Tässä ei ole mitään paradoksia tai tarkoitushakuisuutta.
Kuka tahansa ammattitaitoinen joukkoliikenteen suunnittelija tai päättäjä tietää, että johdinauton koko on sama kuin polttomoottoribussin jolloin se ei tarjoa kapasiteettietua verrattuna polttomoottoribussiin. Johdinauto on tiheän bussiliikenteen voimanlähderatkaisu, jolla voidaan vähentää bussiliikenteen päästöjä ja melua. Se ei mahdollista suurikapasiteettisempaa tai olennaisesti palvelutasoltaan parempaa verkkoa. Lähinnä johdinauton tekninen ratkaisu ohjaa tarkoituksenmukaiseen runkobussilinjastoon. Johdinautoilla on vaikeampaa toteuttaa huonoa bussiverkkoa kuin polttomoottoribussilla.
Helsingin nykyistä raitiotieverkkoa voitaisiin merkittävästi tehostaa nimenomaan laajentamalla sitä kantakaupungin alueella ja sen läheisyydessä sillä periaatteella, että korvataan raitiotien kanssa päällekkäiset bussilinjat, esimerkiksi 14, 15, 18, 23, 55/A ja 65A. Mahdollisia laajennusalueita ovat myös Pitäjänmäen, Pihlajamäen ja Viikin suunnat. Pääosin korvaus tapahtuisi nykyisten raitiolinjojen jatkeina, jolloin tarvittava vuoromäärä ei merkittävästi nouse. Näin säästetään merkittävästi kuljettajakustannuksissa, jotka ovat 60-70% bussiliikenteen liikennöintikuluista.
Raitiotieliikenteen laajentaminen edellyttää kalustokoon suurentamista, etuuksien parantamista sekä rataverkon teknisen tason korjaamista. Nämä rationalisoivat samalla muuta toimintaa. Samalla raitioliikenteestä tulee bussiliikennettä nopeampaa ja taloudellisesti tehokkaampaa. Näitä parannuksia on jo lähdetty toteuttamaan.
Johdinautoverkon toteuttaminen raitiotien kanssa päällekkäisille linjoille ylläpitää Helsingin kantakaupungin liikenteen nykyistä tehottomuutta. Siksi se on julkisten varojen tuhlausta.
Nimenomaan kuljettajat ovat lisäksi rajallisin resurssi Helsingin seudun joukkoliikenteen kehittämisessä.
Nyt tehdyssä selvityksessä on lisäksi useita metodisia virheitä. Esimerkiksi johdinautoille on laskettu suurempi linjanopeus kuin dieselbusseille, vaikka ne pääosin kulkevat dieselbussien kanssa päällekkäisillä reiteillä, jolloin pysäkeillä ne jäävät ruuhkaan. Samoin pääosa johdinautojen lasketusta "hyödystä" syntyy raitiolinjan 1/1A lakkauttamisesta.
Olet kovin paljon keskittynyt melukysymykseen. Siinä pääpointti on, että johdinauto ei merkittävästi auta Helsingin keskustan vilkkailla kaduilla, joilla meluongelma on suurin.
Raitiotie on linjaradalla käytännössä yhtä meluton kuin johdinauto silloin kun rataverkko on kunnossa. Helsingin raitioliikenteen melusta suuri osa johtuu rataverkon teknisistä ongelmista.