Johdinautot

Mikäköhän kaupunkikuvallinen ongelma sellaisissa parissa graniittipaadessa olisi?

Jos minulta kysyt, niin ei mikään. Mutta kun minulta ei valitettavasti kysytä :)

Esim. Fredallahan olisi ollut tilaa vaikka ihan reiluun metrin levyiseen erotuskaistaan eli keskikorokkeeseen siinä pysäkin kohdalla, jatkuen vaikka 0,5 metrin levyisenä etelään UKK:n risteykseen saakka. Koroketta ei niin vaan ylitettäisikään, vaikka kyllähän bussit niidenkin päältä sujuvasti oikaisevat.

---------- Viesti lisätty kello 17:28 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 17:25 ----------

Tämän saman ilmiön olen nähnyt myös tässä Hankenin kulmassa, kun bussi pysähtyy k.o pysäkillä, niin sen keula on suojatien edessä. Sitten takaa tuleva menee vastaan tulevien ratikkakaistaa pysähtymättä ohi. Jos edes pysähtyisi ?

Juuri tätä paikkaa tarkoitin, ja juuri näin kävi silloinkin. Jos bussi olisi pysähtynyt suojatien eteen, koskapa viereinen bussi oli alle 5 m päässä siitä, niin lakiahan se olisi sillonkin rikkonut lähtiessään ohitukseen sulkuviivan yli, mutta ainakaan ei olisi jalankulkijoiden henki vaarassa. Ruumiita tuossa vielä tulee.

Oletko nähnyt tuota useinkin? Minä vain kerran, kun reittini ei tavallisesti kulje siitä ohi. Olin kyllä aika yllättynyt näkemästäni silloin. Olisi kiva tietää, onko tuo yleistäkin. Helbille vaan terveisiä...
 
Tämän saman ilmiön olen nähnyt myös tässä Hankenin kulmassa, kun bussi pysähtyy k.o pysäkillä, niin sen keula on suojatien edessä. Sitten takaa tuleva menee vastaan tulevien ratikkakaistaa pysähtymättä ohi. Jos edes pysähtyisi ?
Bussin kyydissä on järkyttävää katsella tätä touhua. Tällä foorumilla on jonkun verran bussinkuljettajia. Olkaa hyvä ja ottakaa kantaa .

Arkadiankadulla sijaitseva pysäkki 0204 "Kauppakorkeakoulut" on juurikin kuvailemallasi tavalla suojatien vieressä ja jos suojatien edessä on ajoneuvo pysähtyneenä kuvailemallasi tavalla niin päiväsakkoja rapsahtaa tuollaisesta pysähtymättä ohittamisesta.

Lisäys: Ymmärrän tilanteen tuoman kiusauksen kun pysäkille on jonottamassa useita autoja/vaunuja ja toisinaan saman vihreän vaiheen aikana ei liikennevirta "vedä" riittävästi. Silti joukkoliikenteen kuljettajan pelisilmään mielestäni kuuluu ennakointi sen suhteen, että risteyksen pystyy järkevästi ylittämään.

Menee jo toisen ketjun aiheeseen, mutta samanlaisia ongelmapaikkoja on muuallakin. Esim. keskustaan päin Kurvin pysäkki 2410 "Vilhonvuori" Hämeentiellä on ruuhka-aikoina tukkeutumisherkkä.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Oletko nähnyt tuota useinkin? Minä vain kerran, kun reittini ei tavallisesti kulje siitä ohi. Olin kyllä aika yllättynyt näkemästäni silloin. Olisi kiva tietää, onko tuo yleistäkin. Helbille vaan terveisiä...

Onneksi ei, mutta ne kaksi kertaa järkyttivät. Monasti 39:stä ei siinä kohtaa jää kukaan pois. Sitten jos ajaa toisen perään niin onneksi kuitenkin enemmän nähdään sitä että kuljettaja odottaa asianmukaisesti edellä olevan auton lähtemistä liikkeelle ja seuraa perässä omalla ajokaistallaan.

Martti
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Olenkin aina miettinyt mikä 70T:n idea on. :)

Minusta se vaikuttaa erittäin tarpeelliselta, mutta minulla onkin oma lehmä ojassa. Mutta on bussissa aika paljon käyttäjiä, jotka ovat samaa mieltä kanssani. Ja Sturenkadun, Vallilan ja itäisen Alppilan yhteydet läntiseen keskustaan olisivat paljon huonommat ilman sitä. Se täydentää juuri niitä alueita, jotka 3 ja 8 jättävät paitsioon. Ja sen lisäksi vielä yhteys mainituilta alueilta Koillis-Helsinkiin.

Itseasiassa, mitä jos se jatkaisi Lauttasaareen?

Periaatteessa joo, mutta ei käytännössä onnistu nykyisellä linjan laatutasolla ja ilman Sturenkadun bussikaistoja. Epäsäännöllisyyttä on ihan liikaa. Ja reitti toisi lisää päällekkäisyyttä 8:n kanssa.

Toisaalta Lauttasaaren bussien tuominen jollekin metron kanssa vaihtoehtoiselle reitille olisi hyvä juttu, eli juurikin yksi Punavuoreen päin ja toinen Töölöä kohti. Jotta ei matkustaminen menisi siihen, että täytyy ensin tulla kaksi asemaväliä Larusta Kamppiin ja jossa vaihtaa muuhun välineeseen.

Mutta minusta 69:nkin voisi tuoda Elieliltä Kamppiin. Nykyinen reitti Pasilan jälkeen ei kauheasti 7:sta eroa, mutta läntisestä Töölöstä ei ole suoraa yhteyttä Pasilaan. Ja suoraan "keskustaan" eli Rautatieasemalle haluaville on paljon vaihtoehtojakin Koillis-Helsingistä.

Miten tämä liittyy johdinautoihin, en jaksa enää edes ajatella...
 
Olenkin aina miettinyt mikä 70T:n idea on. :)

Itseasiassa, mitä jos se jatkaisi Lauttasaareen?

Olen joskus Töölöntorin pysäkiltä, jos 8 jostain syystä viipyy ja olen matkalla Sturenkadun suuntaa, hypännyt ripeästi suojatietä pitkin 70T:n pysäkille. En tiedä montako paikallisbussilinjaa ajaa Sturenkadun päästä päähän, mutta tämä 70T on varsin kätevä.
 
Johdinautoliikenne
Vuonna 2007 tehdyssä ”Ympäristöystävällisen kaupunkiliikenteen kehittäminen Helsingissä” -selvityksessä esitettiin esiselvityksen laatimista johdinautoliikenteen toteutettavuudesta, hyödyistä ja kustannuksista. HKL on teettänyt syksyn 2008 ja kevään 2009 aikana 2009 johdinautoliikenteen toteutettavuusselvityksen, jonka tuloksena on esitetty tarkemman suunnittelun jatkamista johdinautoliikenteen mahdolliseksi palauttamiseksi Helsinkiin. Johdinautojärjestelmän hankesuunnittelutasoisen selvityksen laadinta on aloitettu syksyllä 2009. Aikaisintaan johdinautoliikennettä voisi olla Helsingissä vuonna 2014.

Tämmöinen löytyi linkkinä. Jos joku ei ymmärrä sanaa "hankesuunnittelutasoisen", niin minä voin selvittää. Nyt pääsemme asiassa eteenpäin. Eli siis keskustelmaan siitä, mitkä linjat ajetaan johdinautoilla. Ja millaista kalustoa hankitaan.

Martti
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Tällä palstalla on toistettu että johdinauton kapasiteetti on huono ja usein rinnastetaan kapasiteetin suhteen johdinauto bussiin.
Mutta kun johdinautossa on tismalleen saman määrä tilaa kuin dieselbussissakin. Voitko näyttää sellaisen johdinauton, jota ei saa diesel, maakaasu, hybridi, sun muuna mallina? Itse en ole ainoa ihmettelijä:
Voisitko antaa esimerkin johdinautosta, jolla on suurempi kapasiteetti kuin suurimmilla dieselbusseilla?

Kun lähdetään väittämään että johdinauto on bussi, niin siihen olen tarjonnut esimerkiksi moottorit , jotka voidaan johdinautossa laittaa pyöriin.
Olen matkustanut bussissa jossa on ollut moottori edessä, keskellä ja takana. Miten pyörissä olevat moottorit muuttavat koko bussin käsitteen?

Sähköbussi olisi oiva nimitys johdinautoille, mutta silloin virta voi tulla myös akuista, tai vauhtipyörästä ajolankojen sijaan. Johdinauto vain rajaa saman tien tavan millä virta saadaan. On maailmassa ollut jopa johdinkuorma-autojakin. Kerran näin kuvan Moskovalaisesta johdintaksista! :lol:

Matalalattiapinta-ala on paljon suurempi.
Jos tekniikka on pyörissä, tai katolla niin silloin ei voiteta kuin suunnilleen yksi penkkirivi lisää tilaa.

Näin voidaan poistua keskustelusta, tarvitaanko Helsgingissä johdinautoja vai ei. Tämä mahdollisesti nostaa keskustelun tasoa.
Oman havaintoni mukaan hyvin harva on ollut 100% johdinautoja vastaan. Kysymys on ollut suurimmilta osin, siitä mitkä linjat olisivat johdinautoilla järkevä hoitaa. Helsingin tapauksessa moni keskustan linja (18, 14) on järkevämpi muuttaa ratioteiksi, joihin on jo olemassa tarvittavaa infraa. Jokerin kapasiteettiä ja liikenöimmiskuluja ei saada merkittävästi johdinautoilla paremmaksi.

Jos jotain esimerkkejä pitää kaivaa niin sellaiset linjat kuin 79, 55 (Kumpulan jyrkkä mäki ja mutkat) ja kakkosjokeri voisivat olla hyviä rollikkakohteita.
 
Helsinki on ottanut askeleen kohti johdinautojen mahdollista paluuta. Siellä valmistui huhtikuussa selvitys johdinautoliikenteen toteuttamisesta. Selvityksen mukaan johdinautoliikenteen kasvaminen on ollut kansainvälinen ilmiö jo noin 10 vuoden ajan eikä sen laantuminen ole näköpiirissä. Kokonaan uusia johdinautojärjestelmiä on perustettu mm. Italiaan, Ranskaan, Espanjaan ja Ruotsiin. Samalla Itävalta, Sveitsi, Viro ja Hollanti uudistavat johdinautokalustoaan ja kasvattavat johdinautoverkostoaan. Selvityksen mukaan johdinauto on diesel-telibussia vain 1,2 kertaa kalliimpi mutta laskelmissa ei huomioitu melukustannuksia, koska meluhaitan arvottaminen euroissa on vaikeaa. Melua pidetään kansainväli-sesti merkittävänä ympäristö- ja terveysongelmana sekä viihtyvyyshaittana. Helsingin laskelmissa raitiotie osoittautui 2,1 kertaa kalliimmaksi kuin johdinauto johtuen infrastruktuurikustannuksista. Pääkaupunkiliikenteeseen rollikat palaavat aikaisintaan vuonna 2014, mikäli toteutukseen päätetään ryhtyä.

Tämä on Aamulehdestä toimittaja Asula-Myllynen kirjoitti viime keväänä. Niinkuin ilmi kävi niin Tamperelaiset täällä JLF:a ovat vielä jyrkempiä johdinautojen suhteen.
Saadankohan noista tummennetuista keskustelua siten, että tunnustetaan se luku tai tieto joka riittävän usealta taholta osoitetaan. Jatkan sen kapasiteettikysymyksen selvittämisestä, se saattaa nimittäin Tampereella pistää paljonkin uusiksi.

Martti
 
Tämä on Aamulehdestä toimittaja Asula-Myllynen kirjoitti viime keväänä.

Johdinautojen merkittävä kasvukaan ei silti kerro yhtään mitään siitä, onko niillä silti onnistuttu korvaamaan yhtäkään uutta raitiovaunuhanketta.

Raitiovaunuhankkeiden kasvaminen taas on ollut kansainvälinen ilmiö jo paljon pidempään ja paljon johdinautoja laajempi joka tapauksessa. Suurillakaan kasvuluvuilla johdinautot eivät voi vielä pitkään aikaan nousta marginaali-ilmiöstä vallitsevaksi trendiksi raitiovaunujen tapaan.
 
Tämä on Aamulehdestä toimittaja Asula-Myllynen kirjoitti viime keväänä. Niinkuin ilmi kävi niin Tamperelaiset täällä JLF:a ovat vielä jyrkempiä johdinautojen suhteen.
Saadankohan noista tummennetuista keskustelua siten, että tunnustetaan se luku tai tieto joka riittävän usealta taholta osoitetaan. Jatkan sen kapasiteettikysymyksen selvittämisestä, se saattaa nimittäin Tampereella pistää paljonkin uusiksi.
Minä taas olisin lihavoinut "mikäli toteutukseen päätetään ryhtyä". Sanotaan nyt näin että jos sen konsulttiparan joka tekee hankesuunnitelmaa pitää lunastaa ne selvityksen lupaukset niin sääliksi käy. Minusta yliampuvat lupaukset, tyyliin trollikka ei pidä ääntä (rengasmelu), tekee asialle lähinnä hallaa.

Trollikoita tulee maailmalla lisää ja hyvä niin, mutta esimerkiksi siellä Zurichissä mistä tännekin on linkattu videoita uudet raitiovaunulinjat korvaavat osittain trollikoita eikä toisinpäin.
 
Tämä on Aamulehdestä toimittaja Asula-Myllynen kirjoitti viime keväänä.
Ahaa... Nyt löytyi. Ja siis kyseinen kirjoitus on Aamulehden blogeista kotoisin.

Kannattaa muuten lukea hänen kommenttinsa ajalta 27.02.2010.

---------- Viesti lisätty kello 23:08 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 22:59 ----------

Tämä on Aamulehdestä toimittaja Asula-Myllynen kirjoitti viime keväänä.
Eipä hän näytä nettisivujensa mukaan olleen koskaan toimittaja...
 
Takaisin
Ylös