Johdinautot

Dieselin pakokaasujen lämpöä voisi kyllä hyödyntää lämmityksessä. Teknisiä esteitä ei ole.
On käytettykin 50-luvulle asti, jolloin busseissa oli usein kesäpakoputki suoraan ulos ja talvipakoputki matkustamon kautta. Siitä vain luovuttiin, kun on miellyttävämpää lämmittää autoa jäähdytysnesteen kierrolla puhaltimissa.
 
Tuli käytyä katsomassa Pohjoismaiden suurinta johdinautoliikennettä Bergenissä. Liikennöitsijä on Liikennelaitoksen perillinen ja nimeltään Tide AS ja liikennöintiä tapahtuu yhdellä linjalla 2, Landås-linjen, pituus 6,5 km, reitin ajoaika on noin puolituntia. Autoina näkyi kolmeakselisia nivelbusseja, MAN - Neoplan - Kiepe. Kalustona on käytettävissä kuusi autoa ja vanhempia Mersun duobusseja sanotaan olevan varalla kaksi, mutta varmuutta niistä ei minulla ole.

Kakkoslinjaa liikennöidään sekaisin tavanomaisilla dieselbusseilla, joten kovin vakuuttavalta ei johdinautoliikenne näyttänyt. Paikalliset sanoivat myös, että läheskään kaikilla Tiden kuljettajilla ei ole johdinautopätevyyttä, ja jos rollikkakuski esim. neljän tunnin ajorupeaman jälkeen menee tauolle, niin uusi kuski voi ottaa naftabussin allensa.

Tidellä on kalustoa midibusseista nivelbusseihin sekä myös kaasubusseja. Tuollainen yksittäinen rollikkalinja, joka on lisäksi noin epävarmasti sähköllä toimiva, ei vakuuttanut olemassaolollaan. Ei ihme että liikennöitsijä ei ole ollut kovin innoissaan tuosta marginaalisesta liikennöintimuodosta.

Muuan linkki Bergenin rollikkatietoihin:
http://de.wikipedia.org/wiki/Oberleitungsbus_Bergen

Jos jonnekin vielä johdinautoliikennettä haluttaisiin laajentaa, niin ei sitten ainakaan mitään duobusseja, jotka houkuttelevat kuitenkin ajamaan naftalla eikä myöskään noin marginaalisella kalustomäärällä, jota paikkaamaan tarvitaan liuta muita busseja.
 
Kyllä minun mielestäni tasaisella kiihdytyksellä, tärinättömyydellä (tarkoitan dieselin aiheuttamaa tutinaa), hajuttomuudella ja hiljaisuudella on aika lailla merkitystä juurikin matkustajan kannalta.

Piti palata tähän jo aiemmin, mutta unohtui. Kävin nimittäin kesäkuun alussa San Franciscossa, ja siellä oli nyt tilaisuus verrata ihan oikeasti ilman mitään mutu-tuntumia sitä, millainen matkustusmukavuus on johdinautossa ja miten se korreloi tavallisen bussin kanssa (samassa kaupungissa). En yleensä matkoilla käytä aikaa tämäntyyppiseen harrastamiseen, mutta nyt oli pakko! ;)

Bussissa matkustaminen on lähtökohtaisesti minun mielestäni epämukavaa. Mieluummin matkustaisin joukkoliikennevälineellä tasaisesti ja menisin sitten erikseen ajelemaan vuoristoradalla silloin kun huvittaa. Nyt yritin sitten päästä selville siitä, missä kohdin johdinauto olisi mukavampi kuin tavallinen bussi, ja löysin kuin löysinkin yhden tällaisen seikan. Se ei suinkaan ollut tasainen kiihdytys.

Suurin mukavuutta haittaava tekijä on ehdottomasti se, että kadut ovat huonossa kunnossa ja epätasaisia, ja bussi vaihtelee arvaamattomasti kaistoja ja kääntyy jyrkästi suurilla nopeuksilla. Tämä aiheuttaa sen, että bussi hyppii ja pomppii kuin aropupu, eikä siinä ole mitään eroa sillä, onko katolla virroitin vai ei. Helsingissä kadut ovat keskimäärin silmämääräisesti paremmassa kunnossa kuin Friscossa, mutta meillä taas katukivet aiheuttavat epätasaista kulkua. Ja juuri kivikaupunkiinhan Ville niitä johdinautojaan tahtoisi. Helsinki saa myös miinusbonusta siitä, että meillä kuljettajilla on liian usein tapana oikaista reunakivetyksen tai liikenteenjakajien päältä. Sitä ei Friscossa sattunut kohdalle, tosin siellä ei liikenteenjakajia juuri olekaan.

Friscossa johdinautot kiihdyttivät ja jarruttivat ihan yhtä epätasaisesti kuin muutkin bussit. Hektisessä kaupunkiliikenteessä tasaisen kiihdytyksen estivät jatkuvasti esim. arvaamattomat jalankulkijat, arvaamattomat kanssa-autoilijat tai vaihtuvat liikennevalot. Rattivaunun kuvaamia tasaisia kiihdytyksiä ei todellakaan ollut, eikä eroa muihin busseihin myöskään voinut havaita. Siinä ei paljon lohduta se tieto, että johdinauto ehkä teoreettisesti pystyisi parempaan. Ja muistetaan taas se, että Helsingissä johdinauto olisi juuri keskustaväline, keskustassahan liikenne on kaikkein hektisintä ja epävarminta.

Johdinautojen miinuspuoleksi on laskettava myös sellainen erikoinen seikka, että johdinautolinjoilla matkustajia oli paljon enemmän, joten autossa oli ahtaampaa ja epäsiistimpää ja matkustajista lähti enemmän melua eikä istumapaikkaa saanut. Tämä ei ollut sellainen asia, jota erityisesti pyrin havainnoimaan, mutta siihen tuli muuten kiinnitettyä huomiota. Ajattelin ensin, että tuo ei ole johdinautosta itsestään johtuva seikka, joten sitä ei ole tarpeen tuoda esille. Mutta sitten oivalsin, että johtuuhan se kuitenkin johdinautosta. Nimittäin bussilinjoista ajetaan tietysti johdinautoilla nimenomaan ne, joilla matkustajia on eniten, jotta ne johtimet kannattaa rakentaa. Friscossa tietysti tilanne on sikäli eri, että siellä jyrkät mäet pakottavat johdinautoratkaisuihin, jolloin ajojohtimet joudutaan ehkä rakentamaan hiljaisemmillekin linjoille. Mutta meillä kävisi juuri noin: ne bussilinjat, jotka ovat jo nyt kuormitettuja, muuttuisivat johdunautoiksi, ja tyhjillään ajavat linjat jäisivät tavalilsiksi bussilinjoiksi. Silloin matkustaja tietysti kokee, että johdinauto on epämukava, kun siellä on niin paljon ihmisiä, kun taas tavallinen bussi on paljon kivempi kun saa matkustaa melkein privaattikyydillä.

Mikä sitten oli johdinautoissa parempaa? Moottorimelu takana istuville matkustajille. Jenkkibusseissa moottori on järjestään bussin takaosassa, ja melu on sietämätön. Johdinautosta tuo melunlähde puuttui.

Kaupunkikuvallisena seikkana kiinnitin huomiota myös siihen, että johdinautojen ajojohtoristeykset ovat aikamoisia härdellejä. Siihen vielä meidän ratikoiden ajojohdot päälle samaan risteykseen, niin johan tulee kaupunkikuvaan kiva elementti. ;) Tähän tietysti täytyy lisätä, ettei joku Kaivokadun-Simonkadun risteys nytkään mikään silmänilo ole, kun ajojohtimia katsele, mutta jos niiden määrä vielä kolminkertaistuu, niin entäs siinä tilanteessa?
 
339-DF:ltä kysyisin off-topicina: Vieläkö siellä Jenkkilässä käytetään sitä 2-tahtidieseliä yleisesti bussien voimanlähteenä ? Silloin kun minä kävin, niin käytettiin.
 
339-DF:ltä kysyisin off-topicina: Vieläkö siellä Jenkkilässä käytetään sitä 2-tahtidieseliä yleisesti bussien voimanlähteenä ? Silloin kun minä kävin, niin käytettiin.
Kyllä Detroit Diesel on edelleenkin bussien voimanlähteenä. Suomessahan sitä käytettiin aikanaan mm. vanhemmissa Kabus-busseissa.
 
Viimeksi muokattu:
Eiköhän juuri tuo lähtökohtainen asenne kuvaa aika hyvin koko vuodatuksen jatkoakin...
Ajattelin juuri samaa tuota lukiessani. Itse en ole vielä koskaan kokenut bussimatkustamista noin epämiellyttäväksi.
Ei kai sentään ole kiellettyä kokea bussissa matkustamista epämukavammaksi kuin raideliikenteessä matkustamista?

Minusta on varsin asenteellista kieltää se, että joku pitää bussia epämukavana. Se on yhtä asenteellista kuin kieltää se, että joku nauttii dieselbussissa metelistä eli tietynlaisen moottoriäänen kuulemisesta. Minusta se on täysin hyväksyttävää eikä ketään voi moittia siitä. Ainoastaan siitä, jos ryhtyy vaatimaan, että muidenkin täytyisi pitää metelistä kun pitää siitä itse eikä pidä sitä metelinä.

339-DF kävi kokeilemassa johdinautoja paikassa, missä ne ovat samanlaisessa työkalun asemassa kuin dieselbussit meillä. Missä johdinautoja on ollut käytössä pitkään ja missä ne eivät ole pelkästään ympäristökuriositeetti tai uusia ja hienoja. On tietenkin ikävää, kun bussimatkustamisen epämiellyttäväksi kokeva ihminen kokee bussit edelleen epämiellyttäväksi, vaikka yksi asenteellinen ja virheitä täynnä oleva raportti väittääkin jotain muuta.

Olen itse matkustanut 1950-luvun johdinautoilla Helsingissä ja Tampereella, ilmeisesti vähän nuoremmilla neuvostoajan johdinautoilla Tallinnassa, ei kovinkaan vanhoilla Budapestissä ja 1990-luvulla myös Friscossa. Kyllä uudet Solarikset Tallinnassa ja Budapestissä ovat hienoja ja hiljaisia sekä kulkevat pehmeästi jos katu on tasainen. Mutta niin kulkee uusi dieselbussikin – edellyttäen, ettei kuski kaahaa esim. hidasteisiin 50 km/h ja oikaise jalkakäytävien kautta. Mutta sitähän ei estä se, että sama kuski ajaa johdinautoa.

339-DF:n viesti oli, että johdinauto on bussi kuten muutkin bussit, ja matkustuskokemuksessa parempaa on vain polttomoottorin melun puuttuminen. Johdinautolla ei ole raideliikennekerrointa, eikä ole muuten Jokeribusseillakaan, koska bussissa ei ole raideliikenteen ominaisuuksia. Paitsi silloin, kun siitä tehdään raideliikennettä rakentamalla sille oma rata.

Mielelläni otan johdinautot kotikadulle meluavien dieseleiden sijaan, mutta se ei tarkoita ollenkaan samaa kuin että dieselbussin sijaan saisin ratikan, jolla pääsen suoraan keskustaan. Ja sitähän tämä johdinautohömpötys on tämän onnettoman raportin jälkeen ollut.

Antero
 
.., ja matkustuskokemuksessa parempaa on vain polttomoottorin melun puuttuminen.
Tuohan on sinänsä yksi osa totuutta. On sähkökäyttöisellä bussilla (riippumatta siitä mistä ajovirta otetaan) muitankin ylivoimatekijöitä, kuten dieselmoottorin tärinän ja tutinan puuttuminen, hajuttomuus ja sähkökäytön tarjoama portaaton raitiovaunumainen kiihdytys. Näin kesällä polttomoottoriajoneuvon yksi erittäin ikävä ominaisuus kärjistyy myös, eli hukkalämmön välittyminen matkustamoon. Siitäkään ei juurikaan tarvitse kärsiä sähkökäyttöisissä busseissa. Kuumutta vastaan toki voi taistella jäähdytysilmastoinneilla yms., mikä ei ainakaan lisää liikenteen ekologisuutta (ilmastointilaitteet lisäävät energiankulutusta - johdinautoissa alkaa muuten olla vakiona jarrutusenergian takaisinsyöttö).
 
TOn sähkökäyttöisellä bussilla (riippumatta siitä mistä ajovirta otetaan) muitankin ylivoimatekijöitä, kuten dieselmoottorin tärinän ja tutinan puuttuminen, hajuttomuus ja sähkökäytön tarjoama portaaton raitiovaunumainen kiihdytys.

Mutta DF:n viestin tärkein pointtihan oli, että vaikka nuo ominaisuudet teoreettisesti ovatkin olemassa, käytännön liikenneympäristö vie niiden hyödyn, koska joudutaan ajamaan epätasaisilla kaduilla ja kiihdyttelemään ja jarruttelemaan rajusti. Kyllähän sama pätee raitiovaunuihinkin. Välillä nivelvaunujen kanssa nytkytään niin että meinaa penkistä lähteä. Eli joka tapauksessa liikenneympäristö on tehtävä sellaiseksi, että tasaisia kiihdytyksiä ja jarrutuksia voidaan tehdä. Eikä tärinän ja tutinan puute tule esiin ennen kuin tie tai rata on laadukas. Eli kun Helsinkiinkin suunnitellaan johdinautoja, ne perivät suoraan kaikki raitiovaunujen ja bussien puutteet.
 
Mutta DF:n viestin tärkein pointtihan oli, että vaikka nuo ominaisuudet teoreettisesti ovatkin olemassa, käytännön liikenneympäristö vie niiden hyödyn, koska joudutaan ajamaan epätasaisilla kaduilla ja kiihdyttelemään ja jarruttelemaan rajusti.
Ajotavasta johtuva nykiminen / nykimättömyys, on eri asia kuin edellä selostamani teknisesti portaittainen / portaaton kiihdytys. Toki on tehtävä kaikki voitava sen eteen, että ajoneuvotekniikan suoma mahdollisuus parhaaseen mahdolliseen tulokseen saavutetaan. Rumallakin ajotavalla sähkökulkuneuvo lähtee liikkeelle miellyttävämmin kuin normaali polttomoottoriajoneuvo. Ruma ajotapa vain laimentaa tätä hyötyä, mutta ei poista.
Eli kun Helsinkiinkin suunnitellaan johdinautoja, ne perivät suoraan kaikki raitiovaunujen ja bussien puutteet.
Äläpä nyt ihan älyttömiä sentään kirjoittele, kun oikeaa tietoa on kuitenkin jo useasti ollut esillä. Johdinautot eivät peri polttomoottoribusseilta seuraavia puutteita: 1) pakokaasun ja naftan haju, 2) dieselmoottorin aiheuttama tärinä, tutina ja vapina (myös paikallaan seistäessä!), 3) polttomoottorin armoton hukkalämpö kesällä ja 4) polttomoottorin kova melu. Raitiovaunuilta johdinautot eivät peri armotonta rynkytystä vaihteissa ja ristikoissa eikä ehdotonta sidonnaisuutta rataansa. Nykyaikaisella johdinautolla voidaan vaivatta mennä akkujen turvin lyhelle poikkeusreitille ja ihan jo ajojohtimien ja virroitintankojen varassakin voidaan siirtyä yhden kaistan verran sivusuunnassa kumpaankin suuntaan. Linjalle hajonnut johdinauto voidaan ohittaa toisella johdinautolla vaivatta - sama ei kiskokulkuneuvolla kovin usein onnistu.
 
Äläpä nyt ihan älyttömiä sentään kirjoittele, kun oikeaa tietoa on kuitenkin jo useasti ollut esillä.

En tarkoita puutteilla kulkuneuvoille ominaisia ominaisuuksia, vaan puutteita, jotka johtuvat väärästä suunnittelusta. Esimerkiksi sitä, etteivät sen enempää raitiovaunut kuin bussitkaan kulje ydinkeskustassa kunnolla ja tasaisesti. Sellaiset puutteet johdinautot perivät suoraan, koska kulkuneuvolla ei ole niihin merkitystä. Mutta silti uskotaan, että johdinauto jotenkin muka paremmilla teknisillä ominaisuuksillaan korjaisi sellaisiakin vikoja.
 
En tarkoita puutteilla kulkuneuvoille ominaisia ominaisuuksia, vaan puutteita, jotka johtuvat väärästä suunnittelusta.
Väärästä suunnittelusta johtuvat ongelmat pitää voida eliminoida pikaisesti, oli tulevaisuuden liikennemuotopaletti mikä tahansa. On päivänselvää, ettei yhden liikennemuodon enrgialähteen vaihtaminen toiseksi yksittäisenä ratkaisuna yksinään poista ilmiselvien suunnitteluvirheiden seurauksia.

Paremmin suunnitelluissa puitteissa sähkökäyttöisien bussien edut pääsisivät vain vieläkin parempiin oikeuksiinsa. On tietenkin yksilöllistä, kuka kokee mitkäkin asiat ja millä tavalla. Joillekin kaivon kansien ylitys on erityisen inhottava kokemus, jollekin toiselle dieselin haju tai tärinä. Bussien voimanlähteen muuttaminen sähköksi poistaisi kuitenkin useita haittoja, vaikka ei tietenkään ihan kaikkia. Ja johdinautokeskustelussahan ei ole kysymys vain matkustusmukavuuteen liittyvistä näkökohdista, vaan lähipäästöttömän joukkoliikenteen lisäämisestä laajemminkin. Kuten täällä on asiantuntevasti todettu, johdinautot ovat vain yksi tapa lisätä lähipäästötöntä liikennettä. Nähdäkseni tapa ei ole lainkaan huono, mutta ei toisaalta autuaallisen täydellinenkään. Se, miten johdinautoja käsiteltiin kuluneen kevään johdinautoraportissa, on sitten jo ihan oma lukunsa.
 
Viimeksi muokattu:
Raitiovaunuilta johdinautot eivät peri armotonta rynkytystä vaihteissa ja ristikoissa eikä ehdotonta sidonnaisuutta rataansa. Nykyaikaisella johdinautolla voidaan vaivatta mennä akkujen turvin lyhelle poikkeusreitille ja ihan jo ajojohtimien ja virroitintankojen varassakin voidaan siirtyä yhden kaistan verran sivusuunnassa kumpaankin suuntaan. Linjalle hajonnut johdinauto voidaan ohittaa toisella johdinautolla vaivatta - sama ei kiskokulkuneuvolla kovin usein onnistu.

Tuo kolina ja rynkytys vaihteissa on pitkälti nykyisen kaluston (pyörien kapeus) ja nykyisten vaihteiden (matalauraiset vaihteet) ominaisuus, josta päästään toivottavasti muutaman vuoden kuluessa lähes kokonaan eroon. Raide-Jokerilla siitä ei tarvinne kärsiä :wink:

Trollikat muuten perivät busseilla hidastetöyssyjen ja kaivonkansien lisäksi pari muutakin katuverkkoon liittyvää ja matkustusmukavuutta heikentävää asiaa, nimittäin suorakulmaiset käännökset risteyksissä ja sivusiirtymät pysäkkitaskuihin mennessä ja niistä poistuttaessa. Olisi nämäkin jossain rajoissa katusuunnittelulla korjattavissa, mutta kun...

Tuo hajonneen vaunun ohitusmahdollisuus on sinänsä ihan totta - Kuinka helppo vaan on saada "sarvet" takaisin kiinni ajolankoihin? Ratikan tapauksessa takimmainen vaunu työntää eteensä hajonneen vaunun jonnekin sopivaan paikkaan ja jos vaunuissa on automaattikytkimet (ja toimiva radiojärjestelmä), niin kytkentäoperaatioon ei tuhraannu liikaa aikaa. Ja jos kalustossa on vielä kaksinajomahdollisuus, etummaisen vaunun kuljettaja voi parhaassa tapauksessa hoitaa ajamisenkin.
 
Tuo kolina ja rynkytys vaihteissa on pitkälti nykyisen kaluston (pyörien kapeus) ja nykyisten vaihteiden (matalauraiset vaihteet) ominaisuus, josta päästään toivottavasti muutaman vuoden kuluessa lähes kokonaan eroon.
Kyllähän kolinaa esiintyy likimain kaikkialla kaupunkialueiden urakiskovaihteissa ja -ristikoissa aina Karlsruhesta Kölniin. Metelin taso vain vaihtelee jossain määrin. Kölnissä melu oli varsin hurjaa esim. Barbarossaplatzin risteyksessä. Kolina ei ole siis mikään helsinkiläinen ilmiö (kolinalla en tarkoita kuitenkaan Eau de Colognea...).
Tuo hajonneen vaunun ohitusmahdollisuus on sinänsä ihan totta - Kuinka helppo vaan on saada "sarvet" takaisin kiinni ajolankoihin?
Riittää kun hajonneen vaunun sarvet vedetään alas. Muu trollikkaliikenne pystyy ohittamaan virroitintangot langoissa kiinni.
 
Takaisin
Ylös