Johdinautot

Sähköbussia varten Espoo on lähtenyt mukaan eBus-hankkeeseen, josta löytyy lisätietoa Tekesin sivuilta.

Vaikuttaa hyvin mielenkiintoiselta tutkimusprojektilta ja on oikeastaan aika luonnollista jatkumoa johdinautoselvitykselle. Toivottavasti tätä kautta saadaan vihdoin luotettavaa tietoa ajolangattomien sähköbussien suorituskyvystä ja soveltuvuudesta Suomeen.
 
Lukekaa tuo Tekesin linkki, tosi mielenkiintoista tietoa, 50 kilometriä yhdellä latauksella.

Mistäs me sitten kinastelemme, kun ajojohtojakaan ei tarvitse asentaa.
Voi olla että tämän palstan pojat pelkää akkujen räjähtämistä.

Martti
 
Eihän sinne olisi saatu käyttäjiä edes yhdelle pikaraitiolinjalle.

Miten ihmeessä Lauttasaaresta (tai Espoosta) ei mukas löytyisi käyttäjiä raitiovaunulinjalle? Vaikka metro tuokin saarelle liityntäliikenteen, niin käsittääkseni edelleen myös dösällä pääsee suoraan Lauttasaaresta vähintään yhdellä linjalla keskustaan saakka. Esim. linjan 65 korvaaminen ratikalla olisi todella kannattava idea. Reitin pituus on noin 14 km, josta olisi jo valmista kiskoa peräti noin 9 km edestä (Ruoholahdenkatu mukaan luettuna ja oletuksena hyödyntää Käpylän rataa).


Koska metro on jo olemassa Ruoholahteen saakka, niin toteutus Kivenlahteen on järkevää rankoista alkuinvestointikuluista huolimatta.

Myös raitiotie tulee Ruoholahteen. Eikö samalla logiikalla sen jatkaminen olisi järkevää Lauttasaareen (tai Espooseen)? Lauttiksen ratikan kustannukset olisivat naurettavan pienet verrattuna metroon. Yhdellä metroasemalla ei voi järkevästi hoitaa koko saaren julkista liikennettä.
 
Nyt Hylje meni sulla Överiksi: ota espoon kartta ja katso, se on oikeastaan metrolle valmis . Runsaita asutuskeskittymiä peräkkäin: Lauttasaari, Otaniemi, Tapiola, Matinkylä , Kivenlahti.
Koska metro on jo olemassa Ruoholahteen saakka, niin toteutus Kivenlahteen on järkevää rankoista alkuinvestointikuluista huolimatta. Tällaiseen samanlaiseen jankkaamiseen kuin täällä palstalla, meni aika, koska rikkaat työsuhdeautomiehet vastusti tunnepohjaisesti.
Anterokin sanoi jossain yhteydessä: Helsingin metro on hyvin tehty.

Käytän sitä itse, promilleissa on laskettava häiriötilanteet, joita kohdallaeni on sattunut.

(se että onko metro 500 000 asukkaan kaupungin laite, piti käydä 60-luvun alussa, mutta kun se nyt o ´n rakennettu)

Kokoomuslainen työsuhde-Bemarilla ajava 30-vuotias espoolainen miesekonomi ei tietenkään mene metroon, vaikka saisi joka kyydistä 5 euroa.

Miksei pikaratikka, joka kulkisi samaa reittiä samoilla pysäkeillä olisi yhtään sen vähemmän suosittu? Tai vaikka pikaratikka, joka kulkisi samaa reittiä samoilla pysäkeillä kuin jokin ryhmä nykyisiä ruuhkaisia busseja? Millä perusteella metro kerää pitkiin tunneleihinsa matkustajia, joita pikaratikka ei vaikka vertailukelpoiset bussitkin niitä keräävät?

On tietysti imartelevaa mikäli syytät minua 30-vuotiaaksi työsuhdebemaristiksi, mutta kuvitteellisen henkilön ominaisuuksiin vetoaminen on aika huvittavaa tekstiä henkilöltä joka kertoo muilla homman menevän överiksi.

Espoon rakenne ei vaan ole niin keskuskeskeistä kuin metrolla suvaitsisi olla, vaan keskusten välissä on paljon kaikenlaista joka jää metron ulkopuolelle. Asemien sijoittuessa olemassaoleviin keskuksiin, pitää jatkokehityksenkin sijoittua näihin valmiiksi ahtaisiin rakennettuihin keskuksiin. Koska tilaa on vähän, pitää rakentaa korkealle. Ympärille jää paljon nykyisin kehitettyä tilaa, jota voisi kehittää pikkuhiljaa jos niistä pääsisi kätevämmin Helsinkiin ja muualle Espooseen.

---------- Viesti lisätty kello 23:01 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 22:48 ----------

Lukekaa tuo Tekesin linkki, tosi mielenkiintoista tietoa, 50 kilometriä yhdellä latauksella.

Mistäs me sitten kinastelemme, kun ajojohtojakaan ei tarvitse asentaa.
Voi olla että tämän palstan pojat pelkää akkujen räjähtämistä.

Martti

Nykyaikaisten tehoakkujen ongelma ei ole latauskapasiteetti, vaan vanheneminen. Akut kuluvat käytössä ja kalenterin mukaan. Akut ovat vieläpä todella kalliita verrattuna muuhun bussiin. Lyhyt elinikä tarkoittaa paljon uusia, kalliita akkuja, joten akkujen pitäisi kestää bussin elinkaaren kokonaan: karkeat 15 vuotta. Enemmän, jos halutaan jälleenmyyntiarvoa tai käyttöä varakalustona. Vaihtoehtona on myös akkutekniikan halventuminen mullistavalla tekniikalla, jolloin bussiin kannattaa vaihtaa uusia akkuja kesken elinkaaren.

Bussiin kannattaa hankkia ajoakut, jos niiden elinkaarikustannukset ovat alhaisemmat kuin polttonesteen ja lataussähkön hintojen erotus elinkaaren aikana. Tai jos halutaan maksaa katalysoidun dieselkatkun poistamisesta.

Sähköbussit tarvitsevat joka tapauksessa ainakin yhden elinkaaren verran kokemuksia, jotta voidaan edes keskustella niiden käytöstä kymmenien autojen linjaliikenteessä. Palaillaan viidentoista vuoden päästä.
 
Tämä on haitta eikä etu. Johdinauto ei ole juuri dieselbussia luotettavampi, joten sen varaan ei voi perustaa yhdyskuntarakennetta siten kuin raitiovaunun varaan.
Nyt on jo hieman paksua, raitiovaunun varaan siis voi rakentaa yhdyskuntarakennetta, koska sitä ei voi siirtää? Eli se, että se on siinä ja pysyy on etu? Kyllä sen voi päättää yhtä hyvin että tämä johdinlinja pysyy tässä seuraavat 20 vuotta, kävi miten kävi, maksoi mitä maksoi. Ei tuota voi laskea raitiovaunun eduksi.
Tämä on johdinauton puute. Johdinautoista ei voi kytkeä yhteen junia kuten raitiovaunuista. Lyhyitä 2-akselisia johdinautoja ei voi muuttaa 4-akselisiksi 2-nivelbusseiksi, jos tarvitaan lisää kapasiteettia. Tilapäiset muutokset eivät ole mahdollisia sen enempää bussi- kuin raitiojärjestelmissä. Molemmissa on käytettävissä hankittu määrä vaunuja, eikä ylimääräisiä saa kumpiinkaan.
Helsingin tapauksessa ei kytketä tai lyhennellä raitiovaunuja, nykyaikaiset pitkät raitiovaunutkin ovat niin pitkiä kuin ovat, kahta ei mahdu eikä yhtä voi puolittaa. Jos nyt puhutaan Helsingistä, tämä on molempien haitta. Tähän voisi toki tulla muutos raitiovaunujen eduksi.
Dieselbussiin verrattuna kyllä, raitiovaunuun verrattuna ei. Jos ylitetään edes hetkellisesti raitiovaunun ja koko joukkoliikenteen sallittu maksimikiihtyvyys, seisten matkustaminen käy mahdottomaksi. Raitiovaunut saavuttavat tasaisen maksimikiihtyvyyden, eikä johdinauto voi olla siinä siten parempi. Se voi olla vain raitiovaunua huonompi, mikäli se ylittää kiihtyvyyden. Onneksi nykyaikaisissa johdinautoissa kiihtyvyys on rajoitettu, joten huolimaton kuljettaja ei saa ”pokaa nurin”.
Moni diesellinja voitaisiin muuttaa johdinlinjaksi, eikä siitä aiheutuisi kuin hyvää. Tallinnassakin "on varaa" johdinautoihin, mutta uusia johdin- eikä raitiolinjoja ei ole perustettu vähään aikaan.

Montako HSL-bussilinjaa muutettaisiin johdinautolinjoiksi Länsimetron hinnalla?

Saksalainen Viseon-tehdas on esitellyt hienosti muotoilun trollikan, sopisi Stadiinkin https://picasaweb.google.com/Tourin...usGermanySNewestBusbuilder?feat=embedwebsite#
Mielipidekysymys, mutta mielestäni tuo on hirvitys. Solariksen bussit ovat suosikkejani muotoilultaan.

Edelleenkin se kysymys: Vertaisiko johdinautoja dieselbusseihin vai raitiovaunuihin? Yksi plussa johdinautoille vielä: Verkostoa voi laajentaa nopeammin.

Mitään Helsingin raitiolinjaa, ykköstä lukuunottamatta*, en vaihtaisi trollikkaan. En myöskään Jätkäsaaren, Ilmalan tai Lauttasaaren suunnitelmia vaihtaisi johdinautoihin. On kuitenkin oivia linjoja, jotka saisivat lisää kävijöitä johdinautoina - esimerkiksi h57 - vähän lisää erilaisuutta/tunnettavuutta sekä sunnuntailiikennöinti, niin pitkä ja kattava poikittaislinja saisi lisää käyttäjiä. Linja kulkee myös mm. Käpylän läpi, jossa hiljaisempi ja päästöttömämpi (nyk. verrattuna) johdinauto olisi omiaan. Jos varikko perustetaan, se myöskin olisi välttämättömyys.

Itse huomasin juuri käytännössä, kuinka näkymätön 57 on. Kuinka monelle tulee mieleen Munkkivuori-Pasilasta h57? Astuin siihen vahingossa, kun en edes muistanut hetkellisesti sen olemassaoloa, joten luulin ainoan ison bussin olleen 58, huolimatta siitä, että bussihan oli tumman sininen eikä vitivalkoinen:redface: Tajusin Ilmalan seisakkeen kohdalla, että minnes minä olenkaan menossa, ja hyppäsin ulos. Menin seisakkeelle, ja vaikka edellinen juna näkyikin juuri menneen, seuraavaan oli vain 1,5 min jäljellä. Menin siitä Pasilaan. Tajusin sitten, että matkani kesti yhteensä 9,5 minuuttia. Normaalisti siinä menee reilu vartti viiskasilla. Huono esimerkki sinänsä, että matkustukseni siirtyi 100% joukkoliikenteestä joukkoliikenteeseen, mutta ehkäpä jokunen munkkivuorelainen autoilija siirtyisi joukkoliikenteeseen matkalla Pasilaan, kun kuulisi että sehän onnistuu jopa alle 10 minuutissa joukkoliikenteellä.
Jos tulee sähkökatko, raitioliikenne pysähtyy. Jos on hybridijohdinautoja, joissa siis on sekä sähkökäyttö että dieselmoottori, sellaiset johdintautot eivät pysähdy. Onhan niitä hybridiratikoitakin, esimerkiksi Alstomin Regio Citadis. Hybridiratikoita vaan ei hankita mihinkään sähkökatkojen varalle, koska se ei kannata. Katkoja on niin vähän ja katkon riskiin varautumiseksi on parempia keinoja kuin varustaa joka ratikka dieselmoottorilla. Hybridijohdinautot sen sijaan ovat yleisiä. Osin siksi, että johdinautojen häiriöriski on suuri ja osin siksi, että on kaupunkeja, joissa ei edes suunnitella, että kaikille johdinautoreiteille rakennettaisiin ilmajohtoja.
Miksi johdinautoverkkoon tulisi varmemmin sähkökatkos? Ymmärsinkö nyt väärin?

Toinen esimerkki tämä esteen kierto. Raitiovaunuissa ei yksinkertaisesti esiinny sellaisia vikoja, että vaunu jymähtää paikalleen ja se pitäisi voida ohittaa.
Mutta muussa liikenteessä yksinkertaisesti esiintyy sellaisia vikoja, ettei vaunu voi liikennettä ohittaa. Voiko sitä ruveta poistamaan kaikkia parkkipaikkoja tai rakentaa aitoja, kun ei ole omia kaistojakaan ratikoilla monin paikoin? Helsingin tapauksessa on kallista ruveta muuttamaan raitiovaunuja häiriöttömiksi - kaikkialle ei edes mahdu omia kaistoja raitiovaunuille, eikä esim. koko Bulevardia voi eristää autottomaksi ja autopaikattomaksi.

Pitkästä käyttöiästä voin todeta, että pitkä käyttöikä sinänsä ei ole itseisarvo. Olennaista on, mitä käyttäminen maksaa, kun lasketaan yhteen hankintahinta ja ylläpidon ja liikenteen hoidon kustannukset. Jos kiinalainen myy dieselbussin, joka kestää 3 vuotta kun eurooppalainen samankokoinen bussi kestäisi 15 vuotta, niin se kiinalainen 3 vuoden bussi on taloudellisempi hankinta, jos se maksaa 15.000 € kun eurooppalainen maksaa 150.000 €. Kiinalainen on puolet halvempi kuin eurooppalainen. Kestävän kehityksen mukaista tällainen pikaromuttaminen ei ole, mutta liikennöitsijälle se on taloudellista. (Hintaesimerkit eivät ole Suomesta, vaikka ovatkin ihan totta.)
Tuota en ole miettinytkään noin paljoa - mutta samahan pätee raitiovaunuihin, vaikkakin 60v ikä korvaakin jo kalliin kertakustannuksen.

Monissa kaupungeissa on korvattu ratikoita johdinautoliikenteellä, joka lakakutettiin, kun ensimmäiset autot vanhenivat. Sitten ajettiin dieselbusseilla. Monissa kaupungeissa raitiotiet ovat myöhemmin palanneet bussien tilalle.
Turhaa kiertoa, pitää suunnitteluvaiheessa jo päättää että missä pysytään, ei ole järkevää taloudellisestikaan, kun esimerkissä olisi riittänyt raitiovaunun ylläpito. Helsinkiin esimerkki ei päde, ykkösen korvaamista harkitaan n. 100v perustamisen jälkeen, kun linjan idea on jo hautautunut.

Jos dieselbusseja korvataan johdinautoilla, sitten on hyväksyttävä se, että kustannus kasvaa. Paikallisesta päästöjen vähentämisestä siis on maksettava. Onhan nämä suomalaisetkin selvitykset osoittaneet tämän asian: investointi johdinautoliikenteeseen ei ole taloudellisesti kannattavaa.
Mikäs ongelma tämä on? Bussimetro vaan nimeksi..;)

*) Linjaa 1 voitaisiin kehittää johdinlinjana Kasarmintorille etelästä ja pohjoisesta vaikka korvaamaan h64:n. Raitiotie nykyisellä reitillä, saati pitemmällä, ei ehkä kannata niinkään. En ole sillä kannalla, että 1:n voisi korvata h65:llä, vaan samaa, tai pitempää reittiä pitää kuitenkin ajaa. Voisihan se 65 yhtähyvin kuin 64 ajaa Kallion kautta ja Eteläiseen kantakaupunkiin, jos haluaa vanhaa reittiä on vaihdettava moniin muutaman minuutin välein kulkevaan Rautatientori-Mäkelänkatu-busseihin. Tai sitten ykkösen reitti muuttuisi ...-Kaisaniemenkatu-Vilhonkatu-Mikonkatu-Aleksanterinkatu... ja siitä etelään.

Lukekaa tuo Tekesin linkki, tosi mielenkiintoista tietoa, 50 kilometriä yhdellä latauksella.

Mistäs me sitten kinastelemme, kun ajojohtojakaan ei tarvitse asentaa.
Voi olla että tämän palstan pojat pelkää akkujen räjähtämistä.

Martti
Hyvä että tutkitaan kaikkia vaihtoehtoja! Harkitsen vakavissani akkusähköautoa, jos auton aion hankkia. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että sähköauto toimisiv vain n. 7v, jonka jälkeen akut pitäisi vaihtaa kokonaan (~20 000e). Onko tämä näin?

Helsingin metrosta sen verran, että kyllähän se on hyvä, mutta sen olisi voinut tehdä monella tapaa paremmin, esim. reitti tiheään asutun alueen ali, missä pinnalla ei voi kulkea lujaa, esim. Munkkivuori-Meilahti-Töölö-Kamppi-Eira-Kauppatori-Hakaniemi-Sörnäinen-Pasila-Munkkivuori.
Toivottavasti quotet toimii, kirjoitin tämän kännykällä.
 
Mistäs me sitten kinastelemme, kun ajojohtojakaan ei tarvitse asentaa.
Voi olla että tämän palstan pojat pelkää akkujen räjähtämistä.

Ei kai siinä tarvitse enää kinastella muusta kuin siitä, mikä lähipäästöttömyyden arvo on euroissa kenenkin mielestä, eli kannattaako akuista maksaa lisäeuroja ja kuinka paljon.

Johdinautojen kohdallahan kinastelu johtuu pääosin sitä, että niitä esitettiin Helsingissä raitiovaunujen korvaajiksi, mikä herättää tunteita. Akkubussia tuskin kukaan mieltää raitiovaunun korvaajaksi vaan ennemminkin etanoli-, hybridi- tai maakaasubussien korvaajaksi. Ei nekään ole mitään tunteita herättäneet, joten tuskin akuistakaan saa kinaa aikaan. :)
 
Nyt on jo hieman paksua, raitiovaunun varaan siis voi rakentaa yhdyskuntarakennetta, koska sitä ei voi siirtää? Eli se, että se on siinä ja pysyy on etu?
Itse pitäisin tuota ainakin etuna.

Moni diesellinja voitaisiin muuttaa johdinlinjaksi, eikä siitä aiheutuisi kuin hyvää. Tallinnassakin "on varaa" johdinautoihin, mutta uusia johdin- eikä raitiolinjoja ei ole perustettu vähään aikaan.
Olen käsittänyt että Tallinan johdinautojenkin takana olisi jonkinlaista tukitoimintaa, kuten tulevien lähijunien ja ratikoidenkin osalta. Joku viisaampi toivottavasti osaa valaista.

Tallinassakin on muuten suunniteltu johdinautolinjojen muuttamista ratikoiksi, mutta rahoitusta siihen ei takuulla löydy vielä pitkään aikaan.

Mutta muussa liikenteessä yksinkertaisesti esiintyy sellaisia vikoja, ettei vaunu voi liikennettä ohittaa.
Hesassa kuitenkin hyötynä on runsas vaihtoehtoisten reittien määrä poikkeustilanteissa.

Helsingin tapauksessa on kallista ruveta muuttamaan raitiovaunuja häiriöttömiksi - kaikkialle ei edes mahdu omia kaistoja raitiovaunuille, eikä esim. koko Bulevardia voi eristää autottomaksi ja autopaikattomaksi.
Mahdollisimman paljon eristetty väylä olisi paras ratkaisu, mutta jo kaksisuuntavaunuillakin saisi aikaiseksi enemmän pelivaraa poikkareissa.

Bulevardin rauhoittamisesta olen hiukan eri mieltä, kuin kirjoittaja, jos täällä Tampereellakin mietitään tosissaan Hämeenkadulta parkkipaikkojen poistoa ja kadun rauhoittamista ainoastaan jalankulkijoille ja julkiselle liikenteelle. Ja Bulevardi on vielä Hämpin liikenteeseen verrattuna pelkkä pieni sivukatu. Ongelma ei ole tekninen vaan se on puhtaasti aidosta tahdosta kiinni.

Harkitsen vakavissani akkusähköautoa, jos auton aion hankkia. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että sähköauto toimisiv vain n. 7v, jonka jälkeen akut pitäisi vaihtaa kokonaan (~20 000e). Onko tämä näin?
Kannattaa myös miettiä kuinka pitkiä matkoja aikoo sähköautolla ajella. Onkos 200 kilometriä säästeliäästi ajettuna aika lailla se maksimi nykyään yhdellä latauksella?
 
Johdinautojen kohdallahan kinastelu johtuu pääosin sitä, että niitä esitettiin Helsingissä raitiovaunujen korvaajiksi, mikä herättää tunteita. Akkubussia tuskin kukaan mieltää raitiovaunun korvaajaksi vaan ennemminkin etanoli-, hybridi- tai maakaasubussien korvaajaksi. Ei nekään ole mitään tunteita herättäneet, joten tuskin akuistakaan saa kinaa aikaan. :)
Niinpä niin. Tässähän koko johdinautoselvittelyn logiikka tulee esille: raitioteiden laajentaminen ja kehittäminen halutaan torpata. Johdinauto on sitten olevinaan taikasana, joka tekee bussista soveliaan raitioliikenteen korvaajaksi. Vaikka tosiasiassa halvempi dieselbussi olisi tietenkin parempi ratikan korvaaja – jos bussista olisi ratikan korvaajaksi.

Kun olen 1,5 vuotta nyt tutkinut työkseni sähköistä liikennettä, voin hyvin yhtyä Hylkeen kommenttiin:
Sähköbussit tarvitsevat joka tapauksessa ainakin yhden elinkaaren verran kokemuksia, jotta voidaan edes keskustella niiden käytöstä kymmenien autojen linjaliikenteessä. Palaillaan viidentoista vuoden päästä.
Juuri näin on tilanne. Eniten on akkubusseja käytetty Kiinassa, mutta sielläkin ollaan vielä kokeilun asteella. Pekingin olympialaisten aikaan käytössä ollut akkubussiliikenne on lopetettu. Tietenkin HSL voi ryhtyä rahoittamaan akkubussien kehittämistä, mutta se ei ole HSL:n varsinainen tarkoitus ja luulenpa, että tulokset eivät olisi kovin hyviä. Akkubussiteknologian kehittäminen vaatii sellaisia panostuksia, ettei HSL:n rahoista oikein siihen riitä. Toki yhdellä metro- tai Pisaramiljardilla kehittäisi jo aika lailla, mutta se taas on poliittisesti täysin mahdotonta.

Vielä sellainenkin juttu, että meillä akkubussin haasteena on lisäksi talvi. Bussia on lämmitettävä ja edes tuulilasi pidettävä huurtumattomana. Se on melkoinen haaste akkujen jo muutenkin riittämättömälle kapasiteetille. Henkilöautojenkin ratkaisu on polttoainelämmitin. Johdinautossa toimii suora sähkölämmitys ratikoiden tapaan.

Olen kuitenkin ymmärtänyt, että sähköauto toimisiv vain n. 7v, jonka jälkeen akut pitäisi vaihtaa kokonaan (~20 000e). Onko tämä näin?
Jos akkukäyttöistä autoa käytetään yhtä kauan kuin nykyään polttomoottoriautoja, autoon ostetaan kerran uudet akut. Nykyisten akkujen ikä on 10 vuotta tai 3000 latausta. Hintaluokka on kuten arvelet, joskin voi olla, että kun akunvaihto tulee vastaan, hinta on voinut muuttua.

Antero
 
Miksei pikaratikka, joka kulkisi samaa reittiä samoilla pysäkeillä olisi yhtään sen vähemmän suosittu? Tai vaikka pikaratikka, joka kulkisi samaa reittiä samoilla pysäkeillä kuin jokin ryhmä nykyisiä ruuhkaisia busseja? Millä perusteella metro kerää pitkiin tunneleihinsa matkustajia, joita pikaratikka ei vaikka vertailukelpoiset bussitkin niitä keräävät?

On tietysti imartelevaa mikäli syytät minua 30-vuotiaaksi työsuhdebemaristiksi, mutta kuvitteellisen henkilön ominaisuuksiin vetoaminen on aika huvittavaa tekstiä henkilöltä joka kertoo muilla homman menevän överiksi.

Espoon rakenne ei vaan ole niin keskuskeskeistä ....... Koska tilaa on vähän, pitää rakentaa korkealle. Ympärille jää paljon nykyisin kehitettyä tilaa, jota voisi kehittää pikkuhiljaa jos niistä pääsisi kätevämmin Helsinkiin ja muualle Espooseen.

---------- Viesti lisätty kello 23:01 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 22:48 ----------



.

Ei lauttasaaren raitiovaunu poissuljettu ajatus ole. Mutta eri raidelevydellä ja harvalla pysäkkivälillä kulkevaa pikaraitiotietä ei taideta vakavissaan pohtia kuin tällä palstalla. (siis Lauttasaareen)
Lauttasaaren ostarin kohdalla on kauppoja ja palveluita ja lisäksi 10 minuutin tai alle kävelymatka on riittävän suurella käyttäjämäärällä.Kannattaako lähteä juupas-eipäs keskusteluun, jos sanon että Lauttasaaren ostarin kohdalla on erinomainen metroaseman paikka.
Itse käytän metroa usein, seuraavat seikat eivät kiistämällä muutu miksikään:
1. metroa odotetaan sisätiloissa
2. asemilla on yleensä vartijat ja kamerat
3. asemilla voi istua siistillä penkillä junaa odottamssa
4. juna kulkee aikataulussaan yli 99 %sesti
Tämä nyt tällä kertaa siitä liikennevälineen odottamisesta. Kaksi oikeata talvea takanapäin.

En tiedä Hylkeen sosioekonomista taustaa. Yleisesti tiedetään että 30- 50-vuotiaat miehet eivät istu joukkoliikennevälineissä. Ja se 30- vuotias Kokoomuslaisen ekonomi ei istu missään nimessä. Henkilöautolla ajamisen oikeus vaikka ruuhka-aikaan Helsingin keskustassa on Kokoomukselle kaikki kaikessa.

Korkealle ei rakenneta siksi että olisi tarve. Korkealle rakennetaan pikkupoikamaisessa huumassa, kun ei ole selvää visiota kaupunkisuunnittelun suuntaviivoista ei Helsingissä eikä Espoossa. Kun ei toimittajillakaan ole visiota kaupunkisuunnittelusta, niin Pekka Korpisen järjettömätkin esitykset käännettiin "Helsingin kehitykselle välttämättömäksi".

Korkeiden lasitalojen vimma menee ohi, kun huomataan että kaupunki menee niistä pilalle. Tallinnassa on lopetettu jo lasitornipelleily.
 
Itse käytän metroa usein, seuraavat seikat eivät kiistämällä muutu miksikään:
1. metroa odotetaan sisätiloissa
2. asemilla on yleensä vartijat ja kamerat
3. asemilla voi istua siistillä penkillä junaa odottamssa
4. juna kulkee aikataulussaan yli 99 %sesti

Samoista syistä tosin voisi ihan hyvin väittää odottavansa raitiovaunua, paitsi että:

  1. Lämmitetty ratikkapysäkki on varmasti metroasemaa halvempi.
  2. Vartijoita on metrossa harvennettu ja kameroiden asentaminen ratikkapysäkeille on varmasti halvempaa kuin metroasemille. Liikennevälineissä kiertävä vartiointi turvaa pysäkkejä yhtä tehokkaasti kuin nykyään metrossa.
  3. Pysäkillä voi istua siistilä penkillä ratikkaa odottamassa. Mutta sile penkille pääsyyn ei tarvitse nähdä niin paljon vaivaa tai käyttää niin paljon aikaa.
  4. Noin täsmällistä junaa saa kyllä maailmalta hakea. Ratikka kulkee kuitenkin aukataulussaan vähintään yhtä täsmällisesti kuin mikä tahansa juna, kun sille vain olosuhteet suodaan.

Mutta Salomaa, miksi et lukisi tämän ketjun vanhempia viestejä? Samat asiat on kerrattu kymmeniä kertoja. Samoin monessa muussa ketjussa.
 
Yleisesti tiedetään että 30- 50-vuotiaat miehet eivät istu joukkoliikennevälineissä. Ja se 30- vuotias Kokoomuslaisen ekonomi ei istu missään nimessä.

Huuhaata, jossa korkeintaan siemen totuutta, ja sekin ennakkoluuloja täynnä.

Allekirjoittanut on ikähaarukkaan kuuluva mies-ekonomi. Poliittinen kantani on yksityisasia, mutta sanotaanko että on tullut joskus kokoomustakin äänestettyä. Espoossa en asu vain siitä syystä että en ikinä tullut sinne muuttaneeksi vaan olen pystynyt asumaan kotikaupungissani Tampereella. (Nuorempana muutto oli kyllä realistinen vaihtoehto mielessä, mutta onneksi ei tarvinnut.)

Kuljen erittäin mielelläni joukkoliikenteellä enkä pidä autolla ajamisesta. Perheessämme on kyllä ikäloppu VW Golf, mutta se on ollut rikki viimeiset 2-3 kk ja harkinnassa on pitäisikö kokonaan luopua autosta, kun bussillakin pääsee niin hyvin. Ruokaostoksetkin hoituvat kätevästi Stockalla kun edestä pääsee suoraan bussiin ja bussipysäkiltä on kivenheiton matka kotiin (lyhyempi kuin lähimmästä lähikaupasta). Kannatan ehdottomasti raitiotien rakentamista Tampereelle ja olen varma että tulen käyttämään sitä yhtä ahkerasti kuin ulkomaanmatkoilla käytän suurkaupungeissa metroa. Eli paljon.

Sopii muuten kysyä miksei keski-ikäisiä miehiä näy Espoossa joukkoliikenteessä. Voisiko olla että ei näy siksi että on kaavoitettu niin, että perheelliset ihmiset joutuvat asumaan paikoissa, joissa joukkoliikenneyhteydet ovat surkeat? En usko että suurin osa väestöstä olisi niin kiilusilmäisiä autoilun ystäviä että ideologisista syistä maksaisivat autoilusta mitä hyvänsä, jos vaihtoehtona olisi riittävän tasokas joukkoliikennepalvelu. Joukkoliikenteen houkuttavuuden kannalta hinnallakaan ei ole juuri mitään väliä, jos vain palvelu on riittävän hyvä eli tiheät ja nopeat yhteydet oikeisiin paikkoihin. Meillä vaan joukkoliikennettä rakennetaan karjankuljetuksen periaatteilla pakkokäyttäjä-proleja ajatellen ja hahmotetaan että kyseessä on sosiaalinen palvelu, vähän kuin julkinen terveydenhuolto tai kesäsiirtolat. Se ei houkuta, eikä varsinkaan jos sen käyttö tehdään vaikeaksi tai lähes mahdottomaksi kaavoitusratkaisuilla (asuminen, kaupan sijainti ja rakenne, palvelut yms.).
 
Viimeksi muokattu:
Vesalle sanon että kun ulkona on pakkasta -20 niin on se miellyttävämpää istua sisällä metroa odottamassa. Vesa ei kovin usein Hakaniementorilla ole istunut "siistillä penkillä " raitiovaunua odottamassa. Useilla keskustan pysäkeillä on kaksi putkea nojausta varten, eli Vesa ilmiselvästi nauttii vastaanpanemisesta.

Janille sanon että on hyvä veruke käyttää henkilöautoa, kun "yhteydet ovat huonot". Vaalipaneelisssa sillä kertaa keski-ikäinen nainen, SDP sanoi että on ajettava autolla Pitäjänmäesta Hakaniemeen, koska "yhteydet ovat huonot".

Hänelle pidettiin esitelmä bussista 51. Autoilijat sanovat että ensin pitää panna joukkoliikenneyhteydet kuntoon, jotta voisi siirtyä bussiin. Myykää autoilijat ensin autonne pois, niin tilaa tulee kaduille ja joukkoliikenne nopeutuu.
 
Ja se 30- vuotias Kokoomuslaisen ekonomi ei istu missään nimessä. Henkilöautolla ajamisen oikeus vaikka ruuhka-aikaan Helsingin keskustassa on Kokoomukselle kaikki kaikessa.
Olin just yhden nelikymppisen kokoomuslaisen MBA:n kanssa lounaalle, ja hän lähti kolmosen ratikalla.
 
Janille sanon että on hyvä veruke käyttää henkilöautoa, kun "yhteydet ovat huonot". Vaalipaneelisssa sillä kertaa keski-ikäinen nainen, SDP sanoi että on ajettava autolla Pitäjänmäesta Hakaniemeen, koska "yhteydet ovat huonot". Hänelle pidettiin esitelmä bussista 51.

Eikös tämä kerro vain siitä, että joukkoliikenteestä ei ole tehty helposti hahmotettavaa ja helppoa käyttää? Jos bussilinjasto olisi selkeä, suomeksi sanottuna metroon verrannollinen diagrammilinjakarttoineen kaikkineen, niin sitten "yhteydet ovat huonot" -veruke ei toimisi. Joukkoliikenteen laatuun liittyy siis itse reittien ja liikennevälineiden lisäksi myös markkinointi, tiedotus ja yleinen kokemuksen helppous. Tässä on huimasti parannettavaa Suomessa, jossa ollaan ihan banaanivaltion tasolla näissä asioissa.

Anekdoottina mainittakoon, että vein tänään sen tällä hetkellä rikki (?) olevan Golfin takaisin huoltoon erittäin yskivän ja hädin tuskin onnistuneen käynnistyksen jälkeen. Palasin kotiin työn ääreen bussilla. Ensimmäinen pysäkille tullut bussi ei mennytkään Keskustorille ollenkaan (linja 6) ja toinen bussi (linja 21) taas kurvasi keskikaistaa kääntyvälle kaistalle (Hatanpään valtatieltä Hatanpään puistokujalle) käymättä edes pysäkillä (tuon linjan pysäkki onkin vasta risteyksen jälkeen sivukadulla). Vasta kolmas bussi (linja 1) toi keskustaan ja edelleen kotiin.

Tuli siis jälleen kerran löydettyä kaupungista yksi paikka lisää jossa matkustaja joutuu arpomaan useamman pysäkin kesken, että mistäköhän ajaa seuraava sovelias bussi. Näitä on muitakin, ja TAYS:n uudet pysäkkijärjestelytkin ovat menossa tähän suuntaan. Tällainen on myrkkyä joukkoliikenteen helppokäyttöisyydelle, kun tahallaan fragmentoidaan linjastoa juuri pysäkkien edellä. Selkeässä joukkoliikenteessä kaikki katua samaan suuntaan ajavat linjat pysähtyvät samoille pysäkeille, eikä tiettyyn suuntaan mennessä joudu arpomaan kummalla puolella katua tai risteystä pitää odottaa seuraavaa sopivaa vuoroa.
 
Jani rakentaa väkisin kantansa. Pysäkki sijaitsee monasti niin lähellä risteystä, että vasemmalle kääntyvän linjan pysäkki on rakennettu risteyksen jälkeen. Varsinkin silloin jos linja kulkee kaksikaistaisella vilkkaalla kadulla. Näitä paikkoja on Helsingissä vaikka kuinka monta.

Jos on herraskainen ajattelutapa, niin on mentävä omalla autolla, koska joukkoliikenneväline ei vie kotiovelta viiden minuutin välein.

Reittiopas näyttää uskomattoman hyvin käytettävän linjan. Itse käytän sitä aina varsinkin silloin kun menen uuteen osoitteeseen.

Yhteenveto: Kyllä Helsingin joukkoliikenne on jo nyt riittävän korkeatasoista myös 40-vuotiaan businesmiehen käytettäväksi. Taitaa olla Tampereellakin.

---------- Viesti lisätty kello 18:13 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 17:41 ----------

Kokemuksia tänään

En nyt suoraan kirjoita johdinautoista, vaan esim. tästä päivästä, miten joukkoliikenne toimii yleensä. Olen matkalla Konalan autokeskuksen kohdalta keskustaan Uudenmaankadulle. Tällä pysäkillä auto tulee keskimäärin viiden minuutin sisällä(45, 361,362,363,345,324 tai 339). Nyt on kesäaika ja tällä kertaa 45 tuli alle 10 minuutin. Ajan sillä varsin joutuisasti Kampin metroaseman ovelle. Mieleeni tule ikuisuusväittely raitiovaunun nopeudesta ja päätän testata 3:n Kampin keskuksesta Kaivokadulle: 3 min 2o sekuntia. Yksi nopeimmista mittauksistani.
(pitääkö minun lopettaa keskustelu, kun raitiovaunumiehet sanoo, että kaivokadulta ajetaan Jätkäsaaren 7 minuutissa)

Otan rautatieaseman edestä toisen kolmosen ja ajan Bulevardin Erottajan puoleiseen päähän. Totean että Vauriotram pitää meteliä risteyksessä ja jostain syystä myös suoralla ajo-osuudella Seurahuoneen ja Erottajan välillä.

Tulen Uudenmaankadulta jalan Bulevardille ja otan bussin 20 ja ajan yhden pysäkinvälin. Meinaan mennä junalla A, mutta saan päähäni käydä Töölössä. Menen Postitalon eteen odottamaan bussia 18, totean että yli 10 min odotusaika ja rupean hermoilemaan ja alan kävellä Mannerheimintien suuntaan, mutta palaan takaisin odottamaan 18:aa. Totean että Kokoomusvetoisessa Helsingissä yksityisautoilu on sallittua Kaivokadulla, jolloin kaikki autot seisovat välillä jumissa Elielinaukion molemmissa risteyksissä.

Töölöstä lähden bussilla 43 ja kävelen lopun Pohjois-Haagan kirjastoon. Tässä vaiheessa katson reittioppaasta koska 51 menee Konalaan ja paikkansa pitää. Poikkean Reimarlassa terveyskeskukseen ja vaihdan vielä lopuksi 39:ään.

8 joukkoliikennevälinettä samana päivänä (tulee vielä 4 lisää), onko valittamista, jos totean että Anteron korjausehdotukset eivät mene läpi ja tuliterä raitiovaunu koliseen, niin sovitaan sitten että kolisee, mutta perille vie.
Tämä lenkki todistaa että Helsingin joukkoliikenne toimii kokonaisuudessaan hyvin.

---------- Viesti lisätty kello 21:50 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 18:13 ----------

Illalla vielä Munkkiniemeen yhdistelmällä 363A + 4 sekä takaisin 52+59+39. Tässä henkilöautolla menisi 14 min per sivu, mutta joukkoliikennemies ei murehdi 40 minuutin ajoaikaa.

Tänään siis kokemusta linjoilta 45, 3T,3B,20,18,43,51,39,363A ja 59. Yhteensä 13 eri joukkoliikennevälinettä.
 
Takaisin
Ylös