Viestiketju: Johdinautot

Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen

Johdinautojen oikea liikennöintialue Suomessa olisivat joko erilliset raideliikennettä syöttävät linjastot tyyliin Itä-Helsingin metron liityntälinjasto tai esimerkiksi Keravan, Järvenpään, Hyvinkään tms. bussit tai nk. keskisuurten kaupunkien runkobussiliikenne (Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu). Helsingin keskeiselle alueelle tai Tampereen ja Turun seutujen päälinjoille ne eivät liian pienen kapasiteetin vuoksi sovellu, jos juhlapuheiden joukkoliikenteen käytön lisäystavoitteet halutaan toteuttaa.

Olen itse järkeillyt trolleybusseille sopivaksi käyttökohteeksi Tampereella kahden linjan linjastoa (n. 10 rollikan systeemi, 10 min linjakohtainen vuoroväli), jossa:

• toinen linjoista koostuisi nykyisen linjan 15 osuudesta Keskustorilta Turtolaan ja linjan 13 osuudesta Turtolasta Lukonmäen kautta Hermiaan sekä 2006 lakkautetun linjan 24 reitistä Keskustorilta Laukontorin kautta Eteläpuistoon (Viialan ja Kaukajärven liikenne voitaisiin tällöin hoitaa jatkamalla 21 Turtolasta Viialan kautta Kaukajärvelle sekä liikennöimällä esim. Iidesrannan bussilinja Kaukajärvelle Hervannan ratikan toteutuessa)
• toisen rollikkalinjan ollessa keskustalinjana nykyisen linjan 2 reitillä sillä erotuksella, että lännessä mennään Pyynikintorin sijaan Laukontorin ja Satamakadun kautta joko Eteläpuistoon tai Rosendahlille. (Linja 21 siirtyisi tällöin kulkemaan Pyynikinharjun kautta Tahmelaan)
• rollikkavarikko olisi olemassaolevan bussivarikon tiloissa Jokipohjantiellä.

Olisiko tässä mitään laitaa? Onko tällainen minirollikkajärjestelmä liian pieni? Perusteina tällaiselle linjastolle pidän nyk. linjan 15 Nekalan kuormitusta (10 min vuorovälillä, 2-aks. busseilla ajetaan tällä hetkellä hyvällä, vaan ei vielä liian täydellä pokalla) yhdistettynä linjan 13 Lukonmäen ja Hermian todella suureen kysyntään (olisi jo nyt paikallaan liikennöidä 10 min välein telibussilla) sekä Lukonmäen todella jyrkkään ahteeseen, jossa dieselkalustolla on liukkaalla kelillä ja isolla pokalla vaikeuksia nousta ylös.

Puoli-ilmaiseksi linjasto olisi jatkettavissa idässä Tammelan puistokadun läpi Rauhaniemeen, jonne ajetaan nyt 15 min välein perushyvällä pokalla sekä lännessä Rosendahlille tai Eteläpuistoon.


EDIT: Tokihan tämä voidaan toteuttaa myös akkubusseilla, heti kun akkubussin kantama yhdellä latauksella on vähintään noin 300 km, tai kun pääteasemalla on riittävän toimintavarma ja nopea akustonvaihtolaite. Mutta jos tämä systeemi toteutettaisiin tällä vuosikymmenellä, voisi kaluston tullessa poistoikään n. 2040-luvulla rollikkalinjat korvata sitten sen ajan langattomalla bussijärjestelmällä tai tarvittaessa raitiotiellä.

Rollikan etu tällä linjastolla olisi myös se, että HKL:n ja TKL:n periaatteessa ajokuntoiset museorollikat voitaisiin asettaa kulkuun

Alunperin kirjoittanut ultrix

sekä Lukonmäen todella jyrkkään ahteeseen, jossa dieselkalustolla on liukkaalla kelillä ja isolla pokalla vaikeuksia nousta ylös.

Rollikan etu tällä linjastolla olisi myös se, että HKL:n ja TKL:n periaatteessa ajokuntoiset museorollikat voitaisiin asettaa kulkuun

ainoat ongelmat lukonmäen nousussa on olleet tietyn mallisilla nivelbusseilla. Nyt kun niitä ei enää ole kuin muuatama liikenteessä eikä ainoatakaan tampereen tässä suunnassa ei lukonmäki tuota sellasia ongelmia jotka olisivat rollikalla ratkaistavissa. Toisekseen takavetoisena rollikka ei olisi yhtään parempi liukkaalla kuin dieselkään, ehkä kevyempänä jopa huonompi nousemaan mäkeä. Jos ajolankojen rakentamis- ja ylläpitorahat panostaisi sitten vaikka tiestön talvikunnossapitoon olisi se monta kertaa hyödyllisempää.

Jos museokamaa oikeasti haluaisi tuoda (vaikka ilmeisesti kirjoitus vitsi olikin) ajoon niin dieselbussejahan on kasapäin museoituna, niin siitä sitten vaan. Taitaisi vaan kelpo joukko vakimatkustajia marssia oikopäätä autokauppaan ja siirtyä yksityisautoiluun jos eläkevehkeillä ajettaisiin yhtä linjasivua enemmän.
Museorollikoilla on nyt hyvä koti Mobiliassa, olkoot ne siellä vaan kaiksessa rauhassa. Siellä ovat museoautot asiantuntevassa huolenpidossa ja valmiina näytteilleasetettavana aina tarvittaessa.

Alunperin kirjoittanut Joonas Pio

Muuten, jos johdinautot olisivat Helsingissä säilyneet, niin missäköhän laajuudessa linjasto olisi tänä päivänä? Tuskinpa vain yhden linjan.

Siitä oli suunnitelmia kyllä. Silloiset bussilinjat 17, 18 ja 55 olisi muutettu johdinautoiksi. 17 ja 55 olivat suurin piirtein samat kuin 2000-luvullakin, 18 kulki tuohon aikaan pohjoisessa vain Meilahden klinikoille asti.

1980-luvulla oli suunnitelmia bussilinjojen 14, 18, 32, 36 sekä 55 muuttamiseksi trollikkalinjoiksi. Kuten nykyään tiedämme, on osa noista linjoista yhdistetty toisiin ja siten ne ovat myös linjanumeroina kadonneet Helsingistä.

Alunperin kirjoittanut kalle.

Toisekseen takavetoisena rollikka ei olisi yhtään parempi liukkaalla kuin dieselkään, ehkä kevyempänä jopa huonompi nousemaan mäkeä.

Entäpä jos perinteisen voimansiirron sijaan sähkömoottorit ovat suoraan pyörien navoissa? Tässä konseptissa napamoottorit olisivat vain takana, mutta ei liene mahdotonta moottoroida etupyöriäkään?

Alunperin kirjoittanut kalle.

Jos museokamaa oikeasti haluaisi tuoda (vaikka ilmeisesti kirjoitus vitsi olikin) ajoon niin dieselbussejahan on kasapäin museoituna, niin siitä sitten vaan. Taitaisi vaan kelpo joukko vakimatkustajia marssia oikopäätä autokauppaan ja siirtyä yksityisautoiluun jos eläkevehkeillä ajettaisiin yhtä linjasivua enemmän.
Museorollikoilla on nyt hyvä koti Mobiliassa, olkoot ne siellä vaan kaiksessa rauhassa. Siellä ovat museoautot asiantuntevassa huolenpidossa ja valmiina näytteilleasetettavana aina tarvittaessa.

Kuten Jykke jatkoi, ei kyseessä ollut vitsi vaan loppukevennys. Jos rollikoita Tampereelle tuodaan, järjestelmästä pitää ottaa kaikki ilo irti ja ajaa nostalgialiikennettä kesäaikaan. Rollikka näyttelyesineenä Mobiliassa on yhtä tyhjän kanssa, koska yhtä hyvin sellaista voi mennä katsomaan Vapriikkiinkin. Liikennemuseoiden sijaan pitäisi olla museoliikennettä; toki osa liikennevälineistä on niin hauraassa kunnossa tai muuten niin arvokkaita, että niitä ei vain uskalla liikenteeseen enää ottaa.

Yksi vaihtoehto olisi tehdä kuten Ruotsissa yhdistäen Malmköpingin ja Landskronan konseptit paikallis-/ liityntäliikenteen museorollikkaradaksi jossain eteläsuomalaisessa pikkukaupungissa, esim. Hyvinkäällä. Museokaluston lisäksi olisi viisasta hyödyntää investointi ja asettaa moderniakin kalustoa liikenteeseen.

Joka tapauksessa olen sitä mieltä, että jos jotkin reitit ratikka-Tampereella ovat rollikan kannalta ideaaliset, niin keskusta-Tammela-Rauhaniemi ja keskusta-Nekala-Lukonmäki-Hervanta. Näille linjoille on odotettavissa 10 minuutin vuorovälille pysyvää kysyntää aamusta iltaan, ne kulkevat pääosin katuja, joita pitkin ei kulje paljoakaan muuta raskasta liikennettä ja ovat oman alueensa selkeitä runkolinjoja, ollen suurimman osan reitistä kadun ainoa bussilinja.

Jos rollikka osoittautuu akkubussia huonommaksi välineeksi näillä reiteillä, niin sitten hankittakoon akkubusseja. Ja vaikka alkuvaiheessa liikennöitäköön dieselbusseilla, mutta omassa runkolinjavisiossani Tampereelle tällainen kiinteänkin infran mahdollistava super-13+15 on ja toistaiseksi myös pysyy.

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Valtuusto halutessaan voi ottaa asian käsittelyynsä. Tällöin keskustelu olisi avoimempaa eikä tarkoitushakuista ja itse pääkysymys kaupunkilaisten liikkumisesta ilman tunnepohjaista paino(s)tusta tulisi objektiivisemmin esiin.

Salomaa kuule, valtuusto jos mikä on se paikka tässä kaupungissa, jossa puheet perustuvat luuloihin ja tunteisiin ja päätöksentekokin lähtee siltä pohjalta liikkeelle. Poliitikot kun ovat vain tavallisia ihmisiä. Ei ne ymmärrä johdinautoista mitään muuta kuin mitä ovat Tallinnan-reissulla nähneet tai mitä lapsuudesta muistavat. Jos luulet, että joku valtuutettu on esim. lukenut HSL:n trolliselvitykset, niin ei kannata antaa huijata itseään. Ei ne sellaisia lue.

Jos tosissaan haluat johdinautoja, niin sun pitäisi vakuuttaa siitä KSV:n liikennesuunnitteluosaston virkamiehet ja pomo, HKL:n toimitusjohtaja ja raitioliikennejohtaja sekä kaupunkisuunnittelusta ja joukkoliikenteestä vastaavat apulaiskaupunginjohtajat. Vaikka valtuusto kumileimasimena toimisikin (tässä asiassa ei edes toimi), niin todelliset päätökset tehdään tässäkin asiassa virkamiesvoimin. Virkamiehistö ei trolleja halua, mitä en lainkaan ihmettele. Ja näiden virkamiesten tieto tässä asiassa ei tietenkään perustu vain HSL:n outoon selvitykseen vaan myös itse nähtyyn, opittuun ja koettuun.

Johdinautoihin palataksemme:

Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli johdinautoja kokouksessaan 16.8. ja päätti esitteljän ehdotuksen mukaan eli sanoi johdinautoille "ei".

HKL:n johtokunta käsitteli johdinautoja kokouksessaan tänään 18.8. ja päätti samoin esittelijän ehdotuksen mukaan eli sanoi johdinautoille hitusta jyrkemmän "ei:n" kuin kslk

Kaupunkisuunnittelulautakunta muuten lausuu trollilausunnossaan 16.8. mm. näin: "Riittävä kokonaisnäkemys bussi- ja raitiovaunuverkkojen tulevasta kehityksestä on edellytys tuleville investoinneille." En aiemmin reagoinut tuohon sen kummemmin, mutta tuo on itse asiassa aikamoinen piikki HSL:n suuntaan. Rivien välistä pystyy lukemaan, että Helsingiltä ei heru euroja HSL:n ehdottamiin (trolli-)infrainvestointeihin, koska HSL:llä ei ole kokonaisnäkemystä siitä, miten Helsingin ratikka- ja bussiliikennettä tulisi kehittää.

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Kaupunkisuunnittelulautakunta muuten lausuu trollilausunnossaan 16.8. mm. näin: "Riittävä kokonaisnäkemys bussi- ja raitiovaunuverkkojen tulevasta kehityksestä on edellytys tuleville investoinneille." En aiemmin reagoinut tuohon sen kummemmin, mutta tuo on itse asiassa aikamoinen piikki HSL:n suuntaan. Rivien välistä pystyy lukemaan, että Helsingiltä ei heru euroja HSL:n ehdottamiin (trolli-)infrainvestointeihin, koska HSL:llä ei ole kokonaisnäkemystä siitä, miten Helsingin ratikka- ja bussiliikennettä tulisi kehittää.

Tässäpä asian ydin onkin. Ensin täytyy saada selvyys siitä, millainen raskasraideliikenteen verkko tulee olemaan, sen jälkeen voidaan päättää, millainen rooli raitioteillä tulee olemaan. Sitten voidaan miettiä bussiliikennettä ja sen järjestämistä runkolinjoiksi. Kun on olemassa selvä näkemys tavoitellusta bussiliikenteen laajuudesta ja runkolinjastosta, voidaan vasta arvioida, olisiko johdinautoille tarvetta. Vasta tämän päätöksen jälkeen on jokin järki tehdä hanketason suunnitelmia.

Plussan puolelle jää sen verta, että ammattitaitoista konsulttitoimistoa on työllistetty, siis on edesautettu joukkoliikenneasiantuntemuksen kehittymistä varsinkin kun selvitettiin meikäläisittäin uutta aihealuetta. Osaaminen on maassamme sen verran kapealla pohjalla, että tämä itsessään on arvokas asia ja muutenkin Helsingille voi nostaa hattua ihan siitä, että se on alkanut selvityttämään meikäläisittäin uusia ratkaisuja. Eiköhän se ajan kanssa merkitse uudenlaista ajattelua ja uusia ratkaisujakin.