Johdinautot

Re: Johdinautojen mahdollisuudet Suomessa

Mikko Laaksonen sanoi:
  • Tiedän, että ainakin Turussa ja Lahdessa on harkittu johdinautolinjoja. Turussa johdinautoja harkittiin 1940-luvulla myöhempää dieselbussilinja 4:ää vastaavalle reitille. Onko muualla ollut johdinautosuunnitelmia?
Jyväskylän Liikenteen historiikissa on maininta johdinautosuunnitelmasta 1940-luvun loppupuolelta. Linja olisi kulkenut Säynätsalosta Jyväskylän kautta Vaajakoskelle ja sitä olisi liikennöity 5-10 autolla. 5 autoa olisi ilmeisesti merkinnyt puolen tunnin vuoroväliä ja 10 autoa taas liikennöintiä 15 minuutin välein.

Piirka
 
Re: Johdinautojen mahdollisuudet Suomessa

kuukanko sanoi:
Mikko Laaksonen sanoi:
Johdinauton liikennöintikustannukset ovat mm. Tallinnan tietojen mukaan noin 30% alhaisemmat kuin dieselbussin.
Suomessa ei päästä noin suureen säästöön, koska täällä n. 60% kaupunkiliikenteen liikennöintikustannuksista tulee kuljettajien henkilöstökuluista.
Aivan. Tallinnan-tieto koskeekin ymmärtääkseni nimenomaan kilometrikustannusta (huolto + energia) joka onkin täysin ymmärrettävää.
Henkilöstökuluihin johdinauton käyttö ei voi vaikuttaa, ja pääoma (vaunupäivä) kustannuksissa puolestaan toisaalta hankintahinta on korkeampi ja toisaalta käyttöikä pidempi jotka tuottanevat yhteensä plusmiinus nolla - tilanteen (eli suurempi hankintahinta jaetaan pidemmälle ajalle, jolloin kustannus päivää kohden on jokseenkin sama).

Esimerkiksi Landskronassa laskettiin v. 2004 (siis projektin valmistuttua), että dieselbussien hankinta olisi ollut 6,3 miljoonaa kruunua ja kuoletus (12 vuotta) 0,67 miljoonaa kruunua vuodessa. Johdinautojen hankinta maksoi 15,2 miljoonaa kruunua ja kuoletus (20 vuotta) 1,11 miljoonaa kruunua vuodessa, mutta Landskronan kunnalle valtionavustuksen jälkeen 7,5 miljoonaa kruunua eli 20 vuoden kuoletuksella 0,55 miljoonaa kruunua vuodessa. Kilometriperusteiset korvaukset ovat Landskronassa 0,55 miljoonaa kruunua vuodessa, dieselbussilla olisi ollut 0,81 miljoonaa kruunua (eli noin 32% säästö). Kokonaiskustannukset vuotta kohden:
Dieselbussi 3,63 miljoonaa kruunua, johdinauto 5,35 miljoonaa kruunua, johdinauto valtionavustuksen jälkeen 4,09 miljoonaa euroa.
Landskronasta on hyvä artikkeli MfSS 5/2004, muita lähteitä: http://www.pege.nu/Lk-tradbuss.htm

Landskronan kustannusten perusteella näyttää siltä, että johdinautoja ei voisi perustella kovin helposti liikennöintikustannussäästöillä, koska investointikulut ylittävät syntyvät säästöt. Landskronassa hanke saatiin kunnalle kohtuuhintaiseksi ympäristöperusteilla myönnetyllä valtionavustuksella. Perusteet johdinautoille on haettava ympäristövaikutuksista ja joukkoliikenteen laadun parantumisesta. Tilanne voi olla toinen linjalla, jossa esimerkiksi liikennöidään 5-10 minuutin välein nivelbusseilla. Mutta silloin alkaa myös raitiotie olla todellinen vaihtoehto.

Vaikuttaa siis siltä, että johdinautojen hintakilpailukykyisyys edellyttää nykyistä huomattavasti korkeampaa dieselpolttoaineen hintaa.

Ottaen huomioon korkeat henkilöstökustannukset, raitiotie voi olla Suomessa varsin iskukykyinen vaihtoehto jos infrastuktuurin rakentaminen voidaan perustella esimerkiksi kaupunkikehitysvaikutuksilla. Johdinautoilla ei käsittääkseni ole todettu vastaavia vaikutuksia kuin raitioteillä.
 
Re: Johdinautojen mahdollisuudet Suomessa

Mikko Laaksonen sanoi:
Johdinauton pääongelma on kuitenkin se, että se soveltuu vain varsin tiukasti rajattuun kapasiteettitarpeeseen. Toisaalta johtimia ei kannata rakentaa harvaan liikennöidylle linjalle. Toisaalta johdinauton kapasiteetin maksimiraja on noin nivelbussi 5 minuutin välein (120 x 12 bussia = 1440 matkustajaa / tunti / suunta). Jo tätä pienemmilläkin matkustajamäärillä voi olla perusteltua rakentaa raitiotie.
Internetistä löytyvien tietojen mukaan täällä Genevessä pitäisi olla kaksinivelinen trollikka - en ole tosin vielä bongannut sitä. Yhteen trollikkaan mahtuu jopa 161 matkustajaa. Lisätietoja Vossloh Kiepen sivuilta: http://62.153.170.122/files/Genf_497.pdf

Muistanko ihan oikein, että Landskronassa trollikka maksaa 20 kruunua/veronmaksaja/vuosi enemmän kuin dieselbussi? Tällaisen tiedon olen lukenut Landskronan kunnan virallisilta kotisivuilta (olen tietysti voinut ymmärtää väärin). Tämä lisähinta tosin taitaa johtua siitä, että kaikki trollikoiden kuluttama sähkö tuotetaan tuulivoimalla...
 
Re: Joukkoliikennekuvia Italiasta

kuukanko sanoi:
JudgeT sanoi:
Jatkokysymys tietysti on, voisiko vastaavaa soveltaa jossakin Suomessa.
Mielestäni johdinautoilla ei enää ole tulevaisuutta. Niissä yhdistyvät bussiliikenteen korkeat kustannukset ja raideliikenteen kankeus. Ainoa hyöty on alhaiset päästöt.
Johdinautoille on kylläkin yksi käyttöperuste, jonka vuoksi niitä käytetään mm. San Franciscossa ja muutamissa Keski-Euroopan kaupungeissa: mäet. Polttomoottorin voimansiirto ei kestä jyrkkiä mäkiä, mutta johdinauto ei ole niistä moksiskaan.

Mäellä perusteltiin Mikko Laaksosen muutamaan kertaan mainitsema Nancyn pakko-ohjattu hybridijohdinautokin. Sen reitti nousee varsin jyrkästi linjan eteläpäässä. Kumipyörähankintaa perusteltiin myös sillä, että tuo mäki olisi liian jyrkkä raitiovaunun teräspyörän kitkalle. Kumipyörän etu toki on terästä parempi kitka, mikä on peruste myös Pariisin kumipyörämetrolinjoille. Tosin siellä ei ongelma ole mäet, vaan vuoroväli on saatu lyhyemmäksi, koska kumipyörin hätäjarrutusmatka on terästä lyhyempi.

Hieman asiaa ja muutama kuva Nancysta löytyy osoitteesta http://www.kaupunkiliikenne.net/Urabussi.htm. Nancyssa pakko-ohjattu hybridibussi ei ollut sikäli kovin ihmeellinen ratkaisu, että siellä oli ollut johdinautoja ennenkin.

Antero
 
Wellingtonissakin on johdinautoliikenne säilynyt kaupungin mäkisyyden vuoksi. Aina kun merellä eli Cookin salmessa myrskyää (sen leveys on Suomenlahden luokkaa ja on kahden valtameren välissä), johdinautoliikenne pysäytetään. Autojen virroittimet eivät nimittäin kovassa puhurissa pysy ajolangoilla.
 
Re: Joukkoliikennekuvia Italiasta

Antero Alku sanoi:
Johdinautoille on kylläkin yksi käyttöperuste, jonka vuoksi niitä käytetään mm. San Franciscossa ja muutamissa Keski-Euroopan kaupungeissa: mäet. Polttomoottorin voimansiirto ei kestä jyrkkiä mäkiä, mutta johdinauto ei ole niistä moksiskaan.
Ainakin Saksan Solingenissa johdinautolinjat ovat tosiaan todella sopivia mäkisille reiteille.

Budapestissä sen sijaan ollaan kuljettu omia polkuja johdinautoliikenteessä. Kaupunki on todella mäkinen Tonavan länsirannan puolella eli ns. Budan puolella. Mutta johdinautolinjoista ei yksikään kulje Budan puolelle vaan kaikki linjat kulkevat Tonavan itärannalla, eli Pestin tasamaalla... :roll:
 
Budan trollit

Pikkuserkkujemme pääkaupungissa tosiaan ajetaan trollikoilla vain Pestin lättymäisellä tasamaalla ja verkosto on keskitetty melko pienelle alueelle, kaupungin valtavaa kokonaispinta-alaa ajatellen. Järjestelmää kehitettiin voimakkaasti nimenomaan suunnitelmatalouden aikana, liekö ollut yksi NL:n vientituotteista tämä liikennemuoto? :wink: Nykyään kalustoa uusitaan jälleen ja käyttöön on otettu matalia Ikarus 412T ja GanzSolaris autoja.Liikenteessä häärivät vielä kuitenkinn ZIUt, Ikarus 280T ja 435T nivelmallit kuten ennenkin.Näillä autoilla ajellaan väliin melkoista ralliakin, varsinkin Város ligetin pitkä suora tarjoaa mahdollisuuden koko tehon irtiottoon :D
 
Re: Budan trollit

23Ají Anárjiri sanoi:
Järjestelmää kehitettiin voimakkaasti nimenomaan suunnitelmatalouden aikana, liekö ollut yksi NL:n vientituotteista tämä liikennemuoto? :wink:
Itäisen naapurivaltiomme "suuren" miehen Josif "Isä Aurinkoinen" Stalinin 70-vuotispäivien kunniaksi Budapestissä aloitettiin tosiaan johdinautoliikenne vuonna 1949. Sen vuoksi kaikki johdinautolinjojen linjanumerot ovat 70-alkuisia. Ja totta kai johdinautot ovat väriltään punaisia - kuinkas muuten. Budapestissä podetaan hieman Pääkaupunkiseudun tautia, kun samoja linjanumeroita käytetään kahteen kertaan: esim. ainakin kesällä 1998 liikennöitiin niin dieselbussilinjaa 78 kuin johdinautolinjaa 78. En vain muista kuinka läheltä reitit liippasivat toisiaan.
 
Re: Joukkoliikennekuvia Italiasta

SD202 sanoi:
Budapestissä sen sijaan ollaan kuljettu omia polkuja johdinautoliikenteessä. Kaupunki on todella mäkinen Tonavan länsirannan puolella eli ns. Budan puolella. Mutta johdinautolinjoista ei yksikään kulje Budan puolelle vaan kaikki linjat kulkevat Tonavan itärannalla, eli Pestin tasamaalla... :roll:
Pestin puolella trollikat korvasivat alunperin raitiolinjoja. Vuonna 1949 ratikkalinja 10 korvattiin trollikkalinjalla 70. Sinä vuonna "Isä Stalin Aurinkoinen" täytti 70 vuotta ja paikallinen kommunistipuolue käytti johdinautolinjan avaamista propagandana - se oli Neuvostoliiton lahja Budapestille.

Tonavan länsipuolella kulki itse asiassa johdinautolinja vuosina 1933-44. Òbudan johdinautolinja oli 2,7 km pitkä ja keskustan puoleinen päättäri sijaitsi nykyisten ratikkalinjojen 1 ja 17 päättärin tienoilla. Mielenkiintoista oli se, että vuoteen 1941 asti liikenne oli vasemmanpuoleista. Oikeanpuoliseen liikenteeseen siirryttiin siis 1941. Tätä kesti enää kolme vuotta, jolloin sotatoimista johtuen liikennöinti lopulta lopetettiin, eikä linjaa enää koskaan avattu uudelleen.

Pestin trollikkaliikenne oli uhattuna 1960-luvulla, mutta öljykriisi tuli pelastukseksi. Öljykriisin tiimoilla myös Budan puolelle suunniteltiin trollikoita. Moszkva téristä olisi tullut Budan linjojen keskuspaikka. Suunnitelmien mukaan ensimmäisenä olisi raitiolinja 58 korvattu johdinautolinjalla. Kyseinen linja lakkautettiin, mutta suunnitelmista poiketen linjasta ei tullut trollikka-, vaan edelleen nykyäänkin ajettava dieselbusslinja 158 (Moszkva tér-Zugliget vá.).

Piirka
 
Tämä Budan johdinverkoston rakennushistoriahan on juuri niin auvoinen kuin kuvitella saattaa! No, yksi numero on sentään erilainen, 83 Fövám tér-Orzcy tér, joka seikkailee täysin irrallaan muusta verkosta. Todellinen kummajainen siis, ehkä jälleen yksi osoitus pikkuserkkujemme sisukkuudesta vastustaa "järjestelmää".
Linjanumero 78 on tosiaan kahdesti käytetty, ainoa yhtymäkohta diesel- ja sähkölinjalla on Keleti pályaudvár ( Itäinen rautatieasema ), joka toimii päätepaikkana.
 
Itävallan Salzburgissa vietetään paraikaa tänään ja huomenna (29.9-2.10.) kaupungin johdinautoliikenteen 65-vuotispäiviä. Synttärivieraiden joukosta löytyy neljä vierailevaa johdinautoa Solingenista, Eberswaldesta ja Ostravasta. Eberswalden vaunu on Skodan 9Tr vuodelta 1969. Mallia on valmistettu lähes 7500 kpl vuosina 1962-1982. Onkohan se pitkäsarjaisin trollikka, vai löytyykö esim. entisessä Neuvostoliitossa valmistettuja Ziu-trollikoita suurempina valmistussarjoina?

Piirka
 
Sillanpään kuva

Kyllähän siinä tosiaan ollaan viemässä Ateenan vanhoja trulleja jonnekin! Nuo olivat niitä harvoja yksilöitä jotka mentiin maalaamaan uusin värein. Tuosta värityksestä voidaan olla montaa mieltä, harvaa paikallista se miellyttää.Edellinen sinapinkeltainen oli perua raitiovaunusita, jotka trullit korvasivat.Mutta uusi väritys oli tyyliltään yhteneväinen dieselbussien uuden värityksen kanssa, niiden kyljissä on erilaisia sinisen ja keltaisen kolmioita valkoisella pohjalla. Kyseisten ZIU trollien tuottama ilo jollekin kaupungille lienee hiukan kyseenalainen, ne kun ehtivät palvella Ateenaa jo 20 vuotta ja olivat todella kovassa käytössä, joka näkyi, kuului ja tuntui!
 
Sattuipa eteen TWB:stä kuva, joka yllätti täysin.

Onko Volvon alustoille kasattu paljonkin johdinautoja? Ja minkä merkin sähköosaamista näissä hyödynnetään?
 
killerpop sanoi:
Onko Volvon alustoille kasattu paljonkin johdinautoja? Ja minkä merkin sähköosaamista näissä hyödynnetään?
Onhan niitä jonkin verran tehty. Lähin kohde lienee Norjan Bergen, jonka Volvo-pohjaiset trollikat rakennettiin "yllättäen" B57:n runkojen päälle. Vähän etäisempää paikkaa edustaa Wellington Uudessa Seelannissa.
 
Takaisin
Ylös