Kaupunki- ja pikaraitioliikenteen linjastosuunnitelma

Vikingin HEL-STO-linja lienee jatkossa korkeintaan sesonkihuippuina ajettava, eikä välttämättä silloinkaan päivittäin. On selvää, että Helsingissä varustamon päätuote on jatkossa Viron linja, ja muut lähdöt sijoitetaan joko sen kanssa samaan terminaaliin tai sitten niitä ei tuoda Helsinkiin ollenkaan.
Myöskään Tallink tuskin innostuu ajatuksesta siirtää Olympiasta poistuvia vuorojaan Vikingiltä kenties vapautumassa olevaan terminaaliin, joten Helsingin mielihalut terminaalijaossa saattavat kaatua varustamojen vastustukseen. Ja lopputuloksena Tallink operoi kaikki lähtönsä Länsisatamasta ja Viking Skattalta.

Oikeastaan vielä on varmaan liian aikaista arvioida Helsinki-Maarianhamina-Tukholma -linjan tulevaisuutta. Selkeästi nyt kysyntä ei riitä kannattavaan päivittäiseen liikentöintiin, kun Serenadekin lopettaa joulukauden jälkeen liikennöinnin taas kerran. Sama toki koskee myös Silja Europaa. Kummaltakin varustomolta kyllä löytyisivät laivat reitille joka päiväksi, jos halua löytyy ja arvioivat sen kannattavaksi. Vikingillä Gloryn tulon jälkeen käytännössä Cinderellan nykyinen liikenne on aika kyseenalaista, jolloin Cinderella tai Amorella voisivat tulla myös Helsinkiin.
 
Amorella voi hyvin Helsinkiin tullakin, jos ei mene kaupaksi -nimittäin Vikingin kipeästi tarvitsemaksi toiseksi laivaksi XPRS:n rinnalle Tallinnan reitille. Runsaiden päivämatkustajatilojensa ansiosta se sopisikin siihen varsin hyvin ja olisi yön yli risteilijänäkin XPRS:ää parempi. Cinderellan kohdalla kaikki on vielä auki Tukholman risteilytarjonnan suhteen, mutta ajatus, että se ottaisi Mariellalta vapaaksi jääneen paikan päivittäisenä kulkijana HEL-STO-reitillä muulloin kuin keskellä kesää, ei ole realismia. Aluksen käyttökulut noin pitkällä linjalla ovat sen verran runsaat, ettei niitä täydellä pokallakaan saataisi peittoon. Cinderellan autokansikapasiteetti on suhteellisesti pienempi kuin tuon kokoluokan aluksilla keskimäärin.
Tallinkin jatkokuvioissa painaa myös nyt yhdellä laivalla ajettava ja tammikuussa tauolle jäävä Tallinnan ja Tukholman välinen linja, jonka toimintojen osittainen tai kokonainenkin yhdistäminen Helsingin ja Tukholman välisen kanssa on varmasti myös ainakin suunnittelupöydällä. Tätä puoltaisi mahdollisuus operoida Viron lipulla, mikä madaltaisi palkkakuluja, mutta verottomuuden katoaminen, joka veisi laivalta nuuskakaupan, saattaa olla isompi taloudellinen riski. Viinan hintahan laskisi, jos suomalaisesta taxfreestä siirrytään Viron maahintoihin.
Mutta Skattan terminaalin ratikkalinja olisi ihan hyvä olemassa, kulkipa terminaalille laivoja tai ei, ja mihin kellonaikaan tahansa. Reittihän palvelee myös Marinaa, Eurohostellia, Kino 13:a ja epäilemättä myös niiden tuntumassa olevien talojen asukkaita.

Jos Laajasalon ja Suomenlinnan vesiratikat saataisiin lähtemään samasta laiturista keskustassa, olisi niitäkin palveltava raitiovaunuyhteyksin. Jos vesiratikkaterminaali tehtäisiin Lyypekinlaiturille (eli kauppahallin ja nykyisen makasiiniterminaalin eli tulevan työmaan väliin), olisi joku keskustan suunnasta tuleva linja ohjattava siihen kääntymään. Jos taas terminaali tehtäisiin Katajanokan kanavan vaiheille, saattaisi riittää se, että kanavan ylittävälle sillalle tulisi Skattalle ajavien vaunujen pysäkki. Skattan vaunujen ajaminen rantaan oikein missään kohdassa ei taida olla toteutettavissa, ja Laajasalon vesiratikka tulee joka tapauksessa tarvitsemaan uuden sijoituspaikan -liikenne toki ilmeisimmin aloitetaan Aleksin päästä nykyisen ravintolalaiva Relandersgrundin paikalta, mutta paremman paikan tarve varmasti ymmärretään varsin pian. Viimeistään siinä vaiheessa, kun lautan matkustajat valittavat hankalaa yhteyttä lähimmälle katuratikkapysäkille ja Pohjoisrannan liikenne (sekä autot että kevyt liikenne!) ruuhkautuu entistä pahemmin Laajasalon kulkijoiden ylittäessä katua muulloinkin kuin liikennevalojen palaessa vihreää.
 
HSL:n hallituksen esityslistalla on taas uusi luonnos linjastosuunnitelmasta, tällä kertaa raporttimuodossa. https://hslfi.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2021122-9

Perehdyn raporttiin paremmin viikonloppuna, kun on tentit pois alta, mutta nopeasti pläräten tuli vastaan ainakin, että tällä kertaa on mukana myös 0+ vaihtoehto vertailukohtana, jossa on Vihdintien ratikan mukainen esiimerkkilinjasto ja lisäksi 5 Kruunuhaan, Bulevardin ja Välimerenkadun kautta Tahitinkadulle sekä apulinja 6B Linjoilta Hernesaareen.

Raportin aikataulutuksessa Hernesaari vaihe 2 on siirtynyt vuoteen 2027, Länsi-Helsingin ratikat vuoteen 2029, joka taisi ollakkin jossain asukastilaisuudessa jo sekä Viikin-Malmi ja Tuusulanväylä vuosille 2035 ja 2036.

Itse linjastoluonnos vaikuttaa ensisilmäyksellä sekasotkulta. Vihdintien ratikka Bulevardille on pudonnut pois ja sen sijaan se on heiluri Asema-aukion kautta Tuusulanväylän ratikkaan, mutta ilmeisesti pitkän pysähdyksen kanssa, koska tuolla välillä ennuste antaa lähes olemattoman matkustajakuorman. 10 menee edelleen Kirurgille, 2 suoraan Mannerheimintietä Merisotilaantorille eli Nordenskiöldinkatu Mannerheimintien länsipuolella jäisi ilman liikennettä. 4 kulkee Arkadiankatua Kaivopuistoon ja 1 Kampin ja Simonkadun kautta Katajanokan terminaalille ja sillä on apulinja 1T Rautatientorin ja terminaalin välillä. Eiraan kulkee 5, jonka pohjoinen pysäkki on Meilahden klinikoilla. 7:n kohdalla lukee päätepysäkkinä vain Meilahti ja se on kartalla merkitty Topeliuksenkadun risteykseen Mannerheimintielle.

Raportissa on myös selitetty tarkemmin miten projektien valmistuminen vaikuttaa linjastoon eri vaiheissa.

7, 5 ja 3:n päätepysäkeistä onkin infraparannuslistassa. Voisi heittää, että vetäisivät jonkun noista suoraan Munkkiniemeen tai Munkkivuoreen, kuten 5:n, joka olisi sitten lähes sama kuin 2012 esitetty Munkkivuoren 5:n.
 
Viimeksi muokattu:
550:n kuormitus eri vuorokauden aikoina on hyvinkin epätasaista. Jonkinlainen raitiolisä tulee tietysti kun linja on raiteilla. Mutta pitkässä juoksussa saanee varautua siihen että iltaisin kulkee vaunuja varsinkin länsipuolella esim viidellä matkustajalla.

Eräs tuttuni sanoi muuttaneensa Naantaliin, kysyin että mitä Sinä siellä,Sinullahan on työ Helsingissä. Hän vastasi että työnantaja on edelleen Helsingissä, mutta työtä voi tehdä Naantalista käsin. Näitä tapauksia on sitten koronan hellittäessäkin enemmän ja vähemmän. Ajatus on kiinnostava ainakin niin kauan kun kaksiosta pyydetään 1000 e vuokraa.

Selkeämpi mittari tietysti Helsingin väkiluku, ainakin kasvuennusteet menevät uusiksi. Tuostakin paperista joku linja toteutuu, osa siirtynee hamaan tulevaisuuteen tai jää kokonaan toteutumatta.
 
7:n kohdalla lukee päätepysäkkinä vain Meilahti ja se on kartalla merkitty Topeliuksenkadun risteykseen Mannerheimintielle.

Pikainen korjaus tuohon: ideana olisi (vähintään) lisätä ohitusraide Kuusitien päättärille jolloin 3 ja 7 menisivät Kuusitielle ja 5 kääntyisi Rosina Heikelin puistossa. Nuo kartassa olevat numerot näyttävät vain mistä linjat kulkevat. Viivat ovat usein toisien viivojen peitossa joten numeroiden merkitseminen tuo hieman selkeyttää reitteihin.

RAILI2 sanoi:
Meilahden alueelle päättyvien linjojen 3, 5 ja 7 päätepysäkkijärjestelyt tulee ratkaista jatkosuunnittelussa, sillä alueella on varauduttu vain kahden linjan päätepysäkkeihin Kuusitien ja Rosina Heikelin puiston päätepysäkeillä. Minimitoimenpiteenä Kuusitien päätepysäkki tulee varustaa ohitusraiteella. Palvelutason ja vaihtoyhteyksien parantamiseksi kolmas päätepysäkki Meilahden sairaalan lähistöllä, esim. Haartmaninkadulla, olisi parempi ratkaisu.
 
Viimeksi muokattu:
Joitakin omia huomioita suunnitelmasta pikaisen silmäilyn jälkeen:

  • Pikaratikoiden päättäripohdinnoissa nostetaan esiin, että jotkut vaihtoehdot rajoittavat käytetyn kaluston pituutta. Kolmikulman osalta tämä on aika ymmärrettävää, mutta mikä Mikonkadun Rautatientorin laidan pysäkillä rajaa vaunun pituutta? Tulkitsin siis, että pikaratikan lyhempi versio toimisi, pidempi sitten ei. Kuitenkin voisi kuvitella, että jos Postikatu voisi olla alustavasti toimiva päättäri pikaratikalle, että Mikonkatukin olisi, kun Postikatu näyttää ahtaammalta kuin tuo Mikonkatu.
  • En huomannut, että mikään linja käyttäisi enää Nordenskiöldinkatua välillä Mannerheimintie-Topeliuksenkatu. Ollaanko tästä luopumassa, vaikka jossain kartoissa raideyhteys oli silti merkitty?
  • Kolmas päättäri Meilahden sairaalan tuntumassa Kuusitien ja Rosina Heikelin puiston lisäksi tuntuu jo vähän liioittelulta. Onko tämä oikeasti optimaalisempi kuin jommankumman päättärin parantaminen kahdelle linjalle sopivaksi tai vaihtoehtoisesti jonkun kolmesta linjasta jatkaminen pidemmälle? Toki seudulla kääntöpaikoille lienee tarvetta katutöidenkin vuoksi, että ei ylimääräinenkään kääntökapasiteetti varmaan haitaksi ole. Ja tilaa ei varmaan noilla nykyisillä/tulevilla liiaksi ole kapasiteetin laajentamiseen. Linjastollisesti vain tuntuu vähän sekavalta.
  • Kaisaniemenkadulla vaihtoyhteys metroon ilmeisesti vaatii Helsingin yliopiston metroasemalle pohjoisen sisäänkäynnin, sillä pysäkkien pidentäminen ei ilmeisesti ole mahdollista ja pysäkkipoistoja mietitään. Tällöin ilmeisesti nykyinen vaihtoyhteys poistuisi.
  • Paikoin esitetään jopa 90-metrisiä ratikkapysäkkejä (75 tai 90 metriä)
  • Linjasto eri suunnitelmien välillä muuttunut aika selvästikin ja jokaisessa on ollut omat outoutensa (kuten tässäkin). Mm. linjan 4 kohtalo heittelee aika paljon ja linjaus Olympiaterminaalille on kyllä aika mielenkiintoinen.
  • 0-vaihtoehtokin on ihan mielenkiintoinen, kun vaikkapa tuo 6B (Linjat-Hernesaari) toisi Linjat takaisin linjaston piiriin, mikä voisi olla ihan hyväkin. Tosin en tiedä ruuhkauttaisiko Hakaniemen ja keskustan väliä vielä enemmän

---------- Viestit yhdistetty klo 23:19 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 23:13 ----------

Miksi muuten näissä suunnitelmissa jätetään Töölön metro huomiotta? Oli sen mahdollinen toteutustapa sitten metro tai tunneliratikka tms. niin luulisi, että sen analysoinnille olisi paikka tällaisissa suunnitelmissa, kun vaikuttaisi varmaan linjastoihin ja suunnittelutarpeisiin aika merkittävästi.
 
550:n kuormitus eri vuorokauden aikoina on hyvinkin epätasaista. Jonkinlainen raitiolisä tulee tietysti kun linja on raiteilla.

Joko Jokerin hankearviossa tai sen päivityksessä tai jossain muualla oli, jos muistan oikein, sanottu, että Jokerilla nimenomaan on tasaisempi matkustajakuorma kuin joukkoliikenteessä yleensä. Syy taisi olla, että keskipäivien matkustajamäärät ovat voineet jatkaa kasvuaan kun taas ruuhkassa on tullut vastaan ylikuorma ja tuulilasikuormaisten bussien välttely.

Mutta pitkässä juoksussa saanee varautua siihen että iltaisin kulkee vaunuja varsinkin länsipuolella esim viidellä matkustajalla.

Länsipuolella ehti olla samanlaista ylikuormaa kuin muulla osuudella uusien maksuvyöhykkeiden tultua voimaan vuosi ennen koronaa, eli samanlaista epäsymmetriaa linjalla tuskin tulee olemaan.

Pikainen korjaus tuohon: ideana olisi (vähintään) lisätä ohitusraide Kuusitien päättärille jolloin 3 ja 7 menisivät Kuusitielle ja 5 kääntyisi Rosina Heikelin puistossa. Nuo kartassa olevat numerot näyttävät vain mistä linjat kulkevat. Viivat ovat usein toisien viivojen peitossa joten numeroiden merkitseminen tuo hieman selkeyttää reitteihin.

Joo, korjasin siis itse jo edellisen viestin lopussa, että asiaa onkin käsitelty tarkemmin infraosiossa. Siihen siis kommenttina, että vetäisivät jonkun noista pidemmälle, kuin rupeaisivat parantelemaan silmukoita tai tekemään uutta.

Joitakin omia huomioita suunnitelmasta pikaisen silmäilyn jälkeen:

  • Pikaratikoiden päättäripohdinnoissa nostetaan esiin, että jotkut vaihtoehdot rajoittavat käytetyn kaluston pituutta. Kolmikulman osalta tämä on aika ymmärrettävää, mutta mikä Mikonkadun Rautatientorin laidan pysäkillä rajaa vaunun pituutta? Tulkitsin siis, että pikaratikan lyhempi versio toimisi, pidempi sitten ei. Kuitenkin voisi kuvitella, että jos Postikatu voisi olla alustavasti toimiva päättäri pikaratikalle, että Mikonkatukin olisi, kun Postikatu näyttää ahtaammalta kuin tuo Mikonkatu.

Mikonkadun kohdalla tarkoitetaan kai vain palvelutasoa, kun päätepysäkki jää syrjään metro- tai junavaihtajille

Miksi muuten näissä suunnitelmissa jätetään Töölön metro huomiotta? Oli sen mahdollinen toteutustapa sitten metro tai tunneliratikka tms. niin luulisi, että sen analysoinnille olisi paikka tällaisissa suunnitelmissa, kun vaikuttaisi varmaan linjastoihin ja suunnittelutarpeisiin aika merkittävästi.

Linjaston laajuus piti olla alunperin sisältää vain vuoteen 2034 mennessä toteutettavien hankkeiden vaikutukset, joista osa nyt on liukunut jo eteenpäin. Jokeri0, joka on aikaisin hanke, johon sisältyy jotain tunnelisuunnitelmaa on edelleen linjaston aikahaarukan ulkopuolella.
 
Vaatii vielä huolellista paneutumista, mutta karttoja katsoen näyttää todella hyvältä. Tässä on menty valovuosi eteenpäin edellisestä versiosta, turhat koukut ja kiemurat on karsittu pois ja pikalinjojen osalta pääosin tyydytty keskustapäättäreihin. Linjasto on helposti hahmotettava ja perustuu aiempaa vahvemmin nykyisiin linjoihin. Kunhan hallitus on kumileimasimensa lyönyt, niin sitten on aika alkaa selvittää kääntöpaikkaa Lapinmäentien kainaloon, että saadaan 7 sinne.

Pitää palata vielä linjakohtaisesti tähän ajan kanssa.
 
[*]Kaisaniemenkadulla vaihtoyhteys metroon ilmeisesti vaatii Helsingin yliopiston metroasemalle pohjoisen sisäänkäynnin, sillä pysäkkien pidentäminen ei ilmeisesti ole mahdollista ja pysäkkipoistoja mietitään. Tällöin ilmeisesti nykyinen vaihtoyhteys poistuisi.
Miksi kenenkään pitäisi vaihtaa metroon nimenomaan siellä, kun se onnistuu helposti ja aikaa säästäen sekä Hakaniemessä että Rautatientorilla?
 
Miksi kenenkään pitäisi vaihtaa metroon nimenomaan siellä, kun se onnistuu helposti ja aikaa säästäen sekä Hakaniemessä että Rautatientorilla?

En siis itse näe, että välttämättä pitäisi. Tuo oli poimittu tuosta suunnitelmasta. Toki tarkemmin mietittynä Helsingin yliopisto voi olla aika hyväkin vaihtopaikka. Hakaniemessä ratikkapysäkit ovat enemmän hajallaan kun Laajasalon ratikka pysähtyy kauempana metrolta. Ja Rautatientori on paikkana sellainen, että vaihdon toimivuus taitaa riippua aika monesta muusta tekijästä, kun alueen liikenne- ja pysäkkiratkaisut ovat vielä auki ja vaihtoliikennettä on muutenkin aika hurjat määrät. Joten ei se välttämättä huono juttu olisi jopa kannustaa tekemään metrovaihto tuolla Helsingin yliopistolla ja tasata ihmisvirtojen jakautumista. Vaihdon sujuvuuden saattaisi saada parhaaksi juuri tuolla.
 
Jokeri 2-raitiotie on kokonaan unohdettu ja tai työnnetty aikahorisontin tuolle puolen. Itä-Helsinki saa mädäntyä.
 
Hyvä muistaa Naantalissakin että maailma voi aika pikasesti muuttua jolloin joukkoliikenne ja pyöräily järkevämpiä ja ehkä ainoita mahdollisia tapoja liikkua suurimmalle osalle, rikkaat Naantalissa tietysti tuhoavat maailmaa samaan tahtiin.
 
Hyvä muistaa Naantalissakin että maailma voi aika pikasesti muuttua jolloin joukkoliikenne ja pyöräily järkevämpiä ja ehkä ainoita mahdollisia tapoja liikkua suurimmalle osalle, rikkaat Naantalissa tietysti tuhoavat maailmaa samaan tahtiin.

Mä en ole rikas, mutta muistutan silti, että rikkaiden maksamilla veroilla pyörii moni asia tässä yhteiskunnassa.
 
Kyllä tämä lopullinen versio näyttää minusta aika lailla niin hyvältä kuin olosuhteet ja reunaehdot huomioiden on mahdollista. Tästä on nyt karsiutunut sellainen muuttamisen itsensä takia muuttaminen, samoin linjojen hahmotettavuutta ja selkeyttä on parannettu, kun erilaisia kiemuroita on vähennetty. Hyväkään ei ole täydellinen, mutta tässä vaiheessa tämän voi minusta nuijia läpi näin ja olla tyytyväinen. Matkan varrella voi sitten tarvittaessa tehdä pieniä täydennyksiä tai täsmennyksiä.

Linja 1
Huomattavasti selkeämpi kuin aiemmissa versioissa, kun Kruununhaan lenkki on jäänyt pois. En ole vieläkään vakuuttunut Katajanokan terminaaliin liikennöimisen tarpeellisuudesta, mutta verrattuna siihen, että päätepysäkki olisi Kauppatorilla ja kuitenkin olisi tarvetta ajaa laiva-aikoina Skattalle asti, tämä voi olla kustannusmielessä aika pieni juttu. Skattalle on myös hyötyä yhteyksistä Kaivokadulle ja Kamppiin. Tässä vaiheessa hyvä näin, ja jos 17 toteutuu, voidaan pohjoispäätä sitten siinä vaiheessa pohtia tarkemmin.

Linja 2
Tähän suunnitelmaan on tullut uutena elementtinä kokonaisuus 2/4/5. Se vaati hiukan sulattelua, mutta kyllä se näinkin toimii ja oikeastaan toimii aika hyvinkin. Saadaan vahva linja Pasiloista Manskun varteen. Samalla tässä ehkä varaudutaan Postipuistoon, joka kyllä siintää todella kaukana tulevaisuudessa, jos sielläkään. Mutta asukkaisiin voidaan luoda tällä toivoa… Skattalle hyvä ratkaisu, kun palvelu säilyy käytännössä nykyisellään, vain numero vaihtuu. Oletan, että kolme 7,5 min linjaa Manskulla ei ole mahdottomuus. Nordenskiöldin risteys pitäisi saada sujuvaksi nyt, kun kääntyminen siinä jatkuukin.

Linjat 3 ja 4
En voi muuta kuin kehua, vähän myös itseäni. Kolmonen säilyy nykyisellään ja Munkkiniemen sisäosien palvelu säilyy niin hyvänä kuin se näissä oloissa on mahdollista, eli hyväksytään siirto Töölön sisään, mutta säilytetään yhteys Aleksille ja Senaatintorille asti (Kruununhaan työpaikoille on vähän pidempi kävelymatka, mutta kohtuullinen verrattuna aiempiin vaihtoehtoihin). Munkkiniemi saa nelosen ja 14:n myötä todella monipuoliset suorat ratikkayhteydet. Vain Pasila puuttuu (vielä).

Linja 5
Tämä on mielenkiintoinen, eli ”alkuperäinen” kymmenen vuoden takainen Munkkivuoren femma, joka on lyhennetty Rusinapuistoon tilanteessa, jossa Munkkivuori saikin Vihdintien ratikan. Nyt saadaan vahva linja Töölön sisälle, saadaan vaihdoton yhteys Kampista Meilahden sairaalalle, saadaan linja, joka on riittävän lyhyt, jotta vuoroväli ja kapasiteetti voidaan säätää linjan tarpeiden mukaiseksi. Vähän yllätti. PIdän kovasti.

Linja 6
Mitäpä sitä hyvää, suoraa ja selkeää muuttamaan. Hernesaari tarvitsee aikanaan toisen linjan kaveriksi, ja sekin on tässä hoidettu.

Linja 7
Seiska on muutaman mutkan kautta palannut juurilleen ja taitaa toimia aika hyvin juuri näin. Sillä on monta roolia, se muun muassa jakelee Krunasta monipuolisesti, melkein yhtä hyvin kuin entinen rengasseiska. Pohjoispäässään se loppuu kesken ja ikään kuin hinkuu pidemmälle länteen. Kuinka paljon Pasilan tason poikittaisbusseja saadaan pois, jos seiska jatkuu Lapinmäentien kainaloon asti? Kääntöpaikka vain puuttuu, mutta tilaa sille on. Tiedostan, ettei tuollainen pidennys ole ihan Raili 2:n toimeksiannon puitteiden mukainen, eli odotellaan sitä vielä rauhassa.

Linja 8
Mitäpä sitä hyvää muuttamaan.

Linja 9
Hernesaaren palvelun kannalta olisi hyvä, jos toinen linja kulkisi Töölön suuntaan, eli jatkettaisiinkin femma Hernesaareen. Helsingin liikennesuunnittelu ei taida haluta lisää kiskoja E-Helsinkiin, joten ehkäpä tämä on nyt paras kompromissi. Yöliikennekin on tietysti helpompi hoitaa näin. Linja on helposti hahmotettava ja selkeä. Hitusen pelottaa jättää Hernesaari pelkän Bulevardin varaan, voi olla haavoittuva. Ehkä tiukan kaarresäteen varayhteys Tehtaankadulle osin limittäisin kiskoin voitaisiin kuitenkin sallia?

Linja 10
Järkevää jättää nykyiselleen – tätä voidaan sitten pidentää aikanaan helposti pohjoiseen niin paljon kuin bulevardia riittää, jos riittää. Ei aiheuta enää muuhun linjastoon muutospaineita, paitsi kolmosen jatkon Pikkiksen sisäosiin.

Linja 11
Tästä en pidä, en ole aiemminkaan pitänyt, mutta ihan kaikkea ei voi saada. Toistan nyt kuitenkin: Aikamoinen nyrkki naamaan Haakoninlahden asukkaille, jotka ovat kuvitelleet, että ratikalla pääsee jonnekin. Tässä tulisi muodostaa yhden 10 min vv Haakoninlahti–Pasila ja yhden 5 min vv Yliskylä–keskusta -linjan sijaan kolme linjaa 10 min vv:llä: Haakoninlahti–keskusta, Yliskylä–keskusta ja Yliskylä–Pasila. Palvelisi kaikkia tarpeita paremmin ja maksaisi saman verran. Yliskyläläiset pitäisi hyvällä aikataulusuunnittelulla totuttaa siihen, että keskustaan päin mennessä otetaan eka ratikka ja vaihdetaan Korkeasaaressa.

Aiemmin mietin myös sitä, pitäiskö Lapinmäentien silmukkaan jatkaa seiskan sijaan 11. 11 olisi pitkä, mutta ainakin itäpään pitäisi olla luotettava.

Linja 12
Usko Jätkäsaaren–Ruoholahden radan parannuksiin on nähtävästi kova. Toisaalta ei tätä tässä vaiheessa voi Kaivokadullekaan jättää, kun valtuusto on sen nimenomaan kieltänyt. Mennään nyt sitten tällä, mutta varasuunnitelma pitää olla. Ehkä se löytyy Kolmikulmasta, jolloin 13 kulkisi Mikonkaduitse Jätkään.

Linja 13
Pasilasta Hakaniemeen kaikki on kunnossa, mutta kun ei joka linjaa voi änkeä Kaisaniemenkadulle, niin mennään sitten Krunan kautta. Se ei lopulta tuo lisää matka-aikaa ja se vähentää myös päällekkäisyyttä metron kanssa. Krunalle se ei juuri lisäarvoa tuo, ellei kävisi niin onnekas sattuma, että tämä kulkisi seiskan kanssa tahdissa. Kolmikulma on hitusen torso, mutta parempaakaan ei oikein ole tarjolla ja toisaalta tuosta saadaan hyvä varasuunnitelma sitten 12:lle, jos ei Helsinki saa infraa kuntoon. Ihan ok siis.

Linja 14
Hyvä linja. En ole edelleenkään vakuuttunut linjojen 16 ja 17 toteutumisesta, mutta siitä ei kannata kantaa murhetta 14:n kohdalla. Se voi kääntyä ”tilapäisesti” Kolmikulmassa, se voidaan naittaa 12:n kanssa (jolloin 13 Jätkään) tai se voidaan ajaa Kaivokadun pysäkille ja siitä edelleen Mikonkatu 15:n eteen aikaa tasaamaan, vaatii yhden uuden vaihteen. Tämä on minusta suunniteltu hyvin, kun on jätetty ovet avoimiksi näin. Bulevardi olisi ollut liian iso riski.

Linjat 15–17
Myllypuron poikittainen 15 on tainnut tippua nyt kokonaan pois, mikä on realismia. 16 ja 17 tulevat jos ovat tullakseen, ei niistä kannata vielä kantaa murhetta. 17 vaikuttaa aikanaan sitten ykköseen ja sitä kautta mahdollisesti muihinkin linjoihin, mutta se on jo Raili 3:n asia sitten.

Yhteenvetona sanoisin, että kun Raili 2:n tavoitteena on ollut luoda linjasto, jossa otetaan huomioon Kalasataman, Laajasalon ja Vihdintien ratikat, niin hyvin tässä on onnistuttu. Harmi, että hallitus tuskin on välivaiheista tietoinen. Nyt olisi kehun paikka.

Uudet bulevardiratikat tuovat sitten aikanaan omia muutostarpeita mukanaan, ehkä jopa tunneliratkaisuja tai ainakin Pohjoisrannan rinnakkaisradan. Pitkäsilta kun saadaan jo Raili 2:lla aikamoisen tukkoon.
 
Noissa suunnitelmissa ilmeisesti oletetaan että Helsingin väkiluku kasvaa ja koronasta päästää lähiaikoina eroon.
 
Takaisin
Ylös