Johdinautot

Sitten voitaisiin esittää kaksi vaihtoehtoa:
a) mitkä olisivat liiketaloudelliset ja yhteiskuntataloudelliset vaikutukset joukkoliikennematkojen vähenemisestä
Joukkoliikennematkojen väheneminen tarkoittaa henkilöautomatkojen lisääntymistä. Sen mahdollisuuksiako pitäisi tutkia? Minusta on turhaa käyttää voimia sen selvittämiseen, miten paljon joukkoliikenne vähenee joillain toimenpiteillä. Kaupungin bussiliikenteen tappioista päästään tutkimattakin helposti lakkauttamalla bussiliikenne, ei siihen selvityksiä tarvita. Sitä sen sijaan on syytä pohtia, miten joukkoliikenteen osuutta voidaan lisätä.

b) kuinka paljon maksaisi bussiliikenteen parantaminen (esim. tarjonnan lisääminen) niin, että matkustajamäärät eivät laskisikaan
Oletan – koska asiasta ei ole luotettavaa tietoa – että raideliikenteen busseja suurempi suosio perustuu pääasiassa parempaan matkustusmukavuuteen ja pieneltä osin tunnesyihin. Eli raideliikennettä pidetään ”kivempana” kuin busseja, jotka ovat ”vain” autoja.

Kumpaakaan asiaa ei voi korjata rahalla, joten sen tutkiminen on turhaa. Tai tavallaan toki voi. Pariisissa on monta bussilinjaa, joilla on raideliikenteen suosio. Näitä linjoja nimitetäänkin metroiksi. Niillä kun kulkee busseja, joihin on isolla rahalla tehty kaikki ne toimet, jotka vaaditaan, jotta bussissa on ne edut, jotka ovat raideliikenteellä.

Pariisin kumipyörämetrot eivät eroakaan raideliikenteestä kuin siten, että kumipyörät korvaavat kaupallisessa ajossa teräspyörät. Vastaava viritelmä meidän ratikoihin, niin eivät kolise enää vanhanaikaisissa laipalla ajettavissa vaihteissakaan. Tosin siihen ongelmaan on halvempikin ratkaisu, mutta sitten ratikat eivät ole busseja... ;)

Antero
 
Joukkoliikennematkojen väheneminen tarkoittaa henkilöautomatkojen lisääntymistä. Sen mahdollisuuksiako pitäisi tutkia?

Näin tehdään melkein joka vuosi, kun lippujen hintoja nostetaan inflaatiota enemmän. Silloin usein esitetään perusteluissa, kuinka paljon hintajousto vähentää matkustajamääriä.

Teoriassa siis ratikkaliikenteen muuttaminen halvemmaksi bussiliikenteeksi voisi olla vastaava toimenpide ja silloin olisi hyvä olla vertailutietoa, menetetäänkö matkustajia enemmän muuttamalla ratikat busseiksi vai nostamalla lippujen hintoja. Käytännössähän kukaan Helsingissä ei tosissaan edes uskalla ehdottaa ratikoiden lopettamista.

Kumpaakaan asiaa ei voi korjata rahalla, joten sen tutkiminen on turhaa.

Ei näitä lisämatkustajia tarvitse hankkia samalla keinolla kuin ratikka. Matkustajia tulee lisää esim. lisäämällä tarjontaa tai laskemalla lippujen hintoja eivätkä nämä keinot ole kiinni siitä, millä välineellä liikenne hoidetaan.
 
Viimeksi muokattu:
Ei näitä lisämatkustajia tarvitse hankkia samalla keinolla kuin ratikka. Matkustajia tulee lisää esim. lisäämällä tarjontaa tai laskemalla lippujen hintoja eivätkä nämä keinot ole kiinni siitä, millä välineellä liikenne hoidetaan.

Tuleeko hintoja laskemalla nykyisestä Helsingin kuukausilipusta johonkin muuhun lukuun kuin nolla enää uusia matkustajia? Lippu on jo nyt lähes ilmainen. Seutualueella hintavaikutuksia löytynee enemmän.
 
Tuleeko hintoja laskemalla nykyisestä Helsingin kuukausilipusta johonkin muuhun lukuun kuin nolla enää uusia matkustajia?
Oikea kysymys, ei tule ilmaisellakaan lipulla. Jos joku maksaa 40 euron sijasta 300 euroa kuussa työmatkastaan jo nyt, hän ei jätä autoaan, vaikka joukkoliikenne ei maksaisi mitään. Tai jos autolla matka sujuu 20 minuutissa ja joukkoliikenteellä kestää tunnin, sama juttu.

Palvelutaso on ratkaisevaa, ei hinta. Joillekin auton palvelutaso on ylivertainen asennekysymys, toisille auton palvelutaso on käytännön kysymys. Hintajousto toimii pienillä hinnanmuutoksilla, mutta ilmaisuudessa on kysymys eri asiasta kuin hintajoustosta. Lisäksi tulee vastaan absoluuttinen raja. Millään konstilla ei joukkoliikenteen käyttö kasva yli sen, minkä määrän matkoja ihmiset tekevät.

Sekä ilmaisista matkoista että bussin ja raideliikenteen suosioiden eroista on kokemusperäistä näyttöä maailmalta. Miksi täällä ei voi koskaan uskoa sitä, mikä jo tiedetään?

Antero
 
Teoriassa siis ratikkaliikenteen muuttaminen halvemmaksi bussiliikenteeksi voisi olla vastaava toimenpide ja silloin olisi hyvä olla vertailutietoa, menetetäänkö matkustajia enemmän muuttamalla ratikat busseiksi vai nostamalla lippujen hintoja.
Tämä on todellakin teoriaa, kun ei raitioliikennettä voi muuttaa halvemmaksi bussiliikenteeksi. ;) Huonommaksi ja kalliimmaksi bussiliikenteeksi kylläkin. Ja siitähän on jo tietoa tilanteista, joissa näin on tehty. On kerrottu täällä foorumillakin moneen kertaan.

Jos oikein muistan, matkalippujen hinnan matkustajajousto on luokkaa prosentti tai pari. Käytännön kokemuksen mukaan raidekertoimen vaikutus on kymmeniä prosentteja. Ero on niin suuri, että on tuhraa edes pohtia, että asiaa pitäisi kokeilla.

Ihmettelen, miksi ei ole halua kokeilla niitä joukkoliikenteen laadun asioita, joista tiedetään jo, miten ne ovat muualla vaikuttaneet. Näitä ovat mm. liikenne-etuudet, tasatahtiaikataulu, täsmällisyys ja tavanomaiset kuluttajansuojaan liittyvät ominaisuudet, kuten takuu ja tuotteen korvaus. Jälkimmäisistäkin on kokemusta joukkoliikenteen yhteydessä, kun niitä on liitetty tuotteen brändäykseen.

Antero
 
Olen tässä mennyt asiassa jo hieman pidemmälle ja pohdiskellut lisää Helsingin uudelleen aloitetun trollikkaliikenteen mahdollista linjastoa (nimenomaan Helsingin alueella) sillä oletuksella, että trollikkaliikenne todella alkaisi.

Mieleeni on tullut seuraavia mahdollisuuksia, jotka ovat nykyäänkin vahvoja bussilinjoja, mutta hieman reiteiltään muutettuina saattaisivat toimia hyvin trollikkalinjoina:

-Bussilinja 14 kuten nykyään tai se jatkettuna vaikkapa Hernesaareen tulevaan uuteen asuinkaupunginosaan.

-Bussilinja 18 kuten nykyään tai se ja bussilinja 55 yhdistettynä vahvaksi heiluriksi niin, että linja kulkisi Rautatietorilta Munkkivuoren suuntaan, kuten linja 18 nykyään eli Postitalon kautta ja siitä Arkadiankadulle. Bussilinja 18 nykyinen osuus Kruununhaassa hoidettaisiin tässä vaihtoehdossa Laajasalon raitiotieyhteyksien avulla.

-Bussilinja 64, joka johdetaan Käpylässä Pohjolanaukion kautta ja sen myötä raitiolinja 1 lakkautetaan. Ykkösen ylläpitoon käytetyt resurssit käytetään muun raitioliikenteen hyödyksi ja sen parantamiseen. Vaihtoehtona edelliselle on mielestäni vain ykkösen statuksen huomattava kohottaminen ja sen muuttaminen paljon keskeisempään asemaan Mäkelänkadun ja Käpylän suunnan joukkoliikenteessä. Nyt sillä on aivan liikaa ”kilpailjoita” samalla suunnalla. Kuitenkin em. trollikkalinjalla 64 saataisiin aivan esikaupunkialueelle ulottuva sähköinen ”LighTram”-linja ja käsittääkseni sellaiselle alueelle, jonne ei ole olemassaolevia raitioliikenteen laajennussuunnitelmia. Mielestäni aika oiva kohde ”liian suuri bussilinjaksi, liian pieni raitiolinjaksi”-periaatteelle. Mutta tuollaisessa ratkaisussa sujuva joukkoliikenneyhteys raitiolinja 1A:n reittiä pitkin Perämiehenkadulle pitäisi ajatella uudelleen.

-Bussilinja 65A on tarkoitus lyhentää Rautatientorille Länsimetron käyttöönoton myötä, mutta mitäpä jos se kulkisikin jatkossa Marian sairaalalle nykyisen bussilinjan 55 sijaan? Eli Rautatientorilta linjan 55 nykyistä reittiä Marian sairaalalle ja Hietaniemeenkin ajettaisiin ajoittain (mm. viikonloppuisin sekä kesäisin) nykyisen linjan 55A tapaan. Trollikalla siis Simonkatua ja edelleen Kampista Lapinlahdenkatua Marian sairaalalle, miksipä ei minun mielestäni.

-Bussilinja 57 olisi mielestäni oiva vahvaksi poikittaiseksi trollikkalinjaksi ja edustaisi hyvin ”tänk spårvagn, ta bus”-ajatelmaa. Lisäksi se voisi hyödyntää Koskelaan mahdollisesti ajateltua trollikkavarikkoa.

-Bussilinja 23 on vahva keskustalinja ja oiva kohde trollikkalinjaksi. Sen voisin ajatella yhdistettävän bussilinjan 14B kanssa, jolloin sitä ajettaisiin RT:ltä Haartamaninkadulle samaa reittiä kuin trollikkalinjaa 18. Töölössä kulkisivat näin ratikkalinja 3T sekä trollikkalinjat 14, 18 ja 23. Linjan 14 kuormitus toki lisääntyisi em. muutoksen myötä eteläisessä Helsingissä linjan 14B poistuttua sieltä, mutta sen liikennetiheyttä lisättäisiin ja sitä ajettaisiin niveltrollikoilla. Liikenneväylänä Eiran suuntaan voisi olla Freda kumpaankin suuntaan, jolloin käytettäisiin osittain samaa väylää ratikoiden kanssa. Raitiolinjaa 9 jatkettaisiin nykyisen suunnitelman mukaisesti Korkeavuorenkatua etelämmäksi kuin nykyään ja bussilinja 16 palautettaisiin entiselle reitilleen sen myötä.

--------------------

Raitio- sekä trollikkaliikenteen asemaa vahvistettaisiin poistamalla niiden kanssa päällekkäisiä dieselbussilinjoja tai muuttamalla niitä liityntälinjoiksi raskaalle raideliikenteelle.

Tuen ilmanmuuta raitioliikenteen laajennuksien toteuttamista Jätkäsaareen ja Laajasaloon suunnitelmien mukaisisesti, vaikkakin onhan niillekin olemassa trollikkavaihtoehto, mutta niin radikaaleihin suunnitelmien muutoksiin en välttämättä haluaisi mennä. Mutta tuolloin esimerkiksi Kruunuvuorensalmeen suunnitellun sillan kohdalla olisi yksi asia ratkaistu eli se olisi automaattisesti kelvollinen esim. pelastusajoneuvoille kun ei tarvitsisi välittää kiskoratkaisuista. Mutta totean tähän (kuten trollikkaselvityskin), ettei trollikasta ole pikaraitiotieksi ja sellaiseenhan on varaus tuossa Laajasalon ja Kruunuvuorenrannan joukkoliikennesuunnitelmassa. Myöskin Jätkäsaari olisi toki mahdollista toteuttaa niveltrollikoin, mutta silloin niiden käyttämien väylien etuudet olisi oltava vahvat, jottei se olisi vain toisinto nykyisestä bussilinjan 15 tilasta. Sama koskee toki raitiotievaihtoehtoa.

Mutta sanon tässä aivan viimeiseksi, mitä olen myös ajatellut.
Bussilinjoista 15 sekä 18 saisi ehkäpä oivat, vahvat bussiheilurit muuttamalla ne mahdollisimman pitkillä niveltrollikoilla liikennöitäviksi sekä yhdistämälle ne Laajasalosta sekä Kruunuvuorenrannasta tuleviin linjoihin. Mutta ilman kiskoja siis ja tällöin olisi niiden etuuksienkin oltava melkoisen vahvat, jotteivät ne keräisi kaikkia, jo koettuja, pitkien bussiheilureiden huonoja puolia. Toki niistä saisi myös vahvat ratikkaheiluritkin, joissa kapasiteettia olisi vielä vahvemmin (ja se "raideliikennekerroin"), jos vain raitiovaunujen yksikkökokoja suurennettaisiin (niinkuin onneksi ilmeisesti on käymässäkin) ja liikennnettä tehostettaisiin. Trollikkavaihtoehdossa tulee mieleeni kuitenkin yksi toinenkin etu: keskustan alueen raitioratojen sekä raitiopysäkkien välityskykyä ei kuormitettaisi entisestään, sillä trollikkavaihtoehdossa näillä ”esikaupunki-lighTram-linjoilla” olisi käytössä oma muusta raitioliikenteestä erillinen väylänsä eli katu. Kadulla pitäisi toki taas tässä tapauksessa olla bussikaista, eikä saisi olla muuta liikennettä tukkimassa tarpeettomasti trollikoiden kulkua.

Saattoi olla moninpaikoin hieman tylyäkin tekstiä, mutta puin vain sanoiksi sen, mitä tänään pohdiskelin mielessäni.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vriston ehdotukseen voinee huomauttaa, että kaikista linjoista pääosa on päällekkäisiä raitiotien kanssa. Normaalilla joukkoliikennematematiikalla juuri 14, 15, 18, 23 ja 65A yhdistettäisiin raitiotiehen lyhyllä jatkoilla ja saavutettaisiin samat tulokset kuin Bremenissä tai Rostockissa - eli matkamäärät ja lipputulot nousisivat 20-80% ja operointikuluja saataisiin laskettua selvästi.

Mutta Helsingissähän on ne erikoisolosuhteet, jossa kaikki kumipyörillä tai tunnelissa kulkeva on halpaa.
 
Linjan 18 keskeinen ongelma on hitaus, sen potentiaalisia matkustajia valuu henkilöautoihin ja liityntäliikenteeseen Huopalahden kautta. Tähän ei trollikka auta yhtään mitään. Topeliuksenkadun kiskot, ratikkatunneli Töölöön, tms. taas auttaisi. Nelonen jonka kulkua Töölöä läpi olisi nopeutettu ja joko jatkaisi Munkkivuoren läpi joka Pitäjänmäkeen, Huopalahteen, tai Perkkaan kautta Leppävaaraan keräisi aivan varmasti riittävästi matkustajia ratikkalinjalle.

Tämä on noiden trollikkakaavailujen keskeinen ongelma, ei edes yritetä kerätä lisää matkustajia paremmilla yhteyksillä, vaan hoidetaan linjat kuten nykyään. Minusta noilla perusteilla ei kannata tehdä mitään investointeja, jos poltetaan rahaa niin siitä pitäisi olla jotain hyötyä.
 
Viimeksi muokattu:
Bussilinja h18 ongelmakohtia ovat ruuhka-aikoina muutamat keskeiset väylät, kuten vaikkapa Huopalahdentie ja Paciuksenkatu. Huopalahdentiellä voisi olla reilut ja automaattiseti valvotut bussikaistat ja trollikkalinjana 18 voisi Paciuksenkadulla käyttää raitiokiskoja kulkuväylänään (mahtuu kyllä; on ajettu siitä bussilla). Seuraava ongelmakohta on sitten Haartmaninkatu, mutta eipä se olisi sen kummempi, jos siinä kapealla kadulla, jossa pysäköityjä autoja molemmin puolin sekä vilkas autoliikenne muutenkin, olisi ratikkakiskot. Sille pitäisi mielestäni joka tapauksessa tehdä jotain riippumatta siitä, millä joukkoliikennevälineellä siinä ajetaan. Sama koskee Topeliuksenkatua. Runeberginkatu menee sitten jo paremmin, mutta tietystikin seuraava ongelma-alue on keskustan alue. Siellä pitäisi olla aivan selkeä prioriteetti joukkoliikenteen sujuvalle kululle, mutta nyt mennään henkilöautojonojen sekä muun liikenteen tahtiin.

Onko muuten linjan 18 uusi reittimuutos Arkadiankadun ja Postitalon edestä nopeuttanut yhtään ko. linjaa keskusta-alueella? Arvaan, että Rautatiekadut saattaisivat olla ongelmallisia ainakin ruuhka-aikoina.

ratikkatunneli Töölöön
Onko tuollainen suunnitteilla vakavissaan?
 
Viimeksi muokattu:
Mitä järkeä on pohtia linjalle 18 mittavia bussietuuksia, kun sama asia hoituu paljon yksinkertaisemmin muuttamalla linja raitiolinjaksi KANJO:ssa esitetyllä tavalla, jolloin korvaava linja kulkee koko Huopalahdentien ohi kaupunkirakenteen sisässä ja käyttää Paciuksenkadun vallan erinomaisia joukkoliikennekaistoja? Raitiotiekiskot rakennettaessa syntyy Haartmaninkadulle ja Topeliuksenkadulle vallan hyvät etuudet.
 
Onko muuten linjan 18 uusi reittimuutos Arkadiankadun ja Postitalon edestä nopeuttanut yhtään ko. linjaa keskusta-alueella?
On se huomattavasti parempi, jos ei halua Kampin ostarille mennä. :) Kampin pysäkki Fredalla on niin onneton ja jos 18 myöskin kulkisi sieltä, pysäkki olisi vielä onnettomampi ja hitaampi.
Arkadiankadun ongelma on Rautatiekatujen liikennevalot, joita ei oikeasti edes tarvittaisi.
 
Mitä järkeä on pohtia linjalle 18 mittavia bussietuuksia, kun sama asia hoituu paljon yksinkertaisemmin muuttamalla linja raitiolinjaksi

Voisin versioida täällä moneen kertaan kuultua valitusta:
joillekin ratikat ovat käenpoika, jonka vuoksi muuta joukkoliikennettä ei saisi kehittää. Todennäköisesti menee kuitenkin vähintään kymmeniä vuosia, ennen kuin raitiovaunut ovat Helsingissä taloudellisesti kilpailukykyisiä muihin joukkoliikennemuotoihin verrattuna. Silläkin välin joukkoliikennettä on kehitettävä, ei voida jäädä tuleen makaamaan ja odottamaan, jos vaikka ratikan kilpailukyky joskus paranisi.
 
Ei iloisia uutisia. Meillä HKL-liikelaitoksen johtokunnassa esitys trollikoista meni käytännössä sellaisenaan läpi. Ei lisäselvityksiä, ei tarkennuksia. Koko raportti kokouksesta:
http://haltia.blogspot.com/2009/04/hkln-johtokunnan-kokouskuulumiset.html

Kirjoitinkin jo blogiisi kommenttini tuosta päätöksestä. Musta on aika erikoista, ettei noin isossa asiassa olla lainkaan kiinnostuneita faktojen ja tarpeellisten lisäselvitysten tuomisesta pöytään, vaan käytännössä tilataan suoraan 300 000 euron arvoinen työ vailla käsitystä siitä, mitä oikeastaan ollaan tilaamassa ja ennen kaikkea miksi. Mutta niin se taitaa olla, että mitä suuremmasta asiasta on kysymys, sitä tunnepitoisemmin siihen suhtaudutaan ja sitä vähemmän on faktoilla väliä.

En kuitenkaan olisi kovin huolissani itse asiasta eli johdinautojen käyttöönotosta. Suurin syy, millä HKL on niitä perustellut, on lähipäästöttömyys. Ja HKL:n suunnittelujohtaja itse oli kokouksessa myöntänyt, että jo nyt käytössä olevat maakaasubussit, jotka eivät tankkausaseman lisäksi muuta infraa vaadikaan, ovat käytännössä ihan yhtä lähipäästöttömiä kuin trollikat. Eli kun perusteluja uudelle liikennemuodolle ei ole, niin eihän siitä sitten mitään tulekaan.

Ratkaisevassa asemassa on jatkossa onneksi kaupunkisuunnitteluvirasto sekä sen lautakunta, sillä jatkoselvitys tullaan tekemään KSV:n tiukassa valvonnassa, ja KSV:n virkamiehet sitten esittelevät sen "omalle" lautakunnalleen, joka tekee asiassa mahdolliset päätökset. HKL:n johtokunta ei enää tätä soppaa hämmennä.

Pitäisin hyvin todennäköisenä, että jatkoselvityksessä yksinkertaisesti todetaan, ettei johdinautoliikenne ratkaise niitä ongelmia, joita sen toivotaan ratkaisevan, ja että asiaan voidaan taas palata, jos kustannusrakenne oleellisesti muuttuu tjsp.

Positiivista tietysti olisi, jos KSV:ssä herättäisiin tämän johdinautosopan myötä huomaamaan, että ratikoiden etuuksia, omia kaistoja ym liikennejärjestelyjä olisi syytä parantaa nykyisestä reippaasti, jotta raitiovaunu olisi tuotantokustannuksiltaan nykyistä kilpailukykyisempi. Silloin tästä touhusta olisi jopa ollut jotain hyötyäkin.
 
Voisin versioida täällä moneen kertaan kuultua valitusta:
joillekin ratikat ovat käenpoika, jonka vuoksi muuta joukkoliikennettä ei saisi kehittää.

Tavallaan tuon kai pitäisi olla totta, sillä jos lähtökohtana on se, että raideliikennettä kehitetään, ja bussit toimivat pääasiassa raideliikenteen ehdoilla ja sen syöttäjinä ja täydentäjinä, niin silloinhan bussijärjestelmää ei tarvitse kehittää, ainoastaan päivittää vastaamaan raideliikenteen kulloistakin tilannetta. ;)

Todennäköisesti menee kuitenkin vähintään kymmeniä vuosia, ennen kuin raitiovaunut ovat Helsingissä taloudellisesti kilpailukykyisiä muihin joukkoliikennemuotoihin verrattuna. Silläkin välin joukkoliikennettä on kehitettävä, ei voida jäädä tuleen makaamaan ja odottamaan, jos vaikka ratikan kilpailukyky joskus paranisi.

Vaikka ratikkaliikenteen tuottaminen onkin kallista, niin juuri kilpailukyky nyt kuitenkin on se, missä ratikka tällä hetkellä pärjää. Eikö vaan? Niin kauan kuin bussit kulkevat puolityhjinä ja ratikat täysinä, niin se kallis ratikka tulee kokonaisuutena halvemmaksi. Mutta raitioliikennettä ei voi "kehittää" tuottamalla jotain papereita siitä, mitä puolityhjänä kulkeva bussilinja X maksaisi ratikkana. Sen takia on mun mielestä todella outoa esittää ajatuksia sen-ja-sen bussilinjan muuttamisesta ratikaksi tai trollikaksi, kuten HKL tekee vuosittain yksikkökustannusraportissaan (linja 18) tai on nyt tehnyt tässä trollijutussaan. Kyllähän sen lapsikin ymmärtää, että jos 0,25 Me vuodessa maksava linja-auto korvataan 0,53 Me vuodessa maksavalla raitiovaunulla, niin ei siinä säästöä tule. Niin kauan kun HKL:n ratikkaliikenteen järjestelmäsuunnittelu on tuolla tasolla, niin asiat eivät todellakaan muutu.

Mutta jos pystytään niputtamaan yhteen useampi bussilinja ja ehkä jotain nykyistä rv-liikennettä ja korvaamaan ne yhdellä ratikkalinjalla, joka sitten vielä raidekertoimen ansiosta saa ehkä 1,3-kertaisen matkustajamärään entisiin bussilinjoihin verrattuna, niin silloin kantakaupungista saattaa todellakin löytyä sellaisia bussilinjoja, jotka kokonaisuutena voidaan muuttaa raideliikenteeksi ja a) säästää siten liikennöintikustannuksia tai b) pitää liikennöintikustannukset ennallaan ja lisäksi c) kasvattaa lipputuloja (raidekertoimen ansiosta).

Mutta jos HKL-Suy ei tällaisia suunnitelmia halua tai kykene tekemään, niin herää tietysti kysymys, mistä tämä johtuu? Eikö liikennejärjestelmää halutakaan järkevöittää ja taloutta tasapainottaa? Ja jatkokysymyksenä että kukas ne sitten suunnitelmat sitten tekisi jos ei HKL?

Tässä mielessä mä odotan kyllä paljon tuolta trollikkaselvitykseltä. KSV nimittäin ei takuulla tule hyväksymään tuollaista "mikä linja muutetaan" -leikkiä, vaan siellä pakotetaan konsultti ajattelemaan kokonaisuutta ja selvittämään, että kumpi tulee kaupungille kokonaisuudessa edullisemmaksi, bussin 23 muuttaminen johdinautoksi, raitiolinjan 9 jatkaminen Ilmalaan tai Ilmalan joukkoliikenteen järjestäminen jotenkin muuten...
 
Takaisin
Ylös