Viestiketju: Johdinautot

Alunperin kirjoittanut Jusa

Mikäs sen Göteborgin tapauksen aiheutti.

Vaunun kuljettaja vapautti seisontajarrun väkisin. Tällä eikä Helsingin 1940-luvun tapauksella ei ole mitään tekemistä liukkauden kanssa.

Kumin ja asfaltin tai kumin ja kiven kitkakertoimet kuivana ovat huomattavasti suuremmat kuin teräksellä vastaan terästä. Mutta kumin ja tienpinnan kitkakerrointen vaihtelu eri olosuhteissa on huomattavasti suurempaa ja vaikeammin ennakoitavissa kuin kiskon kitkavaihtelu. Lisäksi kumikitkan olennainen ongelma on siinä, ettei ole mitään raiteen tapaista rakennetta, joka rajoittaisi liukumisen vain yhteen suuntaan. Liukuva kumipyöräajoneuvo on täysin hallitsemattomassa tilassa.

Antero

http://www.youtube.com/watch?v=aouKweCzxj8
Trolleybuses in the snowy Switzerland YouTube.
Oikein elävää kuvaa. Hyvin menee ja vielä peräkärryn kanssa. Harmi ettei filmissä ole quadrupla-niveliä.

http://www.youtube.com/watch?v=8kMkY...eature=related

Mun mielestä tämä 35 sekunnin mittainen video on paljon mielenkiintoisempaa katsottavaa. Kyllähän bussi suoralla ajaa vaikka millaista luistinrataa, mutta entäs kun nivelauton pitäisi päästä talvella mäkeä ylös? Tulee ihan mieleen ajat, jolloin asuin Ulvilantiellä. Eihän sitä voinut kuvitellakaan käyttävänsä bussia, kun näki niiden jatkuvan sutimisen mäissä varsinkin Ulvilantie 11:n kohdalla. Kun pitäis kuitenkin perillekin päästä

Alunperin kirjoittanut vristo

Löytyipä kaunis, talvinen kuva:

http://photo.proaktiva.eu/?pict=tram/zurich/081217.00

En tiedä oikein "talvesta", sillä lämpötila on tuossa varmasti nollan tuntumassa ja enemmänkin plussan puolella. Katu on märkä vedestä, loskaa hieman sivummalla ja räntää hieman puun oksilla.

Niinsanottu Vappusää Suomessa.

Alunperin kirjoittanut Compact

En tiedä oikein "talvesta", sillä lämpötila on tuossa varmasti nollan tuntumassa ja enemmänkin plussan puolella. Katu on märkä vedestä, loskaa hieman sivummalla ja räntää hieman puun oksilla.

Niinsanottu Vappusää Suomessa.

Niin, katselin toisiaankin Zürichin ilmastotietoja wikipediasta sillä silmallä ja aika leudoltahan se tuntuu, jos vertaa vaikkapa Helsingin vastaaviin, pakkasennätyksista puhumattakaan. Hieman pakkasen puolelle sentään mennään talvikuukausina keskimääräisesti.

Tässä vertailu ilmastoista:
Zürich
Helsinki

Kuitenkin on niin, että ainakin omasta mielestäni pahimmat ajokelit osuvat juurikin tuohon nollan molemmille puolille ja tuollainen märkä ja lumisen loskainen katu (kuin tuossa linkissä olevassa kuvassakin on) on jäätyessaan se kaikkein ikävin ja petollisin. Kunnon pakkaskeli lumineen ei ole niinkaan hankala, vaan pitoa lumessa on yllättavan paljonkin. Jää on siis se ikävin elementti ja jos jaan pinnalla on viela ripaus lunta niin se on valmis luistinrata. Kyllä Zürichissäkin liukkaita kelejä on, siitä olen aivan varma tuon kuvan nähtyäni.

Alunperin kirjoittanut 339-DF

http://www.youtube.com/watch?v=8kMkY...eature=related

Harmi, kun Youtube on ollut taas blokattuna taalla Kiinassa jonkinaikaa, niin ei pääse katsomaan tuota videota.

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Tulee ihan mieleen ajat, jolloin asuin Ulvilantiellä. Eihän sitä voinut kuvitellakaan käyttävänsä bussia, kun näki niiden jatkuvan sutimisen mäissä varsinkin Ulvilantie 11:n kohdalla. Kun pitäis kuitenkin perillekin päästä

Linjan 18 vakiokalustoahan olivat nimenomaan HKL-Bussiliikenteen Volvo B10M-nivelet, jotka tunnetusti keskimoottorisina eli mahureina olivat erityisen herkkiä jäämään talvikeleillä mäkiin. Niissähän perävaunu "ei paina mitään" ja kaikki paino on siis hieman etuakselin takapuolella. Onhan aivan selvää, että sellaiselle painojakaumalle tulee ongelmia talvisin. Sama ilmiö esiintyi myos kaksiakselissa Volvoissa. Sensijaan ne harvat kerrat kuin ajoin HKL-Bussiliikenteen ex-takatuuppariniveliä eli 9601 ja 9602, ei niillä ollut vastaavia ongelmia ollenkaan. Niillä oli sitten kylla muita ongelmia ihan riittävästi, mutta ajettavuudeltaan ne olivat varsin hyviä.

Trollikoista tuo selvityskin toteaa, että sujuvan talviliikennoinnin yksi edellytyksiä on, että Helsinkiin hankittavissa johdinautoissa tulisi olla useampi vetävä akseli (jos ovat niveliä siis) ja ainakin itse ammattitaitoisena sekä nivelbussejakin runsaasti ajaneena pidän tuosta ajatuksesta. Kun vetäviä akseleita on useampia ja moottorina laajavääntöinen sähkömoottori, niin talviajo-ominaisuudetkin ovat varmasti paremmat kuin perinteisissä dieselbusseissa.

Se Bussi-Jokerillakin testattu göteborgilainen kaksinivel-Volvohan oli myös keskimoottori-tyyppiä, jossa ainut vetävä akseli on etuosan jälkimmäinen akseli.

Täytyyhän tämäkin YouTube -video katsoa.
Trolleybus burnout: http://www.youtube.com/watch?v=PSPiC4cbP9M&NR=1

Seuraava kuvasarja on esimerkki duo-käyttöisen trollikan joustavuudesta vaikkapa raitiovaunuun nähden. Kuvasarjassa trollikka lähtee pysäkiltä dieselmoottorinsa voimin, sarvet alhaalla, ja "piiskat" nostetaan hetkessä langoille kun trollikka on ohittanut paikan, jossa tehdään ilmajohtoihin liittyvia töitä:

http://photo.proaktiva.eu/?pict=trolleybus/071015_02
http://photo.proaktiva.eu/?pict=trolleybus/071015_03
http://photo.proaktiva.eu/?pict=trolleybus/071015_04


Trollikka kuljee siististi ratikkakaistallakin, kun se on riittävä myös bussin leveydelle (2.55m):

http://photo.proaktiva.eu/?pict=trolleybus/080626.02

Alunperin kirjoittanut vristo

Seuraava kuvasarja on esimerkki duo-käyttöisen trollikan joustavuudesta vaikkapa raitiovaunuun nähden.

Kuten kuvasarjasta näkee, tämän joustavuuden tarve on trollikassa itsessään. Tarkoitan ilmassa olevaa johdinviidakkoa ja sen korjausta ja huoltoa. Ajojohdinten vaurioita ja huoltamista on enemmän, kun ajojohtimia on enemmän ja rakenne mutkistuu. Ratikan yksi ajolanka ei ole kovin herkkä vaurioille, eikä tarvita ajojohtovaihteita ja niiden ylläpitoa.

Merkittävä ajojohtojen riski on muu liikenne. Yksi kuorma-auto lava ylhäällä kuvien tapaisessa paikassa teettää parhaimmillaan päivän korjaustyön. Jos kuorma-auto vetää alas vain kaksi ratikan lankaa, korjaus käy huomattavasti nopeammin, joskin silloin ratikat eivät aja vikapaikan ohi. Vikapaikka on hoidettava korvaavalla bussipalvelulla ja vaunut kierrätettävä varareittejä. Häiriön kesto on 1–2 tuntia.

Antero

Alunperin kirjoittanut Camo Lissabone

Jos trollikassa on apukäyttö, polttomoottori tai akut, liikenne ei todellakaan häiriinny ajolankavauriosta. Ratikkaliikenne taasen seisahtuu täysin, veti langat alas kuorma-auto tai ratikan oma raskas virroitin, ja jos johdinvaurio sattuu sopivaan paikkaan, voi vaikkapa lähes koko Helsingin raitioliikenne halvaantua.

Tämäkin ongelma ratkeaa osin nykyaikaisilla vaunuilla. Esimerkiksi Innsbruckin uusissa Flexity Outlook- vaunuissa on akut ja ne voivat ajaa 5km/h noin 500 metriä näiden akkujen avulla. Akut latautuvat taas kun vaunu pääsee sähköistetylle osuudelle.

Eli vaikka sähköt pitäisi katkaista jostain tärkeästä risteyksestä liikenne sujuu silti vaikkakin ajolankavaurion kohdalla vaunut pääsevät korjaustöiden ajaksi vain rajallisesti ohi jos ollenkaan. Kuten Antero jo kirjoitti raitiovaunun ajolangan voi yleensä korjata nopeammin kuin johdinauton, joten raitiovaunun ei tarvitse olla niin haavoittuvainen kuin mitä se tällä hetkellä Helsingissä on. Onkohan Helsingin uusissa tulevissa vaunuissa akut tms. kätevää?

Alunperin kirjoittanut vristo

Trollikka kuljee siististi ratikkakaistallakin, kun se on riittävä myös bussin leveydelle (2.55m):

http://photo.proaktiva.eu/?pict=trolleybus/080626.02

Tuohon kuvaan liittyen asia, joka pätee myös ratikoihin, on ilmajohtojen muodostamat järkyttävät sekasotkut. Ei ole kovin kaunista katsottavaa, kun esimerkiksi Valtioneuvoston linnan kulma on pultattu täyteen johtoja. Onneksi ainakin ratikalla virroitukset ovat suht yksinkertaisia, ja tuon Senaatintorin kulmankin olisi voinut ratkaista vaikkapa jollakin tolpalla. Kuvassa esiintyvää hämähäkinseittiä en kuitenkaan mielelläni Helsingissä näkisi, esteettisesti niin järkyttävä kokemus.