Vaikka Daniel on ihan oikeassa, niin ”kertaaminen on opintojen äiti” ja en minäkään viitsi koskaan ryhtyä kelaamaan satoja viestejä taaksepäin. Eli siis siitäkin huolimatta, että ”Salomaan lista” on ruodittu täällä ja tässä ketjussa jo:
Johdinautolla on rengasmelu ja pölypäästöt sekä kaikki talviliikenteen ongelmat: suola, hiekka, kura, sohjo jne. Raitiovaunu on tässä mennen tullen ylivoimainen.
-johdinauto väistää esteen
Kyllä. Johdinauto sopii raitiovaunua paremmin huonoon liikennekuriin. Jos huono liikennekuri on hyvä asia, johdinautokin on raitiovaunua parempi.
-irroitus johdoista nappia painamalla
Mikäs etu tämä on? Raitiovaununkin virroitin laskeutuu ”nappia painamalla”.
Mikäli johdinauto peruskorjataan 15 vuoden välein. Nykyaikaista raitiovaunua voi ylläpitää ikuisesti ilman peruskorjausta. Tämän päivän teknologian käyttöikärajaa ei ole kokemusperäisessä tiedossa, koska kukaan ei ole ehtinyt vielä käyttää 60 vuotta 2000-luvulla valmistettuja raitiovaunuja. Valmistaja takaa kuitenkin 40 vuoden käyttöiän, jona aikana ennakoivan huollon puitteissa on käyty läpi kaikki huoltamista edellyttävät kohteet. Vanhasta teknologiasta saatujen kokemusten mukaan raitiovaunuja on ollut käytössä 60 vuotta ja yli.
Johdinauton 15 vuoden peruskorjausväliä ei voi välttää, koska johdinauton käyttöympäristön aiheuttama koko auton kuormitus ei poistu sillä, että dieselmoottori vaihtuu sähkömoottoriksi. Moottorin ja mekaanisen voimansiirron kuormitus poistuu, mutta epätasaisen ajokaistan vaikutus ei. Johdinauton runko ja kori ovat yhtä kevytrakenteiset kuin dieselbussilla, joten korin ränsistyminen on yhtäläistä ja se on 15 vuoden peruskorjauksen tarpeen syy. Dieselbussit hylätään peruskorjaamisen sijasta siksi, että dieseltekniikka on tullut teknisesti vanhentuneeksi ja lopuunkuluneeksi korin kanssa samaan aikaan, joten kaiken uusiminen on edullisempaa ja järkevämpää romuttamalla entinen ja hankkimalla tilalle uusi bussi.
-johdinauto ostetaan johdinautomarkkinoilta (ei pitkää suunnitteluturaamista ja lopuksi Vauriotram)
Ja raitiovaunu hankitaan raitiovaunumarkkinoilta. Esimerkiksi Euroopan hankintatilastoissa loistavat tietyt Alstomin ja Bombardierin raitiovaunumallit.
Variotram ei ole mikään erityistapaus, ei myöskään se, että vaunu ei kestä Helsingissä. Ei se kestä missään muussakaan kaupungissa, jossa katuverkon geometria, käytännössä katujen leveys ja mäkisyys ovat kuten Helsingissä. Sama koskee muita jäykkätelisiä moninivelvaunuja. Raitiovaunumarkkinoilla on havaittu tämä ongelma 2000-luvun vaihteen jälkeen. Vielä ei ole saatu kehitetyksi matalalattiavaunua, joka kestää vaativissa katugeometrioissa. HKL:n oma vaunukonsepti jonka mukaisia vaunuja Transtech toimittaa Helsinkiin on yksi joskaan ei ainoa vaikeisiin oloihin suunniteltu vaunu.
Vaikeissa kaupungeissa ovat menestyneet erinomaisesti Düwagin nivelvaunut, mutta 1950-luvulla suunniteltuina (ja silti edelleen käytössä olevina) ne ovat korkealattiaisia, minkä vuoksi mallia ei enää haluta ja tehdä.
- linjan rakentaminen ja mahdollinen myöhempi siirtäminen huomattavasti raitiotietä halvempaa
Tämä on haitta eikä etu. Johdinauto ei ole juuri dieselbussia luotettavampi, joten sen varaan ei voi perustaa yhdyskuntarakennetta siten kuin raitiovaunun varaan.
- kaluston muuntuminen kysynnän mukaan
Tämä on johdinauton puute. Johdinautoista ei voi kytkeä yhteen junia kuten raitiovaunuista. Lyhyitä 2-akselisia johdinautoja ei voi muuttaa 4-akselisiksi 2-nivelbusseiksi, jos tarvitaan lisää kapasiteettia. Tilapäiset muutokset eivät ole mahdollisia sen enempää bussi- kuin raitiojärjestelmissä. Molemmissa on käytettävissä hankittu määrä vaunuja, eikä ylimääräisiä saa kumpiinkaan.
-ei kolinaa risteyksissa ja vaihteissa matkustamon sisällä
Ei raitiovaunuissakaan, kun käytetään nykyiseen tapaan syväuraisia vaihteita. Sen sijaan bussit kolisevat ja kitisevät jatkuvasti epätasaisella katupinnalla. Kuten kivipinnoitetuilla kaduilla.
Dieselbussiin verrattuna kyllä, raitiovaunuun verrattuna ei. Jos ylitetään edes hetkellisesti raitiovaunun ja koko joukkoliikenteen sallittu maksimikiihtyvyys, seisten matkustaminen käy mahdottomaksi. Raitiovaunut saavuttavat tasaisen maksimikiihtyvyyden, eikä johdinauto voi olla siinä siten parempi. Se voi olla vain raitiovaunua huonompi, mikäli se ylittää kiihtyvyyden. Onneksi nykyaikaisissa johdinautoissa kiihtyvyys on rajoitettu, joten huolimaton kuljettaja ei saa ”pokaa nurin”.
Että tässä sitä Salomaan toivomaa asiaa tunnepohjan sijaan.
Antero
