Voi olla että tuo kokeilu loppuu lyhyeen.
Ainakin Kruunuvuorenrantaan on myös tulossa sellainen, että kävelijät joutuvat tekemään pienen ässän muotoisen koukkauksen autokaistojen ja ratikkakaistojen välissä. Se varmaan saa ihmiset huomaamaan ettei ylitys ole ihan tavallinen ja samalla he myös toivottavasti huomaavat puuttuvan suojatien. Joka tapauksessa olen samaa mieltä, että vaihtuva merkintä on täysin toteutettavissa ja on mahdollista merkitä se selkeästi.
Voi olla että tuo kokeilu loppuu lyhyeen.
Tällaisia ylityspaikkoja ajoradan yli oli (ja mitä luultavimmin myös on) Wienissä, missä asuin puolisen vuotta. Minusta se oli ihan tervejärkistä joustavaa tapaa järjestää liikkumista kaupungeissa. Peruslogiikka selvästi oli, että suojateiden tarkoitus ei ollut rajata, että vain ja ainoastaan tässä saa ylittää ajoradan, vaan tarjota tasokkaita ja turvallisia paikkoja ylittää katu, määrätä kohdat, missä autoiljat väistävät kadunylittäjiä. Muuallakin sopii ylittää, mutta silloin jalankulkija väistää. Ja monin paikoin oli luiskauksia ja vastaavia ihan selvästi sillä ajatuksella, että tästä kohtaa ylitetään katu, vaikka ei ollutkaan suojatietä. Suomalainen käytäntö on kömpelö: jos jossain ylitetään katu, niin silloin on oltava suojatie, ja jos on suojatie, niin sitten jalankulkija on etuoikeutettu ja jos tästä taas syntyy liikaa ongelmia ajoneuvoliikenteelle, tarvitaan liikennevalot, ja jotta ne varmasti ovat turvallisia, tarvitaan vielä runsaasti varoaikaa, jolloin kukaan ei saa liikkua.
Wieniläinen tapa taas on jotenkin paljon luonnollisempi: tietenkin jalankulkija voi halutessaan ylittää kadun missä haluaa, kunhan vain noudattaa riittävää varovaisuutta. Ja jos ylittäminen jossain kohtaa on liian hankalaa tai vaarallista, tarvitaan joko suojatie tai liikennevalot. Ja tietenkin niitä varten, joille liikkuminen on huonoa, pitää tarjota riittävästi mahdollisuuksia ylittää vähänkin vilkkaammat kadut suojatietä pitkin. Kuten vaikkapa raitiotiepysäkillä, missä normaaliratkaisu sen ollessa ajoratojen välissä tuntui olevan aita kadun suuntaan suojaamaan ja ohjaamaan kadun ylitykset jompaan kumpaan päähän pysäkkilaituria, joista toisessa päässä sitten suojatie tai mahdollisesti liikennevalot. No, näinhän asia meilläkin käytännössä menee, vaikka pysäkeillä yritetään aidan avulla tukkia ylitysmahdollisuus toisesta päästä laituria, jos siellä ei ole suojatietä.
Ville
Tosin ihmisten ei välttämättä tarvitse edes tajuta, että siitä saa mennä yli. Ihmisillä on luontaisesti vahva pyrkimys mennä lyhintä näkyvää reittiä, joten pysäkin tuosta päästä varmasti mentäisiin yli - kuten tehdään yhä nelosen pysäkillä Tullinpuomissa vaikka toisesta päästä on koitettu estää se kaiteilla. Paljon parempi tuollainen ratkaisu on, jossa tehdään väistämisvelvollinen ylitys mahdollisimman helpoksi kuin yrittää estää se aitaamalla.
Samaa mieltä, vaikka tuo nyt kartalla vähän hirvittääkin. Saa nähdä, miten tuo lähtee käytännössä toimimaan vilkkaalla Manskulla.
Jokohan rakennusvirasto on vihdoin käynyt aurakaupoilla? Mechelininkadulle näitä ei saanut aikanaan missään tapauksessa tehdä, kun ei heidän auransa kuulemma mahdu siitä sitten läpi. Yritin silloinkin ehdottaa aurakaupoilla käyntiä, mutta sellainen ei tokikaan tullut kysymykseen, vaan parempi vaihtoehto oli seisottaa ratikoita tarpeettomissa liikennevaloissa.
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Tampereen ratikan reitillä on suurimmaksi osaksi juuri tuollaisia ylityspaikkoja, missä ajokaistojen yli menee suojatie mutta kiskojen yli "ylityspaikka" jossa jalankulkija väistää ratikkaa. Ilmeisen hyvin ovat toimineet siellä, en ole ainakaan alun kauhistelujen jälkeen kuullut että mitään ongelmia olisi ollut.
Tämä on kyllä aika hyvä järjestely selkeytensä puolesta.
Nyt kun Kaupunkiympäristö nimesi aurojaan, niin niistä Snadiksi nimetty on aika pieni ja on ilmeisesti käytössä Puu-Käpylän kapeilla jalkakäytävillä. Mahtaisiko ainakin se olla riittävän pieni tuollaisiin? En osaa sanoa.