Viestiketju: Johdinautot

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Täysin samaa mieltä.

Kuten olen aiemminkin sanonut, johdinautoilla saadaan bussien haitat (hyppii ja pomppii keskustan kaduilla, on yhtä pienikokoinen) ja ratikan haitat (sidottu omaan väyläänsä vaikka pystyisikin kulkemaan tilapäisesti akkuvoimalla, yksikön liikuttaminen bussia kalliimpaa) yhdessä paketissa. Eli mitä tuollaisilla tekee?

Hauska tuo HS:n HKL:lta saama havainnekuva. Siinä vihreä-keltainen bussi (näkyykö siinä edes virroitinta?) on sijoitettu ratikkakaistalle Hakaniemessä. Luuleekohan HKL oikeasti, että maalauksella saadaan aikaan raideliikennekerrointa?

Olisi myös mielenkiintoista kuulla ratikkamyönteisen KSV:n kanta tähän trollipelleilyyn. Luulenpa, ettei KSV tuota purematta niele ja ilman KSV:n hyväksyntää noita trolleja ei kyllä tule. Ensi vuonna, kun nykyinen HKL lakkaa olemasta, KSV:llä on vielä nykyistäkin enemmän valtaa infrahankkeissa. Toivon, että trollitouhu loppuu siihen.

HKL:n mukaan muuten Eurooppaan avataan suurin piirtein jatkuvalla syötöllä uusia johdinautolinjoja. Totuus on kuitenkin toinen: lakkautuslista (90- ja 2000-luvuilla) on huomattavasti pidempi kuin uusien järjestelmien lista.

Ja entä pohjoismaat? Landskrona on avannut uuden parin auton "järjestelmän", joka kokoluokkansa puolesta tuskin sopii meille referenssiksi. Bergenissä kahdesta linjasta on vielä jäljellä toinen. Köpiksessä liikenne aloitettiin 1993, mutta lopetettiin jatkuvien ongelmien jälkeen vähin äänin 1998. Ei nuo trollit ihan viimeistä huutoa kyllä tunnu olevan.

HKL ui vastavirtaan. Miksi näin? Olenko vainoharhainen, jos väitän, että trollien tarkoitus on taas kerran viivästyttää ja estää ratikkahankkeita toteutumasta?

No voi möllis! Taasko se itkuvirsi alkoi?!? Jospa ei toisteltaisi vanhoja kirjoituksia. Jos asiantuntijat trollikoita suosittelevat, on loukkaavaa mollata se pelleilyksi!

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Ja entä pohjoismaat? Landskrona on avannut uuden parin auton "järjestelmän", joka kokoluokkansa puolesta tuskin sopii meille referenssiksi. Bergenissä kahdesta linjasta on vielä jäljellä toinen. Köpiksessä liikenne aloitettiin 1993, mutta lopetettiin jatkuvien ongelmien jälkeen vähin äänin 1998. Ei nuo trollit ihan viimeistä huutoa kyllä tunnu olevan.

No, Baltian kaikki kolme pääkaupunkia ovat tilanneet uutta kalustoa ja ne kyllä ovat varsin miellyttäviä laitteita. Landskronassa taisi olla myös Solariksia. Kaunasissa en ole viime aikoina käynyt, joten en tiedä, onko sinne hankittu uutta kalustoa.

Totta on toki se, ettei missään Baltian maassa kai ole laajennettu verkkoja sitten neuvostoajan.

Alunperin kirjoittanut petteri

Kuka on tuo salaperäinen "asiantuntija", jonka esitykset ovat absoluuttinen totuus?

On olemassa paljon eri asiantuntijoita, joilla on usein eriäviä käsityksia.

Tutkipa itse kuka tuon selvityksen on laatinut Helsingille!
Joidenkin mielestä on absoluuttinen totuus, että ratikka on ylitse muiden. Ja nyt muunlaisten tietojen esittäminen aiheuttaa möllistystä!

Alunperin kirjoittanut Camo Lissabone

Tutkipa itse kuka tuon selvityksen on laatinut Helsingille!
Joidenkin mielestä on absoluuttinen totuus, että ratikka on ylitse muiden. Ja nyt muunlaisten tietojen esittäminen aiheuttaa möllistystä!

Esimerkiksi tämä on ihan asiallinen kohta

Alunperin kirjoittanut Selvitys

Vanhoista 20-metrisistä vaunuista suurin osa poistuu 2010-luvun alkupuolella, jolloin käyttöön tulee uusia 27,5 - 30-metrisiä vaunuja. Raitiovaunujen kokoluokka on siis kasvamassa olennaisesti bussia suuremmaksi. Pienikysyntäisillä raitiolinjoilla vaunujen kasvava koko heikentää liikenteen taloudellisuutta (tai palvelutasoa, mikäli vuoroväliä vastaavasti harvennetaan). Johdinautolle voisi Helsingin joukkoliikennejärjestelmässä luontevasti löytyä oma osansa, jossa se korvaisi joitakin bussilinjoja ja pienempiä raitiolinjoja toimien samalla ympäristöystävällisesti ja taloudellisesti tehokkaasti

Esimerkiksi tämä taas ei ole:

Alunperin kirjoittanut Selvitys

Taulukko 12. Jokeri 2:n infrastruktuurin vuosikustannukset.

JOKERI 2 JOHDINAUTO RAITIOVAUNU
Reittisuunnanpituus (km) 24,7 24,7
Ajojohdot:
- Uusi (km) 24,7 24,7
- Nykyinen (km) - -
Sähkönjakeluinfrastruktuuri
- Uusi (km) 24,7 24,7
- Nykyinen (km) - -
Rata
- Uusi (km) - 24,7
- Nykyinen (km) - -
Vuosikustannukset
- Ajojohdot (€/a) 411 300 201 300
- Sähkönjakeluinfra (€/a) 101 600 119 500
- Rata (€/a) - 1 721 000
Vuosikustannukset yhteensä (€/a): 512 900 2 041 800

Taulukko 13. Linjan 4 infrastruktuurin vuosikustannukset.


LINJA 4 JOHDINAUTO RAITIOVAUNU
Reittisuunnanpituus (km) 8,0 8,0
Ajojohdot:
- Uusi (km) 2 -
- Nykyinen (km) 6* 8,0
Sähkönjakeluinfrastruktuuri
- Uusi (km) - -
- Nykyinen (km) 8,0 8,0
Rata
- Uusi (km) - 8,0
- Nykyinen (km) - -
Vuosikustannukset
- Ajojohdot (€/a) 180 800 120 000
- Sähkönjakeluinfra (€/a) 40 000 47 100
- Rata (€/a) - 192 000
Vuosikustannukset yhteensä (€/a): 220 800 359 100

Eli siis suomeksi, johdinautojen väylät eivät ainoastaan ole ilmaisia rakentaa, ne eivät myöskään maksa mitään ylläpitää. Jokeri 2 saadan ihan ilmaiseksi! Rakennusmiehille ilmeisesti maksaa palkat metrokummin lähisukulainen johdinkummi.

Alunperin kirjoittanut Hs.fi

Lehmuskoski myös kertoo Hesarissa, että ilmeisesti varikotkin ovat ilmaisia:
"Jos osa uudesta liikenteestä hoidettaisiin johdinautoilla, vältettäisiin 25 miljoonan investointi raitiovarikon laajennukseen", Lehmuskoski sanoi.

Mikä on melko erikoinen kanta, kun selvityksessä suunnittellaan johdinautoille varikkoa ratikkavarikoille:

Alunperin kirjoittanut Selvitys

Johdinautot tarvitsevat huoltoa ja säilytystä varten varikon, kuten muutkin liikennevälineet... Kunnossapitovarikko ja pienet huoltotilat ovat luonteeltaan raitiotievarikon kaltainen sähkö- ja mekaaninen varikko.... Tämän projektin yhteydessä käytiin tutkimassa tarkemmin kahden varikon soveltuvuus johdinautovarikoksi. Kohdevarikoiksi valittiin Töölön raitiovaunuvarikko ja Ruskeasuon bussivarikko, joiden li23 säksi selvitettiin karkeammalla tasolla myös Koskelan varikkoa...

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Hauska tuo HS:n HKL:lta saama havainnekuva. Siinä vihreä-keltainen bussi (näkyykö siinä edes virroitinta?) on sijoitettu ratikkakaistalle Hakaniemessä. Luuleekohan HKL oikeasti, että maalauksella saadaan aikaan raideliikennekerrointa?

Sinänsä rollikan suosiota voi lisätä se, että se näyttää ratikalta. Tosin kyyti saattaa helposti koitua pettymykseksi kumipyörän tärinästä ja huojunnasta.

Jos rollikat ovat tämän näköisiä niin antaa tulla vaan! Mutta ei ratikan korvaajaksi, kiitos. Rollikalla on oma karsinansa, eli linjat, jotka ajettaisiin enintään 10 minuutin vuorovälillä rollikkainvestoinnin kuoletusaikana. Jos suurimmalla osalla suunnitellusta rollikkalinjasta on jo kiskot, kannattaa kiskot viedä perille asti. Näin nyrkkisääntönä. Nelosta ei voi ikinä korvata rollikalla.