Kaupunki- ja pikaraitioliikenteen linjastosuunnitelma

Linjaston tulevaisuuden skenaarioita hahmotellaan lähinnä suunnan ja varautumisen vuoksi, ei siksi, että niitä kohti tavoitteellisesti toimittaisiin. Se on surkea homma, jos ei ajatella kaupungin tulevia raitiotievaihtoehtoja etukäteen ja sen vuoksi joku niistä tunaroidaan muiden hankkeiden yhteydessä mahdottomaksi. Ts. kartoitetaan ovia, jonka myötä voidaan varmistua, ettei niistä mikään tule turhan päiten suljetuksi.

Ei siis kannata liikaa miettiä, miten (sykkyrälle) joku yksittäinen linja on vanhan verkon alueelle piirretty. Oleellisinta tässä hahmotelmassa on pikaraitiotien linjaukset ja mitkä linjaston hännät nähdään tällä hetkellä kuuluvan tulevaisuudessa pikaraitiotiekategoriaan.

Tälläinen pitkälle tulevaisuuteen suuntautuva skenaariotyö saattaa vaikuttaa turhalta, mutta väittäisin, että se on välttämätön edellytys, että tulevaisuuden raitioteitä pystytään toteuttamaan laadukkaasti.
 
Joo, ei Helsingissä voida tehdä mitään. Kaikki on täydellistä juuri sellaisena kuin ne nyt on. Sellaista se on.

Mä en osaa lukea nyt tätä sun viestiäsi.

Mutta olen seurannut näitä linjasto- ja laajennussuunnitelmia yli 30 vuotta. Joka kerta, kun uusi pruju pannaan ulos, toistuu sama kuvio: kuvitellaan, että asiat muuttuvat. Joka kerta todetaan jälkeenpäin, että eivät ne muuttuneet.

Railinkaan jälkeen mikään ei muuttunut. Reitit kyllä, mutta ei ne ratikat tuossa railin tuplalinjamallissa millään tavoin tahdistettuina kulje, niin kuin eivät ole koskaan aiemminkaan kulkeneet. Hyvin epäuskoisena kysyin silloiselta ratikkasuunnittelijalta, että uskooko hän aidosti ja vilpittömästi, että juuri nyt onnistuu se, mikä ei koskaan aiemmin ole onnistunut. Vakuutti uskovansa. No, eipä onnistunut.

On nopeutuksia ja sujuvoittamisia ja kaikenlaista kaunista. Reaalimaailmassa kuitenkin on uusia hidastuksia ja epäsujuvoittamisia, ja keskinopeus on tänä päivänä alempi kuin mitä se on ollut silloin 30 vuotta sitten, aika monta sujuvoittamisprujua sitten. Nopeutuiko se Hämeentie oikeasti miljoonaremontin jälkeen? Mun käsitykseni mukaan liikennevaloilla on pilattu se, mikä pysäkkien lopettamisella ja leveillä kaistoilla olisi voitu saavuttaa.

Se periaate, että ajetaan Yliskylästä Jätkään ja Kannelmäestä Hernesaareen, on teoriassa ihan oikein. Mutta Helsinki ei ole teoriaa, ja jossain vaiheessa pään hakkaaminen seinään kannattaisi vain lopettaa. Lähiölinjojen kuormitusprofiilista ei sinänsä tarvitse välittää, jos rahaa riittää. Voidaan määrittää tarjonta Jätkän mukaan ja ajella tyhjillä vaunuilla Laajasaloon, ei siinä mitään. Mutta siitä ei pääse mihinkään, että sellaisen viivan piirtäminen, jossa kovasti mainostettu luotettava ja nopea pikaratikka sukeltaa ahtaan korttelikaupungin sekakaistoille, edellyttää ennen sen piirtämistä aikamoisen määrän ongelmakohtien selvittämistä ja toteutushalukkuuta. Ehkä näitä on selvitettykin, en tiedä. Selvittäähän meillä kyllä osataan, mutta toteutushalukkuus on kiinni aivan liian monesta toimijasta, jotka eivät suinkaan puhalla yhteen hiileen.

Aivan vähimmillään tuo pitäisi toteuttaa ehdollisena siten, että Höseli luettelee kaikki ne ongelmat, jotka on poistettava, ennen kuin linjoja viedään noille reiteille. Sitten jää Helsingin murheeksi valita, päättyvätkö ne linjat sinne Kaivokadulle, jonne ne eivät saa päättyä, vai tekeekö kaupunki oikeasti jotain noille Höselin esittämille väylille. Nythän linjastosuunnitelma ei vielä ole valmis, tai linjat ovat, mutta tekstiosuus ei. Ehkä siellä tekstiosuudessa todetaan, että tietyt linjastomuutokset eivät ole mahdollisia ennen tiettyjen toimenpiteiden tekemistä. Toivotaan niin.

Esimerkiksi Bulevardilla pitäisi kieltää läpiajo, poistaa pysäköintipaikat, rajoittaa jakeluliikenne ja jäteautot niihin aikoihin kun ratikka ei kulje ja mielellään myös vähentää Bulevardin poikki ajamista ja liikennevaloja. Kuka uskoo, että virkamieskunta on valmis tähän kaikkeen, ja jos olisi, sille saadaan vielä poliittinen tuki?

Tiedän, että kuulostan pessimistiltä. Mutta jokainen, joka näitä on pitkään seurannut, voinee yhtyä minuun, kun väitän, että kyse on ikävä kyllä realismista.

---------- Viestit yhdistetty klo 14:29 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 14:19 ----------

Linjaston tulevaisuuden skenaarioita hahmotellaan lähinnä suunnan ja varautumisen vuoksi, ei siksi, että niitä kohti tavoitteellisesti toimittaisiin. Se on surkea homma, jos ei ajatella kaupungin tulevia raitiotievaihtoehtoja etukäteen ja sen vuoksi joku niistä tunaroidaan muiden hankkeiden yhteydessä mahdottomaksi. Ts. kartoitetaan ovia, jonka myötä voidaan varmistua, ettei niistä mikään tule turhan päiten suljetuksi.

Ei siis kannata liikaa miettiä, miten (sykkyrälle) joku yksittäinen linja on vanhan verkon alueelle piirretty. Oleellisinta tässä hahmotelmassa on pikaraitiotien linjaukset ja mitkä linjaston hännät nähdään tällä hetkellä kuuluvan tulevaisuudessa pikaraitiotiekategoriaan.

Tälläinen pitkälle tulevaisuuteen suuntautuva skenaariotyö saattaa vaikuttaa turhalta, mutta väittäisin, että se on välttämätön edellytys, että tulevaisuuden raitioteitä pystytään toteuttamaan laadukkaasti.

Kyllä ja ei. Ne radathan on tuolla skenaariotasolla jo kertaalleen piirretty ja niihin varautuminen on siis hoidossa. Nythän tehdään nimenomaan linjastosuunnitelmaa, joka on jo paljon konkreettisempaa hommaa. Höselin työ on askeleen edellä tuota, mistä puhut.

Tämä on paljon vaarallisempi vaihe sikäli, että Höseli tosiaan teettää näitä linjastosuunnitelmia tasaiseen tahtiin, ja se myös panee ne täytäntöön. Eli juuri nyt ratkaistaan se, kieppuuko kutonen keskustassa kuin itänaapuri eräässä konkurssiin menneessä tavaratalossa. Nyt on se hetki, jolloin siihen pitäisi vaikuttaa, koska tämän jälkeen tuohon lyödään hallituksen kumileima päälle ja sitten se vain vähin äänin pala palalta toteutetaan. Kuten nyt vaikkapa Haagassa on käynyt. Sehän on haagalaisille ihan yllätys, että nyt siellä ajellaan oransseilla busseilla ja osa sinisistä on kadonnut kuin tuhka tuuleen. Eivät ne siellä hoksanneet vuosia sitten, että silloin oilsi pitänyt yrittää vaikuttaa.

Toisin sanoen, jos Kruununhaassa tai Skattalla halutaan tietynlaista ratikkapalvelua vielä 2020-luvun lopulla, niin nyt asukkaiden pitäisi aktivoitua sitä vaatimaan. Tämän jälkeen todetaan vain, että mitä te nyt enää keväällä 2028 valitatte, tämähän päätettiin jo keväällä 2022.

Tämän linjastosuunnitelman vaikeutena on tietysti se, että todennäköisesti vain osa noista radoista koskaan toteutuu, ja toteutuvatkin tulevat pidemmän ajan kuluessa. Laajasalo on tulossa, kaikesta huolimatta, samoin Kalasatama. Niiden linjat pitää siis jotenkin ratkaista. Ne on ratkaistu nyt niin, että Yliskylästä mennään Jätkäsaareen ja Haakoninlahti yhdistetään "linjaan 13". Kustannustehokasta varmasti, muttei palvelutason kannalta kovin onnistunutta.

Vihdintiestä emme vielä oikein tiedä, kovasti sitä yritetään kaupungin virkamieskunnan sisältä vielä torpata. Jos se ei onnistu, niin Vihdintie on valmis ehkä 2032. Siihenkin pitäisi siis varautua ja ratkaista nyt se, minne nelonen keskustassa menee ja mihin Vihdintien linja päättyy. Minusta B-versio nelonen Kirralle on sellainen ratkaisu, jonka kanssa voidaan elää, mutta Vihdintien pikalinja Bulevardille ei ole realismia.

Ja muuhunhan tuo suunnitelma ei käytännössä ota kantaa. On siellä noi Malmit ja Tuusulat kohteliaisuuden vuoksi, mutta eiväthän ne ole käytännösä osa varsinaista linjastosuunnitelmaa.
 
Eli juuri nyt ratkaistaan se, kieppuuko kutonen keskustassa kuin itänaapuri eräässä konkurssiin menneessä tavaratalossa.
Mikähän tuossa A-vaihtoehdon linjassa 6 on ideana? Keskustan päässä siis. Reitin pysäkit alusta: Kolmikulma, Ylioppilastalo, Rautatieasema, Mikonkatu, Aleksanterinkatu, Senaatintori, Hallituskatu, Kansallisarkisto, Snellmaninkatu, Hakaniemi jne. Aikamoista sykkyrää tekee, ettei vain kukaan uskaltautuisi pysymään kyydissä pidempää matkaa?

Nähdäksei kutosen kieppuminen tulee ajatella niin, että se ajaa Rautatieaseman tai Lasipalatsin pysäkille ja linja käytännössä päättyy siihen, vaunu vaan tulee viedä jonnekin, jossa se voi kääntyä. Yhtä hyvin voitaisiin kaikki matkustajat häätää Rautatieaseman tai Lasipalatsin pysäkillä ja viedä vaunu kääntymään jonnekin mutta niin ei ole tapana tehdä raitioliikenteessä. Jos on tarkoitus ajaa yksisuuntaisella kalustolla ja vaunun tulee jossain vaiheessa kääntymistä seistä hetken aikaa ei ole muuta vaihtoehtoa kuin Kolmikulma.
 
Nähdäksei kutosen kieppuminen tulee ajatella niin, että se ajaa Rautatieaseman tai Lasipalatsin pysäkille ja linja käytännössä päättyy siihen, vaunu vaan tulee viedä jonnekin, jossa se voi kääntyä. Yhtä hyvin voitaisiin kaikki matkustajat häätää Rautatieaseman tai Lasipalatsin pysäkillä ja viedä vaunu kääntymään jonnekin mutta niin ei ole tapana tehdä raitioliikenteessä. Jos on tarkoitus ajaa yksisuuntaisella kalustolla ja vaunun tulee jossain vaiheessa kääntymistä seistä hetken aikaa ei ole muuta vaihtoehtoa kuin Kolmikulma.

No juu, on se siinä mielessä ajatellen varmaan edes vähän järkevämpi kuin nykyisen seiskan kierros Kruununhaassa vaikka onkin vielä kiemuraisempi Kolmikulmaan menevänä. Joskaan esim. matkustaminen Kolmikulmasta minnekään muualle kuin Rautatieasemalle tuskin näyttäytyy houkuttelevana. Senaatintorillekin tuo ylimääräinen mutka hidastaa matkaa, joka ei ole kuitenkaan kovin pitkä, Hakaniemestä puhumattakaan. Sitä en tiedä, voisiko tuossa vaihtoehdossa toimia nykyisen vitosen malli, että käännetään Mikonkadun, Kaivokadun, Mannerheimintien ja Aleksanterinkadun muodostamaa lyhyttä lenkkiä käyttäen. Riippunee lähinnä siitä, että onko ajantasausmahdollisuuden puute noin pitkällä linjalla liian iso ongelma.
 
Kommentoin tässä nyt B-vaihtoehtoa, joka minusta on näistä kahdesta parempi.

Yleisongelma on, että työ on aloitettu sementoimalla pikalinjat, mikä jättää kantakaupunkilinjojen etelähännät vaille järkevää tarkoitusta, ja niitä on sitten pyöritelty sieltä sun täältä vailla järkevää tarkoitusta.

Tuo pikalinjojen sementointi on tietysti käytännössä pakko tehdä ensin, niin minäkin sen tekisin. Mutta kantakaupunkilinjoissa on vielä aika lailla jumppaamista, jottei synny sellaista tunnetta, että ne nyt vaan kiertävät jossain.

Katsotaanpa.

Linja 1 on kiertävä ja vaikeasti hahmotettava. Yhteys Katajanokalta Kruununhakaan ei ole kokonaan tarpeeton, mutta ei siellä sellaista yhteystarvetta ole, joka suoraa raitiolinjaa perustelisi. Kallista on. Toisaalta laivamatkustajat eivät pääse suoraan keskustaan, mikä on selkeä puute.

Linja 2 näyttää pahasti keskisormea Haakoninlahden asukkaille. Se tulisikin viedä Yliskylään eli ratkaista Laajasalon liikenne siten, että sinne ajetaan yhteensä kolme linjaa.
A Yliskylä-keskusta 10 min vv
B Yliskylä-Kalasatama-Pasila 10 min vv
C Haakoninkahti-keskusta 10 min vv

A ja C voivat kulkea kytkyssä ja käyttää yhteistä keskustapäättäriä.

Ongelmaa tulee tietysti siitä, että A kuormittuu liikaa mutta jos kytky kyettäisiin edes tässä yhdessä tapauksessa tekemään hyvin, niin niin B ja C kulkevat peräkkäin: Keskustassa voi hypätä C-vaunuun ja vaihtaa Korkeasaaressa B-vaunuun, joka tulee 1 min päästä. Samoin Yliskylästä voi hypätä B-vaunuun ja vaihtaa Korkeasaaressa minuutin päästä tulevaan C-vaunuun.

Linja 3 on ihan ok. Sille pitää vaan löytää järkevä pari Kaivariin.

Linja 4 on ok. Tosin Kirra ”tuhlataan” vähän turhaan tässä lännestä tulevan linjan päätepysäkiksi. Se on yksi harvoja, ellei peräti ainoa, päätepysäkki, jolta voisi ajaa sekä itään että länteen yhtä hyvin, ja kun linjoja tulee perinteisesti idästä monin verroin enemmän, voisi olla parempi säästää Kirra idästä tulevalle linjalle. Jakelu Aleksille menetetään, minkä voinee tässä hyväksyä, sillä yöliikenne ja ruuhkan vv ratkaisevat käytännössä sen, että Merisotilaantorilta ajetaan sitten Pikku Huopalahteen.

Linja 5 on hyvä linja. Selkeästi hahmotettava, tärkeä yhteys. Jatkaisin tätä Käpylään, jolloin saadaan raitiovaunuilla yhteys Käpylästä Pasilaan, eikä ykköstä tarvita pohjoispäässään (tämän voi tietysti numeroida ykköseksi). Etelässä jatkaisin tätä Hernesaareen (jos ahdasta kääntymistä Tehtaankadulta Telakkakadulle ei haluta, niin Laivurinkatua ja Merikatua pääsee), jotta Hernesaaresta saadaan monipuoliset yhteydet kahdella 10 min vv kaupukiraitiolinjalla.

Linja 6 on ihan ok Arabiasta Kruununhakaan asti, mutta yhteys Kruununhaka-Kauppatori-Tehtaankatu on tarpeeton. Se kerää matkustajia korkeintaan ruuhkassa. 6 pitää viedä Aleksille ja sieltä luontevasti jonnekin. Onko tosiaan mahdotonta kääntyä Aleksilta Manskulle etelään? En antaisi ihan helposti periksi sen suhteen, vaan voisin viedä linjan Aleksilta Bulevardille ja Hernesaareen. (Myös femmantyylinen silmukka olisi aivan mahdollinen lyhyellä ajantasauksella Ateneumin pysäkillä. Sehän jää vaille muuta liikennettä.) Toisaalta ks. 6 & 7 alla.

Linja 7 on aika hankalasti hahmotettava. Olisi kyllä hienoa, että Kalasatamasta pääsisi ratikalla keskustaan. Lännessä linjaa pitää jatkaa Munkkiniemeen tai Munkkivuoreen, päätesilmukalle on jo 50-luvulla varattu paikka Lapinmäentien ja Huopalahdentien kainalosta.

Linja 8 on ok.

Linja 9 on aika ok, joskaan ysin kierto Bulevardin kautta ei tunnu perustellulta. Matka-aika pitenee, eikä siellä ole kysyntää.

Linja 10 on ok.

Linja 12 ei voi kulkea Jätkään ilman inframuutoksia, enkä pidä realistisena sitä, että Helsinki ne muutokset tekee. Kytkisin linjan yhteen 14:n kanssa tai etsisin päätepysäkin Keskuskadulta taikka Rautatientorin länsilaidalta.

Linja 14 ei voi kulkea Hernesaareen ilman inframuutoksia, enkä pidä realistisena sitä, että Helsinki ne muutokset tekee. Jos tätä ei voi kytkeä linjan 12 kanssa yhteen, niin päätepysäkki olisi Kolmikulmassa.

Vielä B:n ongemakohtia:

- Lähtisin siitä, että 5 ja 6 hoitavat Hernesaaren sekä 7 ja 9 Jätkäsaaren kuten nytkin, koska pikaratikoiden luotettavuutta ei voi pilata ajattamalla niitä noihin paikkoihin. 7 ajaa Kruununhaan kautta, sen palvelu riittää sinne aivan hyvin, ja 6 Kaivokadun kautta. Kruununhaka ei tarvitse kahta linjaa.

- Katajanokan terminaalilta pitää olla keskustayhteys laiva-aikoina. Nykyfemman kaltainen ratkaisu lienee kaikesta huolimatta tehokkain tapa hoitaa se. Maailmasta ei numerot lopu.

- Kolmosen kaveriksi naittaisin nelosen, jonka vuorovälitkin sopivat valmiiksi yhteen. Silloin ei synny turhaa Hakaniemi-Kruununhaka-Kaivopuisto-yhteyttä, ja toisaalta saadaan Munkkiniemestä ja Töölön sisäosista edelleen hyvä yhteys koko Aleksin varrelle. Kirra vapautuisi.

- Ykkösellä ei oikein ole järkeviä rooleja. Kasi tarvinnee tukilinjan Hesarille, mutta muilta osin ykkönen on turha. Pohjoinen hoituu linjan 5 pidennyksellä. Ehkäpä ykkönen kulkisi Kirralta Arkadiankadun ja Oopperan kautta Sörnäisten metroasemalle, ja sitten yritetään saada se käännettyä mahdollisiman pian Sörkän jälkeen. (Päijänteentielle on joskus hahmoteltu kääntösilmukkaa, miksipäs ei.)

- Kolmikulman ja Kirran osalta voisi myös pohtia Korkeavuorenkadun parkkipaikkojen siirtoa Tarkk’ampujankadulle ja Kasarmikadulle, jolloin 1 voisi kääntyä Kolmikulmassa ja 14 Korkeavuorenkadulla Tarkk’ampujankadun risteyksen tuntumassa ilman silmukkaa. Autoliikenne Kasarmikadun kautta, eli yksi kortteliväli rauhotettaisiin ratikan päättäriksi ja tontilleajoon. Jos 12&14 saadaan kytkyyn, vapautuisi kääntöpaikka linjalle 11 tai 13.
 
- Ykkösellä ei oikein ole järkeviä rooleja. Kasi tarvinnee tukilinjan Hesarille, mutta muilta osin ykkönen on turha. Pohjoinen hoituu linjan 5 pidennyksellä. Ehkäpä ykkönen kulkisi Kirralta Arkadiankadun ja Oopperan kautta Sörnäisten metroasemalle, ja sitten yritetään saada se käännettyä mahdollisiman pian Sörkän jälkeen. (Päijänteentielle on joskus hahmoteltu kääntösilmukkaa, miksipäs ei.)

Ei kai tuo vaatisi edes uutta silmukkaa, jos käyttäisi Paavalinkirkon silmukkaa? Ei se toki liikenteellisesti varmaan paras mahdollinen silmukka ole, mutta onhan sitä viime vuosinakin välillä käytetty.
 
Ei kai tuo vaatisi edes uutta silmukkaa, jos käyttäisi Paavalinkirkon silmukkaa? Ei se toki liikenteellisesti varmaan paras mahdollinen silmukka ole, mutta onhan sitä viime vuosinakin välillä käytetty.

Siellähän se valmiina olisi, mutta tosiasia on, että uuden silmukan rakentamiskustannukset ovat niin pienet verrattuna siihen, että vuosikausia ajetaan turhaan Paavalille, että se Päijänteentien raide kannattaisi rakentaa. Maksaa itsensä takaisin varovaisestikin arvioiden parissa-kolmessa vuodessa.
 
Itse kommentoisin vain noita pikalinjoja: eikä palvelun kannalta viisainta olisi seurata suunnilleen aikanaan ajatellun Laajasalo - Keskusta - Pasila - Viikko -metron perusajatusta? Eli yksinkertaisesti Kaivokatua tulevia linjoja voitaisiin kääntää Mannerheimintiellä ja sieltä edelleen Nordenskjöldinkatua edelleen Pasilaan ja siitä sitten Viikki-Malmi -suuntaan? Ei toki ongelmatonta: käännös Manskulle vaatii miettimistä ja ehkä isojakin järjestelyitä. Myös Pasilan ohitus on haaste, joskin Pasilan asema keskeisenä vaihtosolmuna oikeuttaisi mielestäni ajantasauksen. Sen sijaan Nordenskjöldin katu on oikein käypäinen reitti pikaratikoille.

Arvelisin, että tässä ratkaisussa olisi sitten kuitenkin paljon vähemmän haastetta kuin yrityksessä viedä pikaratikat keskikaupungin läpi Hernesaareen ja Jätkään. Ainakin linjojen kytkeminen toisiinsa olisi huomattavan helppoa ja keskikaupungissa pikaratikoilla olisi selkeä reitti.
 
Itse kommentoisin vain noita pikalinjoja: eikä palvelun kannalta viisainta olisi seurata suunnilleen aikanaan ajatellun Laajasalo - Keskusta - Pasila - Viikko -metron perusajatusta?

Minusta olisi loogisempaa kytkeä Vihdintie ja Laajasalo. Sellainen linja olisi helposti hahmotettava ja hankkeiden olisi määrä toteutua peräjälkeen, kun taas tuo Viikki/Malmi on paljon epävarmempi ja kauempana tulevaisuudessa. Onko joku erityinen peruste, miksi naittaisit Laajasalon juuri Viikin/Malmin kanssa, eikä Vihdintien?
 
Minusta olisi loogisempaa kytkeä Vihdintie ja Laajasalo. Sellainen linja olisi helposti hahmotettava ja hankkeiden olisi määrä toteutua peräjälkeen, kun taas tuo Viikki/Malmi on paljon epävarmempi ja kauempana tulevaisuudessa. Onko joku erityinen peruste, miksi naittaisit Laajasalon juuri Viikin/Malmin kanssa, eikä Vihdintien?

Ei ole, paitsi sen verran, että joku ajatus kait sen kevytmetrolinjauksen kohdalla on aikanaan ollut.

Ajattelin enemmän asiaa siltä kantilta, että idän ja lännen suuntien (tai paremminkin kait koillisen ja luoteen, siis asemalta joko itään tai länteen) välillä on linjojen välillä epätasapaino, kun potentiaalisia linjoja tulee enemmän idästä kuin lännestä ja siksi olisi tarpeen mahdollistaa linja Laajasalosta koilliseen päin Mannerheimintietä kiertäen. Mutta sen kummemmin en ajatellut, mitä linjoja tarkalleen ottaen pitäisi yhdistää ja milloin.

Siinä tilanteessa, missä olisi Vihdin ratikka ja Laajasalon, tietenkin juuri ne tulisi naittaa. Ja ongelma käsittääkseni pelkistyy Kaivokadun ja Mannerheimintien risteykseen. Suosittelisin tällä kohtaa radikaalia autoliikenteen uudelleenjärjestelyä siitä lähtökohdasta, että ensin linjataan raitiotiet fiksusti ja kierretään autojen ajoreitit sitten ympärille miten sopii. Näin havainnollistamisen vuoksi autoliikenne voisi vaikka kiertää Sokoksen korttelin liikenneympyrän tavoin hieman englantilaiseen tapaan, missä on tällaisia ns. liikenneympyrän vastineita. Ja kaikkinensa, jos ongelma saadaan tosiaan paikallistettua tähän yhteen risteykseen, niin joku sinällään kohtuuttoman kallis tunneliratkaisukaan ei olisi iso raha koko pikaraitiotieverkon mittakaavassa.
 
---------- Viestit yhdistetty klo 14:29 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 14:19 ----------



Kyllä ja ei. Ne radathan on tuolla skenaariotasolla jo kertaalleen piirretty ja niihin varautuminen on siis hoidossa. Nythän tehdään nimenomaan linjastosuunnitelmaa, joka on jo paljon konkreettisempaa hommaa. Höselin työ on askeleen edellä tuota, mistä puhut.
Ei tuolla ole mitään väliä, koska, kuten itsekin toteat, pikaraitiotielinjojen toteutuminen ei ole mitenkään varmaa ja osa niistä on joka tapauksessa todella pitkässä kuusessa. Linjastoehdotukset rakentuvat kuitenkin noiden pikalinjojen ympärille ja niin kauan kun ne eivät kulje, sillä on kumulatiivisia vaikutuksia koko linjastoon. Esim. Hernesaareen kulkee jokin muu linja kuin Vihdintie jne. Ei ole kovin pitkä loikka, että nimenomaan typerimmät spagettipyörähdykset jäävät pois, kun puuttuvilta pikaraitioteiltä jää etelän häntiä ja lenkkejä käyttämättä. Siksi tuota on mielestäni kohtuullisen optimistista edes kohdella "linjastoehdotuksena". Todennäköisyydet sille, että linjasto on joskus täsmälleen jomman kumman ehdotuksen mukainen, on ehkä parin prosentin luokkaa.

Noissa ehdotuksissa on mielestäni oleellista lähinnä Laajasalon yhdistäminen Jätkäsaareen ja Kalasataman linjaukset Meilahden, Laajasalon ja Hakaniemen välillä (2 & 7). Ovat kummassakin ehdotuksessa samat, joten voisi olettaa, että noin myös toteutuvat. Seiskan keskustan pää on sitten jo esimerkki linjauksesta, joka on täysin alisteinen pikaraitioteille.
 
Ei tuolla ole mitään väliä, koska, kuten itsekin toteat, pikaraitiotielinjojen toteutuminen ei ole mitenkään varmaa ja osa niistä on joka tapauksessa todella pitkässä kuusessa. Linjastoehdotukset rakentuvat kuitenkin noiden pikalinjojen ympärille ja niin kauan kun ne eivät kulje, sillä on kumulatiivisia vaikutuksia koko linjastoon. Esim. Hernesaareen kulkee jokin muu linja kuin Vihdintie jne. Ei ole kovin pitkä loikka, että nimenomaan typerimmät spagettipyörähdykset jäävät pois, kun puuttuvilta pikaraitioteiltä jää etelän häntiä ja lenkkejä käyttämättä. Siksi tuota on mielestäni kohtuullisen optimistista edes kohdella "linjastoehdotuksena". Todennäköisyydet sille, että linjasto on joskus täsmälleen jomman kumman ehdotuksen mukainen, on ehkä parin prosentin luokkaa.

On pikalinjoja ja pikalinjoja. Laajasalo kyllä toteutuu, sen estäminen ei taida enää onnistua edes kaikkein änkyröimmältä virkamieheltä. Vihdintietä pidän vielä kysymysmerkkinä, kun tiedän kulissien taisteluista, mutta pidän sitä edelleen täysin mahdollisena. Ja nämä kaksi linjaa ovatkin sellaisia, jotka tuossa linjastosuunnitelmassa on aidosti otettu huomioon.

Sen sijaan Malmi ja Tuusula ovat jo Höselinkin mielestä niin epävarmoja juttuja, että ne nyt vaan on piirretty karttaan, eikä niitä ole huomioitu todellisuudessa linjastotyössä mitenkään. Pohjolankadullekin on ratikka jätetty Tuusulan ratikasta huolimatta. Ja hyvä niin.

Noissa ehdotuksissa on mielestäni oleellista lähinnä Laajasalon yhdistäminen Jätkäsaareen ja Kalasataman linjaukset Meilahden, Laajasalon ja Hakaniemen välillä (2 & 7). Ovat kummassakin ehdotuksessa samat, joten voisi olettaa, että noin myös toteutuvat. Seiskan keskustan pää on sitten jo esimerkki linjauksesta, joka on täysin alisteinen pikaraitioteille.

Jep. Konkreettista on nimenomaan linjaston luominen tilanteessa, jossa Kalasatama ja Laajasalo ovat olemassa. Ne toteutuvat oikeasti ja 2020-luvun aikana.

Nythän on alustavasti ajateltu, että

I vaiheessa ajetaan uutta linjaa 13 Länsi-Pasilasta Nihtiin
II vaiheessa ajetaan uutta linjaa Hakaniemestä Yliskylään ja ilmeisesti sitten Länsi-Pasilasta Haakoninlahteen
III vaiheessa pidennetään Yliskylän linja keskustaan, ja tässä Höselin ajatus olisi viedä se Jätkäsaareen (mikä tulee kaatumaan siihen, ettei Helsinki laita tikkuakaan ristiin Kampin–Jätkäsaaren radan nopeuden ja luotettavuuden parantamiseksi), ja vasta tässä vaiheessa sorkitaan kantakaupungin linjastoa

Lisäksi sitten Vihdintien ratikkaan pitää varautua sillä ajatuksella, että nelonen viedään Topeliuksenkadulle ja sen yöliikenne lakkaa, millä on omat seurauksensa muihin kantakaupunkilinjoihin.
 
^ Joo, Malmi ja Tuusula olivat kumpikin jätetty Rautatieasemalle, joka kertoo oleellisen niihin varautumisesta. Ei ole ajankohtaista hyvään toviin.

Jätkäsaaren suhteen on pakko tehdä jotain, jos Satama keskittää matkustajaliikennettä Länsisatamaan. Varmasti sinne ehditään selvittää taas kaikki mahdolliset vaihtoehdot köysiradasta alkaen, mutta itse kyllä olen aika luottavainen sen suhteen, että raitiovaunuilla lopulta mennään ja se sisältää Rautatieasema - Jätkäsaari välin parannukset. Hirveä itkuhan siitä taas seuraa, kun autoliikennettä kohdellaan Kampissa kaltoin, mutta muut vaihtoehdot ovat sen verran kalliita (metro) tai köppäsiä ja huonosti muuhun liikennejärjestelmään liitettäviä (esim people mover Ruoholahteen, jossa metroon ei mahdu), etten ainakaan itse ole keksinyt realistista vaihtoehtoa. Helppohan tuolla Jätkäsaari-Rautatieasema välillä on se, että suurelta osin raitiotie on laadukasta. Niiltä osin kun ei ole, ongelma on autot, ei niinkään rata itse.
 
^ Joo, Malmi ja Tuusula olivat kumpikin jätetty Rautatieasemalle, joka kertoo oleellisen niihin varautumisesta. Ei ole ajankohtaista hyvään toviin.

Jätkäsaaren suhteen on pakko tehdä jotain, jos Satama keskittää matkustajaliikennettä Länsisatamaan. Varmasti sinne ehditään selvittää taas kaikki mahdolliset vaihtoehdot köysiradasta alkaen, mutta itse kyllä olen aika luottavainen sen suhteen, että raitiovaunuilla lopulta mennään ja se sisältää Rautatieasema - Jätkäsaari välin parannukset. Hirveä itkuhan siitä taas seuraa, kun autoliikennettä kohdellaan Kampissa kaltoin, mutta muut vaihtoehdot ovat sen verran kalliita (metro) tai köppäsiä ja huonosti muuhun liikennejärjestelmään liitettäviä (esim people mover Ruoholahteen, jossa metroon ei mahdu), etten ainakaan itse ole keksinyt realistista vaihtoehtoa. Helppohan tuolla Jätkäsaari-Rautatieasema välillä on se, että suurelta osin raitiotie on laadukasta. Niiltä osin kun ei ole, ongelma on autot, ei niinkään rata itse.

Metroon ei mahdu, koska Espoo nuukaili. Toisaalta keskustan alittava tunneliverkosto ratkaisisi kaiken, mutta ei eräiden poliitikkojen (sd. ja vas.) mukaan.
 
Rautatientori-Jätkäsaari välin parannus on hyvä ratkaisu mutta olisi mukava aluksi nähdä Helsingin ottavan liikennevaloetuudet tosissaan. Ratikoilla ei tietääkseni ole melkein mitään etuuksia ja esimerkiksi 500:n ja 510:n reitti Kalasatamasta Pasilaan on suorastaan säälittävä liikennevaloissa seisomisen takia. Niin monessa eurooppalaisessa kaupungissa on kunnon etuudet kaikella julkisella liikenteellä niin hophop Helsinki.

Ja olisi kiinnostava nähdä myös miten nuo parantavat täsmällisyyttä. Amsterdamissa on tietääkseni käytössä systeemi joka priorisoi myöhässä olevat ajoneuvot ja saattaa laittaa ajoissa olevat ajoneuvot odottamaan hetkeksi. Jos aikataulut suunniteltaisiin kunnolla niin esim. 1&2 Töölössä ja 6&7 Hämeentiellä voisivat oikeasti mennä melko tasaisilla viiden minuutin vuoroväleillä vaikka kulkevatkin katuverkossa.

Mutta kaikki tämä on vain spekulointia ja Helsingin idea bussikaistoista (bussikaistoja muutama tuntia päivässä ja muuten autoilijoiden ohituskaistoja) antaa hyvän kuvan miksi tämä ei ole toteutumassa lähitulevaisuudessa.
 
Takaisin
Ylös