tamperelaisiakaan rakentamasta uusvanhaa rakennusta. Nykyisten asiainolojen vallitessa olen kuitenkin pessimistinen sen suhteen, että tällaista ehdotusta voitaisiin edes harkita.
 
Sinologi-kielitieteilijä sanoi:
Oma (humanistin) mielipiteeni
Klikkaa laajentaaksesi...


Onhan ne kaikki suunnitelmat, raportit, piirrokset olemassa ja ne voi kaikki lukea mutta kyllä suurin syy taitaa olla muualla kuin virkamieskoneistossa, lopullinen päätös taitaa olla aina poliittiinen joka mutkistaa asioita, näin olen minä ymmärtänyt miten nämä suunnitelmat tulevat toimeen.
 
Hesarin tämän päivän pääkirjoitus väittää että aukio ei ole viihtyisä. Sitten automaattisesti lähdetään siitä, että aukiolle pitää rakentaa. Moni mielipidekirjoittaja on Hesarissa on esittänyt viihtyisyydeen parantamista muilla keinoin. Yleensä hankkeissa on aina ns. 0-vaihtoehto, mikä tässä merkitsisi sitä että ei aukiolle ei rakenneta ja bussit tulisivat edelleen samaan paikkaan. Kukaan ei ole esittänyt vielä mihin bussit tulevat, jos Elielinaukiosta terminaalialueena luovutaan. Kampin terminaalista HSL ja kaupunkiympäristölautakunta ovat erimielisiä.

Mielenkiintoinen kysymys on sekin mitä siihen rakennukseen tulee sellaista, mitä lähistöllä ei ole. Itse käytän kyseisen aukion bussiterminaalia ja totean että se tarjoaa vaihdottoman yhteyden esim. luoteis-Helsingistä. Aika luontevaa puolustaa Joukkoliikennefoorumilla joukkoliikenteen palvelutason säilyttämistä.
 
Sinologi-kielitieteilijä sanoi:
Oma ajatukseni tuohon sopivasta uudiskohteesta olisi varsin kapea ja maltillisen korkuinen (ehkä kuudesta kahdeksaan maanpäällistä kerrosta) rakennus, jonka julkisivu olisi joko okran väriseksi rapattu tai keltatiilinen, jonka katutasossa voitaisiin hyödyntää holvikaaria, ja jonka ikkunat olisivat varsin maltilliset.
Klikkaa laajentaaksesi...
Siis tätähän ex-ksvn kaavamääräykset ja rakentamistapaohjeet ovat: arkkitehtivirkakunnan yksityiskohtaisia, pakottavia, mutta myös täysin subjektiivisia näkemyksiä aitojen ja ovien väristä, pergolan mallista jne. Tuottaako tällainen keskussuunnittelu ja pilkunviilaus sitten hyvää kaupunkiympäristöä, tervemenoa Jätkäsaareen tai Kalasatamaan katsomaan. Miksei myös Ruoholahteen, Itä-Pasilaan tai mihin hyvänsä 50-luvun jälkeen rakennettuun asuinalueeseen. Pääsääntö on, että eivät ole vanhentuneet kauniisti.

Ympäri länsimaiden paras ja mielenkiintoisin kaupunki on rakennettu aikana ennen keskussuunnittelua (ja modernismia). Mitä enemmän säännellään, sitä yksitoikkoisempaa ja/tai teennäisempää kaupunkia syntyy.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös