LinkBack URL
About LinkBacks
Vastaa lainaamalla viestiäTäältä voitte lukea lisää nykyaikaisesta johdinautoilusta: TrolleyMotion
Suositellaan!
Vs: Trollikat tekevät paluuta Helsinkiin
Tässä on minusta ydinkysymys: minkälainen linjastosuunnittelun näkemys otetaan lähtökohdaksi.Alunperin kirjoittanut late-
Nykyinen periaate on pienten yksikköjen strategia. Sen etuna ovat mahdollisimman lyhyet vuorovälit ja soveltuminen henkilöautoille tehtyyn liikenneverkkoon. Jos tässä strategiassa halutaan pysyä, johdinauto ja hybridit ovat oikea tie pyrittäessä vähentämään energian kulutusta ja päästöjä. Sillä muita keinoja ei olekaan.
Minusta tämä autoilun jäljittely joukkoliikenteellä vain on vanhentunut strategia, joka tukee enemmän autoilun kuin joukkoliikenteen menestymistä. Ja näinhän pk-seudulla on käynyt, kun liikenne on kasvanut autoiluna ja joukkoliikenteen osuus on laskenut ilmeiselle käytännölliselle minimitasolle.
Nykyaikaa on joukkoliikenteen kehittäminen joukkoliikenteen etujen pohjalta erillään autoliikenteen verkosta ja matkimatta autoilun ominaisuuksia, joiden avulla autoilun ongelmia liiasta ajoneuvomäärästä (= ruuhka) saadaan myös joukkoliikenteen riesaksi.
Johdinautojen historia on voittopuolisesti varsin tyly. Vaikka muutamissa kaupungeissa johdinautojen motiivi on perusteltu (esim. Friscossa jyrkät mäet, Salzburgissa ympäristösyyt), johdinautojen kulta-aika oli raitiovaunujen hävittämisessä. Trollit olivat ”pehmeä” siirtyminen sähkökäyttöisistä raitiovaunuista dieselbusseihin, joiden etu oli sopeutuminen autojen liikennejärjestselmään. Siirtyminen kesti yhden johdinautohankinnan iän, kuten oli Helsingin ja Tampereenkin johdinautojärjestelmien elinikä. Ja kun trollilla on sama ”vika” kuin ratikallakin, eli vaunu kestää niin kauan, että siitä tuleen vanhanaikaisen näköinen, on helppo saada poliittinen päätös vanhentuneiden johdinautojen korvaamisesta uudenaikaisilla dieselbusseilla.
Kaikissa hyvinkin suunnitelluissa joukkoliikenneverkoissa jää ohuita liikennevirtoja, joille raideliikenne on kallis ratkaisu siksi, että katu on tehtävä joka tapauksessa. Kun minimoidaan päästöjä, näitä ohuita virtoja voidaan hoitaa johdinautoilla ehkä taloudellisemmin kuin teknisesti mutkikkaammilla ja kalliimmilla hybrideillä. Taloudellisestihan näiden ero on kysymys siitä, investoidaanko ilmajohtoon vai hybridin polttomoottori- ja akkuteknologiaan.
Antero
Vs: Johdinautot
Täältä voitte lukea lisää nykyaikaisesta johdinautoilusta: TrolleyMotion
Suositellaan!
Vs: Johdinautot tieteen näkökulmasta
En ihan ymmärrä mitä tuo tarkoittaa tai mitä sillä halutaan tuoda esille, mutta mm. johdinlinja-autoliikenteen perustaminen SNTL:ssä (Tallinnassa aloitettiin liikenne v. 1965) oli viimekädessä NKP:n Keskuskomitean päätösvallassa. Moskovassa istunut NKP:n Keskuskomitea oli valtakunnan korkein kollektiivinen johtoelin puoluekokousten välisinä aikoina.
SNTL:ssä kaupunkiliikenne oli hyvin keskushallintojohtoista ja eri liikennevälineet päätettiin kaupunkien asukaslukujen perusteella. Tietty asukasmäärä edellytti metroratoja, raitiotiet olivat sallittuja tietyn kokoisille kaupungeille, samoin johdinautot.
Kuten tiedämme, Viipurin raitiotiet lakkautettiin v. 1957 juurikin tämän säännön perusteella. Kaupunki ei täyttänyt asukasmäärältään raitiotien vaatimaa asukaslukua, kasvua oli odoteltu runsaat kymmenen vuotta. Uusviipurilaisia oli liian vähän ja on yhä edelleenkin. Suomen tasavallan aikana kaupunki oli nykyistäkin suurempi, saati mitkä mittasuhteet siellä olisikaan nyt, jos sitä ei olisi menetetty neuvostoliittolaisille. Kaupunki olisi selkeästi Suomen kakkoskaupunki ennen Tamperetta ja Turkua.
JK. Ravintolaillan jälkeen "dagen efter" voi sitten taas joku ilmoittaa, että tämä juttu oli ratkihauska lukea...
Vs: Johdinautot
Kolumnityyppinen kirjoitukseni siis toimi, hyvä! Foorumilla olevat kirjoitelmat ovat usein liiaksi insinöörien teekkarijargonia, ja jos tänne kirjoittaa tosiasioihin pitäytyen hieman vivahteikkaammin, se näemmä toimii näin. Siis: otetaanpa porukalla hieman jäykkyyttä pois ja harrastetaan rennommin.
Skål!
Vs: Johdinautot
En viitsisi noita kaikkia spårafriikkien trollikkavastaisia "tosiasioita" allekirjoittaa... Totta kyllä on nuo Neuvostoliitossa käytetyt suunnitteluperiaatteet, mutta eihän se tee johdinautoista huonoja kulkuvälineitä!
Toisekseen juovuksissa en tänne kirjoittele, kun silloin voi tulla kirjoitettua typeryyksiä, jotka kääntyvät kirjoittajaansa vastaan. Ja huumorinkin tulisi olla sellaista, jonka voi huumoriksi tunnistaa.
Kuten todettua, on varsin ikävää, että keskustelu on vajonnut alas parin spårafriikin tunteellisten itkuvirsien ryydittämänä. Yritykset mollata trollikat ryssän vehkeiksi ovat huvittavia ja kertovat ennemminkin siitä, että faktatieto trollikoita vastaan loppui!
Hedelmällisempää ja kiinnostavampaa olisi keskustella, mitkä linjat Helsingissä olisivat trollikoille sopivia eli millainen verkosto olisi toimiva ja millaista kalustoa on tarjolla.
Jos tämä ei kiinnosta, ei tarvitse kirjoittaakaan!
Annetaan trollikkalinjojen mahdollisesta rakentamisesta päättää kaupungin näitä asiota varten olevien päättävien elinten. Jos tämä keskustelu pysyisi rakentavalla pohjalla, tästä voi olla hyötyä myös kaupungin päätösten tueksi, jos nyt kukaan enää tätä vaivautuu lukemaan...
Viimeisin muokkaaja Camo Lissabone; 22.03.2009 kello 11:49.
!sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM
Vs: Johdinautot
Täyttä asiaa Camo Lissabone, kiitoksetEn viitsisi noita kaikkia spårafriikkien trollikkavastaisia "tosiasioita" allekirjoittaa... huumorinkin tulisi olla sellaista, jonka voi huumoriksi tunnistaa.
Kuten todettua, on varsin ikävää, että keskustelu on vajonnut alas parin spårafriikin tunteellisten itkuvirsien ryydittämänä.
Hedelmällisempää ja kiinnostavampaa olisi keskustella, mitkä linjat Helsingissä olisivat trollikoille sopivia eli millainen verkosto olisi toimiva ja millaista kalustoa on tarjolla.
Jos tämä ei kiinnosta, ei tarvitse kirjoittaakaan!
Annetaan trollikkalinjojen mahdollisesta rakentamisesta päättää kaupungin näitä asiota varten olevien päättävien elinten. Jos tämä keskustelu pysyisi rakentavalla pohjalla, tästä voi olla hyötyä myös kaupungin päätösten tueksi, jos nyt kukaan enää tätä vaivautuu lukemaan...
Vs: Trollikat tekevät paluuta Helsinkiin
Sanonpa minäkin muutanan sanasen.
Täysin samaa mieltä!
Näiden seikkojen lisäksi ovat silmiä hiveläviä kuten raitiovaunut ja komeita niinkuin bussitkin ovat,
ainakin joukkoliikenteen ystävän silmässä
Tässä ovat johdinautojen edut esitetty kiistatta. Siksi hyvät perustelut johdinautoja vastaan ovat melko vähissä. On ensiarvoisen tärkeää, että johdinautojen paluuta selvitetään tosissaan ja ilman ennakkoluuloja. Tässä(kin) on kuitenkin sorruttu jo puhumaan omia näkemyksiä, jotka valitettavasti vaikuttavat päätöksentekoon. Sanoihan Lehmuskoski, että "tämä on vain 20 vuotta vanhan suunnitelman [joka tehtiin nimenomaan sillä ajatuksella, että johdinautot ovat vanhoja, epäkäytännöllisiä ja muutenkin tuhia, joten liikenne lopetetaan ja uusien johdinautojen kehitystyö pysäytetään] päivitys, mutta tuskin johdinautot tekevät paluun". Siis mitä! Näin puhuu mies, jonka nimenomaan pitaäisi olla asian suhteen täysin neutraali, ennenkuin (tämäkin) selvitys on valmis.
Kun (toivottavasti) päädytään johdinautojen palauttamiseen esikaupunkeihin (ja myöhemmin myös enemmänkuormitetuille linjoille), ehdottaisin Itä-Helsingin linjastosta seuraavaa:
- Johdinlinja I Linjan 81 reitti jatketaan jokerin varteen ja toinen pää katkaistaan Herttoniemeen. (81B Herttoniemenrantaan) 81:een yhdistetään linjat 82 ja 94.
- Johdinlinja II Linjat 92 ja 95 yhdistetään
- Johdinlinja III Linja 98A
- Johdinlinja IV Jollas-Laajasalon keskus-Santahamina. Bonuksena saadaan sähköiseen joukkoliikenteeseen perustuva eko-Laajasalo
Tähän toki kuuluu muutamia lisäoletuksia (joista keskustellaan toisissa ketjuissa), kuten: raidejokeri jatketaan Östersundomiin (97:ää ei tarvitse johdinautolinjana), Laajasalossa tarvitaan vain yksi raitioliikenteen liityntälinja ja raitiovaunut kulkevat Herttoniemeen.
Muun kaupungin johdinautolinjoista visioin toiste.
Ongelmahan on juuri se, että nykyinen liikennepolitiikka perustuu pitkälti päättäjien amatööritouhuiluun, ja seuraukset ovat sen muksisia. "Uudet opit" Tulevat Keski-Euroopasta 50-100 vuotta jäljessä, ja niitäkin saa todistella sitten, että kyllä on totta, että raitiovaunu voi olla pidempi, kuin 20m! Toiminta on myös valtaosin lyhytnäköistä, muutosvastaista ja autokeskeistä. Siksi tärkeät linjaukset, kuten raitioliikenteen yksikkökokojen kasvattaminen unohtuu muun touhuilun sekaan.
Tässä syy sille, miksi olemme tässä tilanteessa. Nykyäänkin on edelleen muotia puhua johdinautoista vain pahaa. "Ilmajohdot pilaavat kaupunkikuvan" tai "vain Neuvostoliitossa ja muissa kehittymättömissä maissa ollaan alenntuut käyttämään niinkin huonoa kaksintöä kuin johdinauto" tai "Johdinautot ovat kalliita (unohtaen kuitenkin mainita niitten käyttöikä) ja oman infrastruktuurin rakentaminen ei kannata" selityksissä kyllä aina riittää!
Tässäkin johdinauto esittää etunsa. Kun investoidaan ajojohtoihin, niitä ei tarvitse rakentaa enää uudelleen. Toki ylläpitohuoltoa pitää tehdä, mutta hybriditeknologiaan investoidut rahat (autojen hinta) päätyy 15 vuoden kuluttua pyrkaamolle, ellei vanhuuden tekniset ongelmat päätä bussin uraa jo aiemmin.
Viimeisin muokkaaja GT8N; 22.03.2009 kello 19:09.
Vs: Johdinautot
Eiköhän tuossa ole riittävästi kirjoituksia trollikoiden "paluusta" Helsinkiin. Selonteoilla saadaan aikaiseksi vain muiden toimivampien ratkaisujen siirtyminen hamaan tulevaisuuteen ja lopputulema on, ettei muuteta sitä mikä jo on. Sitä mieltähän näyttää olevan HKL.
Vs: Johdinautot
Tässä juuri ongelma onkin, että HKL ajattelee liikenteen "kehittämistä" täysin yksisilmäisesti. Jos tulee hybridit, ei tule johdinautoja, jos tulee johdinautot, raitioliikennettä ei kehitetä jne. Eikös kaikkien liikennemuotojen pitäisi muodostaa, kattava, toimiva ja riittävä verkko, jossa eri kulkuvälineet tukevat toisiaan? HKL:n mielestä ilmeisesti ei. Ei pidä tuijottaa yhtä asiaa, vaan pitää nähdä kokonaisuus, myös käyttäjien, niinkuin ympäristönkin kannalta.
Olen sataprosenttisesti johdinautojen kannalla, mutta jos johdinautot nähdään vain raitioliikenteen kehittämisen esteenä, en voi sanoa suuntaan enkä toiseen. Eli niinkauan kuin ajatellaan kokonaisuutta, jossa johdinautot tukee raideliikennettä, kuitenkaan korvaamatta, tai estämättä tulevia raideliikennehankkeita olen johdinautojen kannalla.
Vs: Johdinautot
Toivon, että Helsingissä päästään vielä jonainpäivänä "päristelemään" johdinautoillakin! Olisihan johdinautot jo kaupungin imagolle hieno juttu ja näyttäähän ne aika sympaattisiltakin
Olen käsittänyt, että HKL ei suinkaan ole raitiovaunusuunnitelmiaan korvaamassa johdinautosuunnitelmilla vaan nyt vain johdinautot ja hybridit taistelee keskenään paikastaan. Omien - vähäisien - järjenlahjojeni mukaan olisi viisasta ottaa kerralla molemmat! Johdinautolinja sopisi hyvin juuri jollekkin h82/94 tyyppiselle ratkaisulle ja hybridillä olisi viisasta ajella jotain h76A/B linjaa?
Kaikkialle Helsingissä ei kannata edes vetää ratikkaraiteita, vaan johdinautolla voisi hyvin ajaa mm. Itä-Helsingin linjoilla kuten GT8N ehdottikin! Ja lankojakaan ei kannata laittaa pienimmille kujille vaan sinne sitten niitä hybrideitä.
Olen käsittänyt, että letkujohdinautot ovat varsin yleisiä maailmalla, voitaisiin saada siis stadiinkin taas letkuliikennettä jälleen kerran! Wiima N202 letkuja on nimittäin varsin kova ikävä jo!
Maailman täytyy kehittyä jotta menneitä aikoja olisi kiva muistella!
Vs: Johdinautot
Itse asiassa Ylenaikaisen nettisivulla suunnittelujohtaja Lehmuskoski toteaa:Matkustin itse Volvon hybridiautolla Lasipalatsin takapihalta Vantaan Kaivokselaan. Esittelymatkalla pysähdyttiin sekä liikennevaloissa että pysäkeillä. Hybridiauto ajaa sähkövedolla vain liikkeellelähdön yhteydessä muutaman sekunnin ajan nopeuden ollessa suunnilleen 0 - 20 km/h. Polttomoottori sammuu pysähdyksen ajaksi ja se käynnistyy uudelleen lyhyen alkukiihdytyksen jälkeen. Auton voimansiirto on mekaaninen I-Shift. I-Shift vastaa rakenteeltaan pitkälti nk. keppivaihdetta, mutta toimii kokonaan automaattisesti. Hydraulista momentinmuunninta ei ole. Sen vuoksi kiihdytys on portaattaista vastaten manuaalivaihteista ajoneuvoa. Näin toteutettu hybridiauto ei ole mikään todellinen vaihtoehto sähkökulkuneuvolle. Hybridi on kuitenkin yksi tapa vähentää päästöjä.
Vs: Johdinautot
Hybridi vähentää myös polttoaineenkulutusta sen ollessa suurimmillaan liikkeellelähdössä. Itseäni arveluttaa kuitenkin systeemin kestävyys ja toimivuus pidemmän päälle. Tekniikka kehittyy kun saadaan käyttökokemuksia, mutta mielestäni on venäläisen ruletin pelaamista jos nyt yhtäkkiä päätettäisiin ostaa iso läjä hybridejä... Liian "hienojen" kulkuvälineiden hankinnasta Helsingissä on jo ikäviä kokemuksia!
Trollikoiden tekniikka on yksinkertaisempaa ja, ennen kaikkea, koeteltua sarjatuotantotavaraa!
Itse näen hyvänä trollikkaliikennealueena Haagan, Kannelmäen, Konalan, Malminkartanon eli linjat 39, 40, 41, 43, 45 ja mahdollisesti 42 jos kalusto sekä ajojohdot suovat riittävän nopean kulun Hämeenlinnanväylällä. Ruskeasuon varikko on näppärästi reitistön varrella. Malminkartanosta linjoja voi jatkaa Myyrmäkeen.
!sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM
Vs: Johdinautot
Johdinautojen matkustusmukavuus ei omien kokemuksieni mukaan ole dieselbusseja parempi. Olen matkustanut johdinautoilla sekä itä- että länsi-Euroopassa ja todennut niissä seuraavia epäkohtia:
- Ne kiihtyvät nykien. Tämä lienee korjattavissa paremmilla tehonsäätölaitteilla.
- Seisten matkustaessa ei pysty moottorin äänen perusteella ennakkoon aavistamaan milloin bussi on lähdössä liikeelle, vaan se lähtee "varkain" ja kiihtyy usein niin kovaa että meinaa kaatua
- Istuenkin matkustaessa iskee matkapahoinvointi johdinautossa herkemmin johtuen äänettömyydestä, matkustaja ei pysty aavistamaan milloin ollaan tulossa mutkaan
- Johdinautot ovat malliltaan lähes aina nivelbusseja, johtuen siitä että niitä käytetään kustannussyistä raskaimmin kuormitetuilla reiteillä, ja jos joutuu matkustamaan takavaunussa, matkapahoinvointi-riski senkun kasvaa. Jos ne olisivat nivelettömiä niin asia olisi siltä osin ok, mutta ovatko ne silloin epätaloudellisia?
Tästä olen samaa mieltä. Jos johdinautolinjoja jonnekin rakennettaisiin, niin rauhallisemmilla esikaupunkireiteillä nissä on mukavempi matkustaa kuin keskustan mukulakivikaduilla.
t. Rainer
Vs: Johdinautot
Ainakin kolme ensimmäistä on korjattavissa metromaista ulinaa tuottavalla tehonsäätimellä, joka paitsi toimisi tasaisesti myös antaisi audiivista palautetta laitteen toiminnasta.
Vs: Johdinautot
Varmaan, mutta onko missään päin maailmaa sellaisia laitteita käytössä trollikoissa?
t. Rainer
Lähettämissäännöt
