Vs: Kaupunki- ja pikaraitioliikenteen linjastosuunnitelma
Kyllä 1A keräsi lakkautukseensa asti hyvin matkustajia ruuhka-aikaan. Ruuhkan ulkopuolella osuus saattaa olla turha.Alunperin kirjoittanut 339-DF
Vs: Kaupunki- ja pikaraitioliikenteen linjastosuunnitelma
Näin mäkin olen ymmärtänyt. Meillä ei vaan enää suunnitella ratikkalinjastoa niin, että sitä voitaisiin optimoida ruuhka- tai vaikka yöaikaan erilaiseksi, vaan linjojen "kuuluu" nyt ajaa samaa reittiä kaikkina aikoina. Lisäkirjaimet ovat no-no. Siksi tuollaisesta ei tule oikein mitään.
Vanhassa maailmassa voisi aivan hyvin ajaa Perämiehenkadulta Linjoille ruuhka-aikaan kulloinkin vanhimmalla käytettävissä olevalla kalustolla.
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Vs: Kaupunki- ja pikaraitioliikenteen linjastosuunnitelma
On järkevää että ruuhka-aikaan on lisäkapasiteettia. Mutta onko tästä jossain päättävässä elimessä tehty linjaus että raitiolinjoilla ei käytetä enää täydentäviä linjoja, joissa käytetään lisäkirjainta ?
Vs: Kaupunki- ja pikaraitioliikenteen linjastosuunnitelma
Ei virkamiehistö päätätä poliitikoilla tuollaisia lähtökohtaoletuksia, vaan ne ovat virkamiesten omia, sisäisiä ohjeen tai ajatuksentyyppisiä, jotka ohjaavat sitä suunnittelua, jonka lopputulos sitten päätätetään poliitikoilla.
Eikä toki ole mahdotonta sekään, että ruuhkalinjoja joskus taas luotaisiin. Todennäköiseltä se ei kuitenkaan nykytilanteessa vaikuta.
Tietysti aktiivinen poliitikkoelin voisi itse antaa tämäntapaisia linjauksia, jos siellä istuisi joku, jolle sellainen asia tulisi mieleen. Sen jälkeen virkamiehistön tehtäväksi jäisi sitten perustella, miksei sitä poliitikkoelimen päättämää linjausta voi noudattaa.
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Vs: Kaupunki- ja pikaraitioliikenteen linjastosuunnitelma
Nykyinen vitonenhan on aika vastaava kuin ruuhkalinjakin olisi, ajetaan silloin kun on kysyntää.
Vs: Kaupunki- ja pikaraitioliikenteen linjastosuunnitelma
Tarkoitin sitä, että jossain suunnitteluprosessissa päätetään linjoista. Sen tiesin että suunnitteluvaiheessa poliitikot eivät ole näpräämässä.Ei virkamiehistö päätätä poliitikoilla tuollaisia lähtökohtaoletuksia, vaan ne ovat virkamiesten omia, sisäisiä ohjeen tai ajatuksentyyppisiä, jotka ohjaavat sitä suunnittelua, jonka lopputulos sitten päätätetään poliitikoilla.
Eikä toki ole mahdotonta sekään, että ruuhkalinjoja joskus taas luotaisiin. Todennäköiseltä se ei kuitenkaan nykytilanteessa vaikuta.
Tietysti aktiivinen poliitikkoelin voisi itse antaa tämäntapaisia linjauksia, jos siellä istuisi joku, jolle sellainen asia tulisi mieleen. Sen jälkeen virkamiehistön tehtäväksi jäisi sitten perustella, miksei sitä poliitikkoelimen päättämää linjausta voi noudattaa.
Vs: Kaupunki- ja pikaraitioliikenteen linjastosuunnitelma
Oikeastaan HSL:n poliittisen ohjauksenkaan ei pitäisi toimia mielestäni niin päin, että HSL:n virkamiehistö ylläpitää valtavaa suunnittelukoneistoa vain siksi, että voidaan koko ajan pyörittää jossain päin HSL-aluetta linjastosuunnitelmatyötä työpajoineen ja tuoda näitä sitten HSL:n hallituksen kumileimattavaksi. Selvää on, että ideoita syntyy HSL:ssä, joka "istuu" kaiken joukkoliikenteestä kerättävän datan päällä, mutta kyllä myös HSL:n hallituksen poliittisten päättäjien pitäisi osata ohjata HSL:n suunnittelutyötä. Kyse on kuitenkin, jälleen kerran, myös julkisten varojen, eli kansalaisilta kerättyjen verovarojen, ja toki myös lipputulojen käytöstä.
En ole hirveän aktiivisesti seurannut HSL:n pöytäkirjoja, mutta useimmissa kokouksissa kohtaan "muut asiat" ei ainakaan ole kirjattu selviä toimeksiantoja HSL:n virkamiehistön suuntaan.
Vs: Kaupunki- ja pikaraitioliikenteen linjastosuunnitelma
Itse en tiedä, miten esim uuden raitiolinjan suunnitteluprosessi etenee. Sinänsä asia varmaan toisille joukkoliikenneharrastajille selvä. Viime aikoina maallikkokin kiinnittää huomiota siihen, että raitiolinjoja on suunniteltu vedettäväksi sinne ja tänne. Osa näistä linjoista on tällä hetkellä työn alla, Raide-Jokerista lienee melko laaja yksimielisyys, muista välttämättä ei. Toteutumattomankin raitiolinjan suunnittelutyö maksaa, en tiedä sitäkään kuinka paljon tällaisiin suunnitteluihin palaa rahaa.
Mielenkiintoista niile, jotka eivät tiedä, missä vaiheessa ja kenen tai minkä toimesta syntyy ajatus uudesta raitiolinjasta syntyy sekä kuinka prosessi siitä etenee. Joku ja monikin tietää tämän asian foorumilla tarkemmin. Mielenkiintoista kuulla.
Vs: Kaupunki- ja pikaraitioliikenteen linjastosuunnitelma
Selailin kaupungin päätöksiä ja löysin tällaisen pätkän tekstiä eräästä kaupunkiympäristölautakunnan lausunnosta syyskuun alkupuolelta:
Vaikuttaa siis siltä että jos Laajasalon ratikka jatketaan Länsiterminaalin niin sitä varten saatetaan oikeasti tehdä joitain nopeutustoimenpiteitä.
Vs: Kaupunki- ja pikaraitioliikenteen linjastosuunnitelma
Älä innostu vielä liikaa. Tässä kaupungissa on viimeisen 30 vuoden aikana "selvitetty" erilaisia nopeuttamisia ja sujuvoittamisia satojen sivujen verran, ja tosiasia on, että aniharva toimenpide etenee koskaan toteutukseen asti. Tuo vaatisi HSL:ltä kunnon kiristäjän otetta, eli mitään linjaa ei siirretä eikä viedä minnekään, ennen kuin jokainen toimenpide on tehty ja käytännössä toimivaksi havaittu.
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Vs: Kaupunki- ja pikaraitioliikenteen linjastosuunnitelma
Niin onhan sekin ihan hyvin mahdollista että mitään ei tehdä. On kuitenkin hyvä alku että kaupunkiympäristölautakunta myöntää pikaratikan vaativan noita ja että noista tehdään jonkinlainen selvitys. Luulisi myös että kynnys toteuttaa nopeutustoimia on alempi jos pysäkkejä täytyy joka tapauksessa pidentää.
Vs: Kaupunki- ja pikaraitioliikenteen linjastosuunnitelma
Asioita vuosikymmeniä seuranneena annan seuraavan pessimistis-realistisen ennustuksen: pysäkkejä lakkautetaan, jäljelle jäävät pidennetään. Muut toimenpiteet kartoitetaan ja niistä tehdään hienot toimenpidekortit. Sitten niille annetaan tavoiteaikataulu ja sen jälkeen asia unohdetaan eikä toimenpiteitä koskaan tehdä. Lopputuloksena on pikaratikka, joka on heilurin toisessa päässä hidas ja ennen kaikkea epäluotettava ja ennakoimaton.
Nyt kun olen tämän pessimistisrealistisen ennusteeni antanut, niin toivon kovasti, että kaikki tekevät valtavasti töitä osoittaakseen sen vääräksi.
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Vs: Kaupunki- ja pikaraitioliikenteen linjastosuunnitelma
On jokin kuitenkin muuttunut. Olen jutellut sekä Kympissä että Vantaan kaupungilla työskennelleiden kanssa, ja väki on vaihtunut ja organisaatioista löytyy nykyisin aitoa intoa sekä asiantuntemusta raideliikenteen kehittämiseksi. Toki on hidastaviakin tahoja, joiden kanssa on pakko tehdä yhteistyötä. Mutta koko "ekosysteemi" voimasuhteineen tässä päätöksenteossa on nykyisin erilainen kuin ennen.
Vs: Kaupunki- ja pikaraitioliikenteen linjastosuunnitelma
Nyt on taas uusi linjastoluonnos: https://www.hsl.fi/ratikkaluonnos
Jotkut muutokset vaikuttavat positiivisilta mutta erityisesti tästä tulee sellainen maku että muutetaan koska halutaan muuttaa. Ainoat linjat jotka eivät muutu ovat 3 ja 8. Erityisesti tuo 4:n ja 10:n venkslaus tuntuu oudolta kun kympin voisi helposti pitää nykyisellä reitillään ja nelonen voisi edellään mennä Katajanokalle. Onko olemassa syytä (ei täydy olla edes hyvä syy) miksi nuo pitäisi vaihtaa? Liikkumiskyselyn perusteella Munkkiniemen liikenne kuitenkin suuntautuu Aleksin itäiseenkin päähän.
Toinen pikainen huomio: Postipuiston suunniteltu linja (5) on linjattu menemään Kauppatorilta Lasipalatsin kautta Jäähallin ohi Länsi-Pasilaan ja sieltä suoraan Ilmalaa kohti. Linjalta ei siis synny kovin kätevää vaihtoyhteyttä Pasilassa. Onkohan ideana ollut että 5:stä pääsee vaihtamaan junaan Ilmalassa ja Länsi-Pasilan pysäkit ovat enemmän sitä varten jos menee Triplaan (Esterinportti) tai vaihtaa poikittaislinjaan (Esterinportti/Palkkatilanportti)?
Viimeisin muokkaaja ettäjaa; 06.10.2021 kello 15:13.
Vs: Kaupunki- ja pikaraitioliikenteen linjastosuunnitelma
Täytyy tutustua näihin vielä kunnolla, mutta tuolla on mukana selkeästi kahdentasoisia juttuja. Sellaisia, jotka toteutuvat ja joihin pitää oikeasti varautua ja jotka pitää miettiä kuntoon. Ja sitten sellasia leveällä pensselillä sudittuja taivaanrannanmaalauksia, joilla ei ole mitään käytännön merkitystä. Tuo linja 5 kuuluu jälkimmäiseen kategoriaan, enkä kantaisi siitä vielä mitään murhetta. Se on siellä vain siksi, että postipuistolaiset eivät pahoita mieltään. En usko, että sinne ihan heti on ratikkaa tulossa, jos ollenkaan. Ja jos sinne rata joskus tehdään, niin eiköhän se ole sitten ysin pidennys ja vastaavasti Ilmalan tyngälle jatketaan se linja, jonka on tarkoitus kääntyä Länsi-Pasilan silmukassa.
Nelosen ja kympin kohdalla kyse on toisaalta yöliikenteestä (Skatta tarvitsee sitä, ja kun Vihdintien linja kulkee yöllä, niin nelonen ei tule kulkemaan yöllä) ja toisaalta arvatenkin siitä, että neloselle riittää 10 minuutin vuoroväli muualla, mutta Skattalla ei. Kymppi taas tarvitsee tiheämmän vuorovälin muualla, mutta Kirralla ei. Eli linjat on paremmin tasapainossa, kun eteläiset päättärit vaihdetaan. Tuohan on ollut jo 50-luvulta saakka vakiintunut käytäntö, että etelän päättäreitä vaihdellaan sen mukaan, mitä linjan kysyntä pohjoisessa edellyttää. Nelonen on kulkenut niin Hietalahteen, Kirralle kuin Skattallekin, ja nyt olisi edessä sitten paluu Kirralle. Kymppi on kulkenut Erottajalle, Kirralle, Diakonissalle ja taas Kirralle – sen kohdalla olisi nyt edessä siirto Skattalle.
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Lähettämissäännöt
LinkBack URL
About LinkBacks
Vastaa lainaamalla viestiä