Johdinautot

SD202 sanoi:
Eikös muuten Skodallakin ollut tuolloin 1970 -luvun alkupuolella johdinautotuotantoa? Onko Skoda -johdinautojen hankkimista tuolloin edes harkittu vai eikös sitä voitu tehdä poliittisista syistä?
Klikkaa laajentaaksesi...
Skodia meni koko 1970- ja 1980-luvun ajan jopa SNTL:eek:on kuuluviin kaupunkeihin, kuten Tallinnaan. Vastaus on siis, että Skodalla oli j-a-tuotantoa 1970-luvun alussakin.

Kemkim varmaan tarkoitti nykyaikaisella kotimaisella johdinautolla SWS:ää eli Sisu / Wiima / Strömbergiä. Sen aikana johdinautojen peli oli siltä erää pelattu Suomessa. Ja näin pääsiäiskevennyksen merkeissä todettakoon, että kirjainyhdistelmä SWS elää vahvaa elämää johdinautomaailmassa vielä vuonna 2009:kin. SWS:n kotisivu. Linkki johtaa saksalaisille Stadtwerke Solingenin kotisivuille. SWS liikennöi siellä kuutta johdinautolinjaa (681 - 686), ja järjestelmään ollaan tänä talvena hankkimassa 15 uutta Hess-niveltrollikkaa. Hesseillä tullaan korvaamaan loputkin 12-metriset MAN SL 172 HO -lankavaunut. Niistä ja Solingenin järjestelmästä ylipäänsä enemmän hieman myöhemmin.
 
Pikaisella nettiselailulla kävi ilmi, ettei Škoda 9Tr-johdinautoja myyty ns. länsimaihin Norjan Bergeniin toimitettua 20 auton sarjaa lukuunottamatta. Venäjälle tai Valko-Venäjälle niitä ei myöskään toimitettu, sen sijaan SNT-liitossa Ukrainaan niitä tehtiin paljon. Baltian maiden kaikkiin neljään trollikkakaupunkiin niitä myös on toimitettu, samoin Gruusiaan.

Sellaisen käsityksen sain, ettei tehdas päättänänyt, mihin tuotanto myydään. Ts. kiinnostusta toimittaa noita vaikkapa Suomeen olisi voinut olla, toisaalta suomalaisilla olisi ollut tilaisuus saada käyttökokemuksia Norjasta ns. Itä-Euroopan maitten lisäksi. Taisipa vaan olla niin, ettei noita ollut yksinkertaisesti saatavilla.
 
Kummastuttaa, ettei Helsingin ZiUissa ollut tehostajaa. ZiU-9 -mallin toimitukset Budapestiin alkoivat 1975 ja käsittääkseni niissä on ollut alusta lähtien ohjaustehostin. Ettei vain Helsinkiin haluttu tarkoituksella mahdollisimman epämukava kärry, jotta maine tarkoituksella menisi... Mitä taukotiloissa entisiltä neuvostokansalaisilta olen kuullut, normaalia oli remontoida heti tuoreeltaan tehtaalta saapunutta autoa ennen liikenteeseen päästämistä.

Mitä tuossa ohjelmassa kuultuihin haukkuihin tulee, peilit huonossa paikassa, ikävä tuulilasi, ratti huono, huonot jarrut...mikään ei ole nykypäivään mennessä muuttunut! Ihan samoja haukkuja kuulee nykykalustostakin! :)

Ilmeisesti entisessä Neuvostoliitossa kaupungeilla oli mahdollisuus vaikuttaa kalustohankintoihin, kuten Tallinna osti ensimmäisen ZiU-sarjan jälkeen Skodia eikä Tallinnassa ole käytetty muualla Neukkulassa tavallisia Likinon tehtaan LiAZ-bensahetkuja, vaan laadukkaampia Ikarus-tuotteita.
Itä-Euroopan kansandemokratiossa hankittiin, mitä onnistuttiin saamaan. Budapest hankki ZiU-9 -trollikoita kun ne olivat halvempia kuin omat Ikarus-valmisteet.
Jugoslavia kävi sen verran kauppaa länsimaihin, jotta saatiin ostettua peräti ainakin Leylandeja ja Volvoja!
 
Camo Lissabone sanoi:
Jugoslavia kävi sen verran kauppaa länsimaihin, jotta saatiin ostettua peräti ainakin Leylandeja ja Volvoja!
Klikkaa laajentaaksesi...
Jugoslaviahan oli niinsanotusti hylkiö-kansantasavalta. Se ei kuulunut viralliseen itäblokkiin (Varsovan liitto), vaan oli lähes tulkoon yhtä kylmässä sodassa sen kanssa kuin länsivallat. Jugoslavian naapurimaa Albania sen sijaan kuului itäblokkiin ja oli oma rautaesirippusaarekkeensa Kreikan ja Jugoslavian puristuksessa.
 
Rattivaunu sanoi:
SWS liikennöi siellä kuutta johdinautolinjaa (681 - 686), ja järjestelmään ollaan tänä talvena hankkimassa 15 uutta Hess-niveltrollikkaa. Hesseillä tullaan korvaamaan loputkin 12-metriset MAN SL 172 HO -lankavaunut.
Klikkaa laajentaaksesi...
Hessien johdosta Burgin kääntöpöytä taitaa jäädä historiaan? Nimenomaisen kääntöpöydän takiahan ei linjalla 683 ole voitu muilla kuin MAN:neilla ajaa.
 
Jykke sanoi:
Hessien johdosta Burgin kääntöpöytä taitaa jäädä historiaan? Nimenomaisen kääntöpöydän takiahan ei linjalla 683 ole voitu muilla kuin MAN:neilla ajaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jep, kyllä näin näyttää käyvän. Todettakoon, että tiettyinä liikennöintiaikoina vain osa linjan 683 vuoroista ajaa Burg Brückeen saakka, jolloin lyhyemmän reittivariaation autot kääntyvät takaisin pohjoiseen jo Krahenhöhessä. Käsittääkseni Krahenhöhessäkin kääntyvissä vuoroissa on käytännössä MANeja, koska samaan sarjaan todennäköisesti sisältyy jossain vaiheessa vuorokautta käyntejä Burgissa.
 
kemkim sanoi:
Aika monimutkainen viritys! Eikö tuolla ole ollut mahdollisuutta kääntää bussia muilla keinoin ympäri?
Klikkaa laajentaaksesi...
Paikka on sellainen jokilaakso, että ei sieltä juuri kääntöpaikan tilaa löydy. Toivottavasti kaluston uusinta ei johda siihen, että koko linja tänne saakka lopetetaan. Melkoinen maaseututrollikka tuo onkin!

Antero
 
Rattivaunu sanoi:
SWS:n kotisivu. Linkki johtaa saksalaisille Stadtwerke Solingenin kotisivuille.
Klikkaa laajentaaksesi...
Korjaanpa sanomisiani, linkki vie toki SWS:stä kertoville saksankielisille wikipedian sivuille. SWS:n omat sivut ovat www.sobus.de .

Mikäli oikein olen ymmärtänyt, MANien poistuessa linjan 683 (alkujaan 3) eteläpään kääntö hoidetaan jatkossa ilman ajolankoja (ja kääntöpöytää), eli toisin sanoen ajetaan joko akkujen tai apudieselin voimin sopivalle kääntöpaikalle. Eiköhän joen jommaltakummalta puolelta löydy sen verran tilaa. Nykyinen kääntöpaikka on ahdas ja kääntöpöytäratkaisu on aikanaan voinut tuntua "ainoalta mahdolliselta".
 
Rattivaunu sanoi:
Mikäli oikein olen ymmärtänyt, MANien poistuessa linjan 683 (alkujaan 3) eteläpään kääntö hoidetaan jatkossa ilman ajolankoja (ja kääntöpöytää), eli toisin sanoen ajetaan joko akkujen tai apudieselin voimin sopivalle kääntöpaikalle. Eiköhän joen jommaltakummalta puolelta löydy sen verran tilaa. Nykyinen kääntöpaikka on ahdas ja kääntöpöytäratkaisu on aikanaan voinut tuntua "ainoalta mahdolliselta".
Klikkaa laajentaaksesi...

Kääntöpöytä taitaa olla tämä tässä?

http://maps.google.fi/maps?f=q&sour...37279,7.147213&spn=0.001249,0.002414&t=h&z=19
 
kemkim sanoi:
Kääntöpöytä taitaa olla tämä tässä?

http://maps.google.fi/maps?f=q&sour...37279,7.147213&spn=0.001249,0.002414&t=h&z=19
Klikkaa laajentaaksesi...
Se on täsmälleen siinä. Ilmakuvasta eivät helposti hahmotu korkeuserot. Kuvassa kääntöpöydän alapuolella on melkoinen kalliojyrkänne, suorastaan seinämä. Asetelmaa voi aavistella kuitenkin sen perusteella, että kääntöpaikalle johtava tie jää kalliojyrkänteen luoman varjon alle tehokkaasti, vaikka varjot sinänsä eivät ole kovin voimakkaat.
 
HS kertoo tänään HKL:n suunnittelujohtajan todellisista motiiveista: hän haluaa korvata raitioliikenteen tulevia laajennuksia johdinautoilla. Että sillä lailla.
 
339-DF sanoi:
HS kertoo tänään HKL:n suunnittelujohtajan todellisista motiiveista: hän haluaa korvata raitioliikenteen tulevia laajennuksia johdinautoilla. Että sillä lailla.
Klikkaa laajentaaksesi...

No jos siitä jotain positiivista hakee, niin tulee mieleen pari paikkaa jossa tämä saattaisi olla kantakaupungissakin ihan järkevääkin: Lauttasaari, Bulevardi (ei joka tapauksessa omia kiskoja), Arkadiankatu, ja jokunen mäkinen osuus Kalliossa (Torkkelinmäki), Krunikassa (Kruunuvuori), ja ehkä Töölössä (Temppelinaukio).

Esim. Sellainen johdinautolinja kuin Lauttasaari - Jätkäsaari - Lönrötinkatu - Aleksi - Kruunuvuori voisi olla ihan hyvä täydentävä linja ratikoille, ei toki niiden korvaaja. Eli siis sellaisille väleille joille on kysyntä on vähän pieni ratikalle, ei mahdu kuitenkaan omia kaistoja, on mäkiä, jne. johdinauto voisi olla ihan hyvä.
 
HS:n uutisen mukaan (yksi lainaus uutisesta):
"Yksi johdinauto maksaa arvioiden mukaan 350 000–750 000 euroa. Liikennöinti on noin kymmenen prosenttia dieselbussia kalliimpaa, mutta puolet ratikoiden liikennöintikustannuksista."

Siinä HKL-Raitioliikenteelle mietittävää ja ei kai kukaan täällä väitä, ettei tehostamismahdollisuuksia olisi.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös