Kevyet dieselmoottorivaunut

Liittynyt
24 Tammikuu 2007
Viestit
278
Olen valmistellut moottorivaunu liikennesuunnitelmaa eräälle rataosalle ja nyt askarruttaa muutama kysymys

1. Mitä muita Regio-shuttlen tyyppisiä vaunuja muilla valmistajilla on ja mikä niiden hinta on toteutuneiden kauppojen mukaan?
- Sn 120 km/h
- matalattia (550mm)
- Istumapaikkoja noin 90-100

2. Mikä on Regio-shuttle tyyppisen kustannukset kilometriä kohti suomessa?
- Ratamaksu
- Energia.yms

3. Voiko tai saako stadler regio-shuttle vaunuun liittää liitevaunun?
Tämä säästäisi kustannuksissa tilanteissa joissa esimerkiksi viikon huippusesonki sijoittuu yhteen päivään ja siinäkin enimmäkseen yhteen vuoroon.
 
Olen valmistellut moottorivaunu liikennesuunnitelmaa eräälle rataosalle ja nyt askarruttaa muutama kysymys

1. Mitä muita Regio-shuttlen tyyppisiä vaunuja muilla valmistajilla on ja mikä niiden hinta on toteutuneiden kauppojen mukaan?
- Sn 120 km/h
- matalattia (550mm)
- Istumapaikkoja noin 90-100
Nyt en löydä, mutta Rautatietekniikka-lehdessä oli pari vuotta sitten artikkeli tästä aiheesta.

4-akselinen moottorivaunu noin pienellä kapasiteetilla ei ole kovin tarkoituksenmukainen tuote. Kapasiteetti on bussin luokkaa, mutta raskaan vaunun kilometrikulut ovat 2-3-kertaa bussin kilometrikulut. Esimerkiksi Alstomin Regio Citadis hybridiraitiovaunu kuluttaa saman verran kuin Regio Shuttle ja vähemmän kuin Vankka. Mutta kapasiteetti on selvästi isompi. Kevyen rakenteen vuoksi maksiminopeus on 100 km/h.

4-akselisten vaunujen hinnat lienevät nykyään haarukassa 1,3-1,7 Me.

2. Mikä on Regio-shuttle tyyppisen kustannukset kilometriä kohti suomessa?
- Ratamaksu
- Energia.yms
Kilometrikustannukset ovat luokkaa 0,9-1,2 e/km sisältäen ylläpidon, energian ja ratamaksun. Ratamaksun osuus on noin 0,09 e/km. Energian kulutus on luokkaa 45-70 l/100 km vaunun painosta yms. riippuen. Kokonaiskilometrikustannus sisältää myös säännöllisen huollon kustannuksen, joten hinta voi heitellä tuosta enemmänkin. Tämä on sinulle vain suuntaa antavaksi. Huomaa myös, että energian (öljyn) hinnan muutos muuttaa kilometrikustannusta myös.

Kun lasket liikenteen kokonaiskustannuksia, mukaan on laskettava aikataulun vaatima junahenkilöstö (junatunnit) sekä tietenkin ostetun vaunun kuoletus ennakoidun käyttöiän ja pääoman korkokannan perusteella.

Vielä on huomattava, että junaan myydään matkalippuja, ja niistäkin on omat kustannuksensa. Mutta jos liikenne on osa seudullista lippujärjestelmää, riittää laskea 1-3 snt/lippu kuluja tämän järjestelmän käytöstä.

3. Voiko tai saako stadler regio-shuttle vaunuun liittää liitevaunun?
Tämä säästäisi kustannuksissa tilanteissa joissa esimerkiksi viikon huippusesonki sijoittuu yhteen päivään ja siinäkin enimmäkseen yhteen vuoroon.
Kyllä periaatteessa voi, mutta en tiedä, että Regio Shuttleen olisi tehty liitevaunuja. Syynä on se, että vaunun moottoriteho on mitoitettu vaunun bruttopainon mukaan siten, että saavutetaan haluttu kiihtyvyys. Vetovaunun kanssa saman kokoinen liitevaunu puolittaa käytettävissä olevan tehon ja vaunu muuttuu hitaaksi. Jotta siis Regio Shuttleista koostuva juna voisi noudattaa pituudesta riippumatta samaa aikataulua, junaa voi pidentää vain kytkemällä siihen lisää moottorivaunuja. Lättähattujen ja niiden liitevaunujen aikaan ei ollut aikataulujen kanssa niin tiukkaa... :)

Antero
 
Rataosuus muuten on Pori-Parkano.Ras :)eek: unelmia saa olla!!)
Toki on myönnettävä että kyseinen suunnitelma kannattaisi tehdä yhdessä Pori-Kokemäki ja Pori-Mäntyluoto mahdollisten vastaavien kanssa (vihje vihje porilaiset aktiivit...).

Olen kyllä lukenut kyseisen numeron Rautatietekniikka-lehdessä, mutta se jätti hivenen kysymyksiä joista osaan annoit vastauksia viestissäsi. Kiitos siitä.

Kysymyksessä minun selvityksen tapauksessa olisi noin 106km pituinen osuus. Tämän pituisella osuudella jo 10-20km/h ero liikennöimisnopeudessa on merkittävä kokonais-matka-ajassa. Osuudella olisi myös kohtuullisen pitkiä pysäkittömiä osuuksia joissa suurempi matkanopeus pääsisi elementtiinsä
Toki osuuden ajaminen hybridivaunulla mahdollistaisi linjauksen viemisen mm.Porissa keskustaan.

Lyhin rinnakkainen tie on saman pituinen joten onko järkevää investoida hybridijunakalustoon jos kyseinen liikenne olisi mahdollista hoitaa lähes yhtä nopeasti kumipyörillä?
Dieseljunan vahvuuksia ovat kuitenkin mielestäni kapasiteettin ja mukavuuden lisäksi nopeus verrattuna linja-autoon.

Mitä tulee matkustajakapasiteettiin kyseessä olisi kuitenkin huipputunninkin osalta 2- 2,5 kertaa linja-auton matkustajamäärä eli noin 100-125 suurimmalla osalla osuutta. Joten seisomakapasiteettia ei tarvittaisi kuin välillä Ruosniemi-Porin keskusta.

Liikenne vaatii tietenkin valtion asenteiden muutos, mutta on välttämätöntä sillä olot joukkoliikenteen suhteen täällä maakunnissa ovat kestämättömät:icon_frown:

SlaverioT aka Joona.P
 
Takaisin
Ylös