Mannerheimintien muutokset

EVhki sanoi:

Sinänsä Raide-Jokerin sivuilla on esimerkkinä juurikin kuva ylityspaikasta pelkkien kiskojen yli ja suojatiestä ajokaistoilla. Merkintäkin näyttää siellä ihan selvältä, saa nähdä saako siitä muokattua toimivan version ajoradalle.

Klikkaa laajentaaksesi...

Ainakin Kruunuvuorenrantaan on myös tulossa sellainen, että kävelijät joutuvat tekemään pienen ässän muotoisen koukkauksen autokaistojen ja ratikkakaistojen välissä. Se varmaan saa ihmiset huomaamaan ettei ylitys ole ihan tavallinen ja samalla he myös toivottavasti huomaavat puuttuvan suojatien. Joka tapauksessa olen samaa mieltä, että vaihtuva merkintä on täysin toteutettavissa ja on mahdollista merkitä se selkeästi.

Voi olla että tuo kokeilu loppuu lyhyeen.

EVhki sanoi:

Veikkaisin johtuvan siitä, että suojatie autokaistojen yli saisi ihmiset olettamaan, että kyse on suojatiestä myös ratikkakiskojen yli. Sinänsä jännä, kun tuolta on haluttu valottomia suojateitä pois, niin onko tuo lopulta sen turvallisempi ratkaisu. Aika huolella saa kyllä merkitä, että ihmiset toisaalta tajuavat, että tästä saa mennä yli, mutta että suojatiestä ei ole kyse.

Sinänsä Raide-Jokerin sivuilla on esimerkkinä juurikin kuva ylityspaikasta pelkkien kiskojen yli ja suojatiestä ajokaistoilla. Merkintäkin näyttää siellä ihan selvältä, saa nähdä saako siitä muokattua toimivan version ajoradalle.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tällaisia ylityspaikkoja ajoradan yli oli (ja mitä luultavimmin myös on) Wienissä, missä asuin puolisen vuotta. Minusta se oli ihan tervejärkistä joustavaa tapaa järjestää liikkumista kaupungeissa. Peruslogiikka selvästi oli, että suojateiden tarkoitus ei ollut rajata, että vain ja ainoastaan tässä saa ylittää ajoradan, vaan tarjota tasokkaita ja turvallisia paikkoja ylittää katu, määrätä kohdat, missä autoiljat väistävät kadunylittäjiä. Muuallakin sopii ylittää, mutta silloin jalankulkija väistää. Ja monin paikoin oli luiskauksia ja vastaavia ihan selvästi sillä ajatuksella, että tästä kohtaa ylitetään katu, vaikka ei ollutkaan suojatietä. Suomalainen käytäntö on kömpelö: jos jossain ylitetään katu, niin silloin on oltava suojatie, ja jos on suojatie, niin sitten jalankulkija on etuoikeutettu ja jos tästä taas syntyy liikaa ongelmia ajoneuvoliikenteelle, tarvitaan liikennevalot, ja jotta ne varmasti ovat turvallisia, tarvitaan vielä runsaasti varoaikaa, jolloin kukaan ei saa liikkua.

Wieniläinen tapa taas on jotenkin paljon luonnollisempi: tietenkin jalankulkija voi halutessaan ylittää kadun missä haluaa, kunhan vain noudattaa riittävää varovaisuutta. Ja jos ylittäminen jossain kohtaa on liian hankalaa tai vaarallista, tarvitaan joko suojatie tai liikennevalot. Ja tietenkin niitä varten, joille liikkuminen on huonoa, pitää tarjota riittävästi mahdollisuuksia ylittää vähänkin vilkkaammat kadut suojatietä pitkin. Kuten vaikkapa raitiotiepysäkillä, missä normaaliratkaisu sen ollessa ajoratojen välissä tuntui olevan aita kadun suuntaan suojaamaan ja ohjaamaan kadun ylitykset jompaan kumpaan päähän pysäkkilaituria, joista toisessa päässä sitten suojatie tai mahdollisesti liikennevalot. No, näinhän asia meilläkin käytännössä menee, vaikka pysäkeillä yritetään aidan avulla tukkia ylitysmahdollisuus toisesta päästä laituria, jos siellä ei ole suojatietä.

EVhki sanoi:

Veikkaisin johtuvan siitä, että suojatie autokaistojen yli saisi ihmiset olettamaan, että kyse on suojatiestä myös ratikkakiskojen yli. Sinänsä jännä, kun tuolta on haluttu valottomia suojateitä pois, niin onko tuo lopulta sen turvallisempi ratkaisu. Aika huolella saa kyllä merkitä, että ihmiset toisaalta tajuavat, että tästä saa mennä yli, mutta että suojatiestä ei ole kyse.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tosin ihmisten ei välttämättä tarvitse edes tajuta, että siitä saa mennä yli. Ihmisillä on luontaisesti vahva pyrkimys mennä lyhintä näkyvää reittiä, joten pysäkin tuosta päästä varmasti mentäisiin yli - kuten tehdään yhä nelosen pysäkillä Tullinpuomissa vaikka toisesta päästä on koitettu estää se kaiteilla. Paljon parempi tuollainen ratkaisu on, jossa tehdään väistämisvelvollinen ylitys mahdollisimman helpoksi kuin yrittää estää se aitaamalla.

Etika sanoi:

Tosin ihmisten ei välttämättä tarvitse edes tajuta, että siitä saa mennä yli. Ihmisillä on luontaisesti vahva pyrkimys mennä lyhintä näkyvää reittiä, joten pysäkin tuosta päästä varmasti mentäisiin yli - kuten tehdään yhä nelosen pysäkillä Tullinpuomissa vaikka toisesta päästä on koitettu estää se kaiteilla. Paljon parempi tuollainen ratkaisu on, jossa tehdään väistämisvelvollinen ylitys mahdollisimman helpoksi kuin yrittää estää se aitaamalla.

Klikkaa laajentaaksesi...

Samaa mieltä, vaikka tuo nyt kartalla vähän hirvittääkin. Saa nähdä, miten tuo lähtee käytännössä toimimaan vilkkaalla Manskulla.

ettäjaa sanoi:

Näytä liitetiedosto 3235

Klikkaa laajentaaksesi...

Jokohan rakennusvirasto on vihdoin käynyt aurakaupoilla? Mechelininkadulle näitä ei saanut aikanaan missään tapauksessa tehdä, kun ei heidän auransa kuulemma mahdu siitä sitten läpi. Yritin silloinkin ehdottaa aurakaupoilla käyntiä, mutta sellainen ei tokikaan tullut kysymykseen, vaan parempi vaihtoehto oli seisottaa ratikoita tarpeettomissa liikennevaloissa.

Tampereen ratikan reitillä on suurimmaksi osaksi juuri tuollaisia ylityspaikkoja, missä ajokaistojen yli menee suojatie mutta kiskojen yli "ylityspaikka" jossa jalankulkija väistää ratikkaa. Ilmeisen hyvin ovat toimineet siellä, en ole ainakaan alun kauhistelujen jälkeen kuullut että mitään ongelmia olisi ollut.

ettäjaa sanoi:

Ainakin Kruunuvuorenrantaan on myös tulossa sellainen, että kävelijät joutuvat tekemään pienen ässän muotoisen koukkauksen autokaistojen ja ratikkakaistojen välissä. Se varmaan saa ihmiset huomaamaan ettei ylitys ole ihan tavallinen ja samalla he myös toivottavasti huomaavat puuttuvan suojatien. Joka tapauksessa olen samaa mieltä, että vaihtuva merkintä on täysin toteutettavissa ja on mahdollista merkitä se selkeästi.

Näytä liitetiedosto 3235

Klikkaa laajentaaksesi...

Tämä on kyllä aika hyvä järjestely selkeytensä puolesta.

339-DF sanoi:

Jokohan rakennusvirasto on vihdoin käynyt aurakaupoilla? Mechelininkadulle näitä ei saanut aikanaan missään tapauksessa tehdä, kun ei heidän auransa kuulemma mahdu siitä sitten läpi. Yritin silloinkin ehdottaa aurakaupoilla käyntiä, mutta sellainen ei tokikaan tullut kysymykseen, vaan parempi vaihtoehto oli seisottaa ratikoita tarpeettomissa liikennevaloissa.

Klikkaa laajentaaksesi...

Nyt kun Kaupunkiympäristö nimesi aurojaan, niin niistä Snadiksi nimetty on aika pieni ja on ilmeisesti käytössä Puu-Käpylän kapeilla jalkakäytävillä. Mahtaisiko ainakin se olla riittävän pieni tuollaisiin? En osaa sanoa.

EVhki sanoi:

Tämä on kyllä aika hyvä järjestely selkeytensä puolesta.



Nyt kun Kaupunkiympäristö nimesi aurojaan, niin niistä Snadiksi nimetty on aika pieni ja on ilmeisesti käytössä Puu-Käpylän kapeilla jalkakäytävillä. Mahtaisiko ainakin se olla riittävän pieni tuollaisiin? En osaa sanoa.

Klikkaa laajentaaksesi...

Lumikauha ei ole imuri, jotenkin johonkin tai jotakin vasten lumi pitää pystyä työntämään. Kolapartion hommalta vaikuttaa, mutta niinhän pysäkeillä muutenkin toimitaan vai toimitaanko edelleen? Tosin tuollaisella paikalla ei ole välttämättä pysäkkiä, aitaa kuitenkin.

Mannerheimintien osuudella Arkadiankatu-Runeberginkatu on tänään ajettu banaanilla ja Artic-vaunulla koeajoja maanantaina alkavaa matkustajaliikennettä ajatellen. Aiheesta on video Mannerheimintien peruskorjauksen Facebook-sivulla.

Videota katsellessa tuli mieleeni, että näiden laajojen peruskorjaushankkeiden (Helsinginkatu/Runeberginkatu, Mannerheimintie, Hämeentie) sekä esim. Kalasatama-Pasila-raitiotien myötä on ympäri kaupunkia saatu aika iso määrä ristikoita ja vaihteita uusittua syväuraisiksi, ja siten risteyksiä vähemmän meluisiksi, varmaankin myös nopeammiksi ajaa. Esimerkiksi Oopperan risteys on ollut melkoinen räminä- ja kolinapaikka, mutta tämän peruskorjauksen myötä tilanne varmasti paranee. Yksittäisiä ristikoiden ja vaihteiden uusimista taidetaan tehdä aina kesäisin siellä täällä, kuten nyt ilmeisesti Itämerenkadun ja Mechelininkadun risteyksessä sekä Bulevardin ja Fredrikinkadun risteyksessä.

Jolittn sanoi:

...on ympäri kaupunkia saatu aika iso määrä ristikoita ja vaihteita uusittua syväuraisiksi, ja siten risteyksiä vähemmän meluisiksi, varmaankin myös nopeammiksi ajaa...

Klikkaa laajentaaksesi...

Valitettavasti niistä ei ole tullut nopeampia ajaa, mitä minun ja monen muun on aika vaikea ymmärtää.

Helsingissä on perinteisesti ollut voimassa 10 km/h nopeusrajoitus vaihteissa, mutta ennen Variotrameja sitä ei juuri valvottu eikä noudatettu. Variotramit ominaisuuksiensa vuoksi särkivät ristikot, joten tuota ryhdyttiin – ihan syystä – tosissaan noudattamaan (ja myös valvomaan), ja se koski sitten kaikkea kalustoa.

Kun Variotramit lähtivät, niin mietittiin, että nyt varmaan voisi niitä vaihdenopetuksia ainakin vastavaihteissa tarkistaa. Ei tarkistettu.

Kun tuli turvavaihteita, niin mietittiin, että nyt varmaan voisi niitä vaihdenopetuksia ainakin turvavaihteissa tarkistaa. Ei tarkistettu.

Kun tuli syväuraisia vaihteita, niin mietittiin, että nyt varmaan voisi niitä vaihdenopetuksia ainakin syväuraisissa vaihteissa tarkistaa. Ei tarkistettu.

Eli yhä vielä se kymppi on voimassa. Sille voi olla paikoittain ja suunnittain perustelunsa (aukiajettavat myötävaihteet), mutta kyllä nyt olisi jo korkea aika tarkastella tuota asiaa.

Noilla ylitys paikoilla ei ole otettu näkövammaisten tarpeita turvalliseen liikenneympäristöön kovinkaan paljoa huomioon. Näissä hän liikutaan ainoastaan näköaistin varassa, ei mitään äänisignaalia joka varoittaa ratikan tulosta. Kysyin aiheesta Raidejokerin avajaisissa Kaupukiliikenteen ja Höselin edustajilta, vastaus oli todella pyöreä, suorastaan välinpitämätön, molemmilta.

Muutama päivä työmatkasporailua takana Manskun uudistetulla pätkällä välillä Ooppera-keskusta. Uudistettu rata tuntuu sujuvalta ja vähemmän mutkittelevalta kuin vanha. Ei toki ihan KaPa- tai jokeritasoa, mutta vanhaa paljon parempi.

Otanta on toki vielä pieni, mutta ainakin pohjoisen suuntaan on menty siten, että kun Lasipalatsilta lähdetään liikkeelle, ei valoihin ole pysähdytty ennen Helsinginkadun risteystä. Myös etelän suuntaan homma on ollut sutjakkaa, mutta en uskalla sanoa varmasti, onko aamutokkuraiselta matkustajalta jäänyt joku valoissa seisoskelu huomaamatta.

Helsinginkadun risteyksessä sitten välillä seistäänkin oikein urakalla, mutta sen on valmis antamaan anteeksi, onhan kääntyminen Mannerheimintieltä etelästä Hesarille itään aika poikkeuksellista (pitkäkestoinen poikkeus toki).

Joka tapauksessa, hienoa, jos manskun valot on saatu säädettyä näin hyvin antamaan ratikoille vihreä, vai pitäisikö sanoa nuoliaalto, eikä kyse ole vain pienen otoksen tuomasta harhasta. Tuskin mitään pakkoetuuksia on, mutta ehkä osaamisessa ja tahtotilassa on menty eteenpäin.

Jollain matkalla kellotin ajoajaksi välille lasipalatsi-oopperan risteyksen valot 4 min 10 sek. Onko tietoa, paljonko aikataulumukainen ajoaika oli tuolla pätkällä ennen remonttia?

Täytyy vielä palata tähän Manskun remontin onnistumiseen, ainakin eteläpään osalta.

Muutama kuukausi nyt liki päivittäistä työmatkasporailua Manskulla takana, ja olen edelleen samoilla linjoilla kuin edellisessä viestissäni.

Ajoaika Oopperalta Lasipalatsille on hyvinkin tasaisesti 3:20 – 3:40, ja valoihin ei pysähdytä kertaakaan. Ainoastaan ajoittain (aika harvoin, ehkä kerran viidestä) vaunu jää Töölönlahdenkadun valoihin (varmaan jos pysäkkiaika Hesperian puistossa tai Kansallismuseolla ollut normaalia pidempi), ja tätä olisi hyvä saada vielä hiottua, esim. valokierron järjestystä muuttamalla, mutta muuten suoritus on aika täydellinen.

Pohjoisen suuntaan en ole jaksanut ihan niin tarkasti mittailla, mutta sujuvaa on ollut kulku siihenkin suuntaan. Toki kääntyminen Manskun yli Hesarille on usein aika hidas, mutta tämän olettaisi korjautuvan, kun vaunut kulkevat suoraan Manskua remontin toisen vaiheen jälkeen. Ainakin vaikuttaa, että kun vaunu saapuu etelästä Hesarin kulmaan, on suoraan menevällä liikenteellä vihreä, joten otaksuisin, että tästäkin päästään aika suorilta yli aikanaan.

Katselin taannoisesta Raitioliikenteen kehittämisohjelmasta, että keskinopeus ko. välillä on syksyllä 2016 ollut 15,8 km/h. Nykyisillä ajoilla keskinopeudeksi tulee n. 21-24 km/h, joten nopeutuminen on ollut aika huimaa. Vaikka väli on lyhyt, n. 1,3 km, tulee silti nopeutusta reilusti yli minuutti. Myös silloin, kun Töölölahdenkadun valoihin on jääty, on keskinopeudeksi tullut n. 19 km/h, mutta toki tuo hajonta olisi hyvä saada minimiin.

Mielenkiinnolla jään odottamaan, kuinka sujuvaksi pohjoinen osuus tulee. Siinä on hankalampia risteyksiä (Nordenskiöldinkatu, Reijolankatu), mutta ainakin eteläisen pätkän pohjalta odotukset ovat korkealla.

Kun muistelee, millaista jurnuttamista Manskukin oli aikanaan, niin on nostettava hattua suunnittelijoille ja toteuttajille. Ilmeisesti valokierto on saatu optimoitua sporan ajoaikoihin ja varmasti myös leveämmät (vaikkei toki optimileveät) kaistat auttavat asiaa. Vastaavasti myös luotto siihen, että muut uudistettavat osuudet (Hakaniemi-Länsisatama, Mäkelänkatu jne.) saadaan sujuviksi, on korkea. Toivotaan etten tule pettymään.

Toki vielä disclaimerina, että mittaukset ovat puhtaasti hupimielessä tehtyjä, ja perustuvat säännöllisiin mutta satunnaisiin havaintoihin, joten virheet ja heitot hyvin mahdollisia. Mutta ainakin matkustajan kokemus on se, että mennään sujuvasti eteenpäin eikä jumiteta – ja koettu sujuvuus on itsessäänkin jo tärkeää!

Havaitsin tänään Kansallismuseon pysäkin eteläpään liikennevalot ensimmäistä kertaa käytössä remontin jälkeen. On hyvin todennäköistä, etteivät ne tänään olleet ensimmäistä päivää käytössä, mutta mielestäni ainakaan maanantaina ne eivät vielä toimineet. Jalankulkijoille on varova-valot, jotka vaikuttavat toimivan ajoneuvokaistat ylittävien suojateiden liikennevaloista itsenäisinä. Eli siis kadun reunalta pysäkille saattaa jalankulkijoille olla vihreä valo vaikka raitiotietä ei saakaan ylittää. Näin ollen valot eivät myöskään vaikuttaneet hidastavan raitiovaunuja lainkaan, vaan kytkeytyivät toimintaan heti vaunun saapuessa.