Johdinautot

Käytetäänkö muuten busseissa ja raitiovaunuissa olevaa jäähdytystä talvisin käänteisesti lämmitykseen? Omakotitaloissahan ilmalämpöpumppuja käytetään yleisesti tällä tavoin.
 
Käytetäänkö muuten busseissa ja raitiovaunuissa olevaa jäähdytystä talvisin käänteisesti lämmitykseen? Omakotitaloissahan ilmalämpöpumppuja käytetään yleisesti tällä tavoin.
Busseissa lämpöä on ollut tarjolla moottorista niin paljon, että ei ole ollut mieltä käyttää jäähdytyksen lämpöpumppua lämmön sisään pumppaamiseen. Johdinautoissa ja raitiovaunuissa en myöskään tiedä näin toimitun. Perinteinen lämmönlähde kummissakin ovat olleet jarruvastukset. Ja jäähdyttävä ilmastointi ylipäätään on aika uusi asia raitiovaunujen yli satavuotisessa historiassa.

Kun ajatellaan, että lämmityksen energiankulutus vuodessa esim. Helsingin ilmastossa on 20–30 % ajoenergian määrästä ja runsas puolet apukäyttöjen energiamäärästä, ensisijaisesti kannattaa panostaa ajoon kuluvan energian vähentämiseen ja jarruenergian hyväksikäyttöön. 2-suuntainen lämpöpumppu voi olla yksinkertaisesti turhan kallis ratkaisu verrattuna jarrutusenergian käyttöön suoraan lämmitysvastuksiin. Mutta akkukäyttöisissä kulkuneuvoissa tilanne on toinen siksi, että sähköä on mukana rajallisesti ja sähkövaraston arvo suuri. Silloin sähkön kulutuksen vähentämiseen kannattaa panostaa enemmän.

Antero
 
Helsingissä raitioteiden tulevaisuus on kiistatta ainakin osaksi yhden kortin, eli Transtechilta tilattujen uusien vaunujen varassa.

Kaikista tärkeimpänä raitiotien elinahtona pitäisin raitioväylien suunnittelun uudistamista. Mikäli vaikkapa Laajasalon radan ja Jokerin kanssa tehdään suuria virheitä joiden seurauksena on nykytilanteen tapaista hidasta ja epäluotettavaa liikennettä, niin suhtautuminen raitioliikenteeseen saattaa jämähtää nykysijoilleen kymmeniksi ellei sadoiksi vuosiksi. Tällä hetkellä vallitseva myönteinen ilmapiiri pitää käyttää hyväksi ja luoda vahvoja referenssejä nykyaikaisesta raitiotiestä. Se, millä vaunuilla noita uusia ratoja liikennöidään, on sinänsä yhdentekevää, matalalattiaisuus ja alhainen melutaso toki ovat iso plussa. Mutta kyllä kahden tai kolmen välipalan junillakin pärjätään alkuvaiheessa.

Transtech-raitiovaunu tulee olemaan uutta heimoa ilmastoinnin suhteen. Jos ymmärsin järjestelmän idean oikein, niin ilmastointi tulee pyörimään jarruvirralla ja tuotettu lämpö/viileys varastoidaan jotta sitä saadaan vaunuun tasaisesti jarrutusten välissäkin.
 
Viimeksi muokattu:
Mutta akkukäyttöisissä kulkuneuvoissa tilanne on toinen siksi, että sähköä on mukana rajallisesti ja sähkövaraston arvo suuri. Silloin sähkön kulutuksen vähentämiseen kannattaa panostaa enemmän.

Kiitoksia vastauksesta. Ehkäpä kaksisuuntainen lämpöpumppu yleistyy autoissa pienten sähköautojen myötä jahka niitä alkaa tänne Europaan perukoille tulla.
 
Transtech-raitiovaunu tulee olemaan uutta heimoa ilmastoinnin suhteen. Jos ymmärsin järjestelmän idean oikein, niin ilmastointi tulee pyörimään jarruvirralla ja tuotettu lämpö/viileys varastoidaan jotta sitä saadaan vaunuun tasaisesti jarrutusten välissäkin.
Lumikko Oy sanoi:
Lumikon modulaarisella raitiovaunuratkaisulla voidaan toteuttaa ilmastointi joustavasti erilaisiin vaunukokonaisuuksiin. Lumikko on kehittänyt markkinoiden tehokkaimman jarruenergian talteenottojärjestelmän. Tämän ja toimintojen optimoinnin avulla minimoidaan energian kokonaiskulutus tuotteen eliniän ajaksi.
Tuo nyt ei paljoa kerro asiasta. Mutta muutakaan tietoa ei ole tarjolla.
 
Kaikista tärkeimpänä raitiotien elinahtona pitäisin raitioväylien suunnittelun uudistamista. Mikäli vaikkapa Laajasalon radan ja Jokerin kanssa tehdään suuria virheitä joiden seurauksena on nykytilanteen tapaista hidasta ja epäluotettavaa liikennettä, niin suhtautuminen raitioliikenteeseen saattaa jämähtää nykysijoilleen kymmeniksi ellei sadoiksi vuosiksi. Tällä hetkellä vallitseva myönteinen ilmapiiri pitää käyttää hyväksi ja luoda vahvoja referenssejä nykyaikaisesta raitiotiestä. Se, millä vaunuilla noita uusia ratoja liikennöidään, on sinänsä yhdentekevää, matalalattiaisuus ja alhainen melutaso toki ovat iso plussa. Mutta kyllä kahden tai kolmen välipalan junillakin pärjätään alkuvaiheessa.
Tuo on ilman muuta totta. Laadukkaat joukkoliikenneväylät ovat aivan välttämättömiä. Oma viittaukseni Transtechin vaunuihin oli vain muistutuksena siitä, että vaunutyypin soveltuminen Helsingin oloihin ja vastoinkäymisiltä välttyminen on erityisen tärkeää. Itse olen ilman muuta erittäin luottavainen.
 
Jotenkin perjantai-illan kulun tappamiseksi ajauduin tänne: http://www.hsl.fi/FI/mikaonhsl/julk...hdinautoliikenteen toteutettavuusselvitys.pdf

Täällä kerrotaan naapurimaamme Norjan ainoasta trollikaupungista Bergenistä näin:

"Bergen. Norjassa Bergen on ainoa johdinautoilla liikennöivä kaupunki. Kaupungin väkiluku on noin 250 000 ja sen vaikutusalueella asuu noin 350 000 ihmistä. Erityisenä johdinautoa suosivana tekijänä on kaupungin mäkinen maasto. Bergenin johdinautojärjestelmän tekee mielenkiintoiseksi alueen ilmasto, joka on hyvin lähellä Helsingin olosuhteita. Johdinautojen lisäksi Bergenissä liikennöivät bussit ja paikallisjunat. Johdinautoliikenne käynnistyi Bergenissä kunnolla toisen maailmansodan jälkeen. Nykyään käytössä on yksi linja, jonka kalusto on uusittu vuonna 2003."

Ei siis halaistua sanaakaan Bergeniin jo tämän dokumentin julkaisuvuonna 2009 rakenteilla olleesta pikaraitiotiestä! Bybanan käyttöhän on ylittänyt kaikki odotukset. Se avattiin kesällä 2010 ja on nyt ollut käytössä vasta runsaan vuoden.

"Johdinautojen lisäksi Bergenissä liikennöivät bussit ja paikallisjunat" - hah! Oikeasti nyt: "Pikaraitiotien lisäksi Bergenissä liikennöivät bussit, funikulaari, saariston laivalinjat sekä yksi paikallisjunareitti. Vähäisessä määrin arkipäivinä on aamuruuhkan alusta iltaruuhkan päättymiseen saakka muutama johdinauto lisäkalustona eräällä yksittäisellä bussilinjalla".

Enpä viitsinyt jatkaa perjantai-illan kuluttamista enempää tämän tutkielman parissa. Ehkä sitten joskus paremmalla aikaa ;)
 
Uutta innovaatiota Saksasta: eHighway.

http://youtu.be/--HWis8NZBI

Mielenkiintoinen video. Tunteeko kukaan tekniikkaa tarkemmin?

Virroittimissa ei näyttänyt olevan mitään uria, mutta ilmeisesti moottorilla pystyi kääntelemään virroittimien asentoa siten, että osuu oikeaan kohtaan. Videolla näytti olevan kamera, joka ilmeisesti hahmottaisi missä johdot ovat ja pystyisi täten säätämään asennon oikeaksi. Herää tietenkin kysymyksiä luotettavuudessa, eli miten pimeällä, räntäsateella ym pystytään tunnistamaan missä johdot kulkevat? Mieleen tulee lämpökamera, mikäli johtojen lämpötila on riittävän korkea. Luotettavuuden testaamiseen toki tarvitaan kunnon pilotit, onko kenelläkään tietoa noista Saksan testeistä?

Ja kaupallinen puoli toki oma haasteensa: volyymeja tarvitaan jotta tekniikka olisi hinnaltaan kilpailukykisiä ja volyymeja tulee mikäli tekniikka on taloudellisesti kilpailukykyistä.
 
Sivuttaissuunnassa on selvästi pelivaraa, joten virroittimen ei tarvitse ihan tarkalleen osua määrättyyn kohtaan. Mahtava juttu kun ajatellaan että vilkkaimpia valtateitä voidaan ajaa sähkövoimalla Dieselin sijasta.

Toivattavasti tällä palstalla hyväksytään nyt myös positiivia puolia johdinkuorma-autoista, kun ymmärsin että ollaan vasta tutkimusvaiheessa.
 
Toivattavasti tällä palstalla hyväksytään nyt myös positiivia puolia johdinkuorma-autoista, kun ymmärsin että ollaan vasta tutkimusvaiheessa.

Eli miedän pitäisi hyväksyä positiiviset puolet, joita ei ole vielä todistettu mahdollisiksi? ;)
 
Eli miedän pitäisi hyväksyä positiiviset puolet, joita ei ole vielä todistettu mahdollisiksi? ;)

Tarkoitin sitä että keskustelu voi olla muutakin kuin johdinauton kielteisten puolien etsimistä ja raitiovaunun loputonta ylivoimaisuuden ylistämistä. Niinkuin se edellinen keskustelu oli, koska raitiovaunun puolustajat näkivät johdinauton raitiovaunun korvaavana.

Videolla nähty johdinkuorma-auto herättää mielenkiintoista pohdintaa. Ei ole mitään syytä tyrmätä keskustelua siitä, missä vaiheessa ne voisivat olla todellisuutta. Mutta eihän se mikään salaisuus ole että tämä foorumi on raitiovaunupainoitteinen.
 
Uutta innovaatiota Saksasta: eHighway.
Tämän kokeilun taustalla kerrotaan olevan sen, että saksalaiset tiedemiehet ovat tulleet tulokseen, että maantieliikenteen päästöjä ei saada pudotettua tavoitetasolle vain siirtymällä hybriditekniikkaan, vaihtoehtoisiin polttoaineisiin tai siirtämällä mahdollisimman paljon kuljetuksia kiskoille yms. tunnettuihin ratkaisuihin, vaan tarvitaan järeämpiä toimenpiteitä. Myöskään sähköenergian varastointitekniikan kehityksestäkään ei uskota saatavan apua raskaakseen kaukoliikenteeseen vuosikymmeniin. Berliinin lähelle on rakennettu testirata, jossa kokeillaan kahta dieselhybridikuorma-autoa, joiden katolle on asennettu tätä testiä varten kehitellyt Siemensin erikoisvirroittimet.

Testiautoja voi siis ajaa dieselsähköllä tai ajojohtimista saatavalla virralla. Ratkaisu on periaatetasolla sama kuin duojohdinlinja-autoissa. Virroittimien nostaminen ja laskeminen onnistuu "lennossa" aina nopeudelle 90 km/h saakka, mikä sitten poikkeaakin täysin trolleybusseista. Testituloksia saataneen aikaisintaan ensi vuoden lopulla.
 
Takaisin
Ylös