Viestiketju: Johdinautot

Itse näen hieman ristiriitaa:

Miksi Zürichiin kuitenkin hankitaan 35 uutta trollikkaa (18 nivel- ja 17 kaksiniveltrollikka)? Onko kyse vain vanhemman kaluston korvaamisesta? Kaksiniveltrollikan hinta on 1,1 miljoonaa euroa, joten aika outoa olisi "tuhlata" tuollaisia rahoja vain tilapäisratkaisuun.

Tietystikään tuo visiokartta ei kerro kaikkea, mutta kaksi asiaa havaitsin siitä: 1) usean nykyisen trollikkalinjan reitillä (tai ainakin osittain) on ratikkalinja 2) kartaan ei ollut merkittynä trollikkalinjoja muusta bussiliikenteestä erottelevaan tyyliin, vaan nekin, jotka ovat nyt trollikkalinjoina, on merkitty normaaleiksi bussilinjoiksi.

Alunperin kirjoittanut vristo

Tietystikään tuo visiokartta ei kerro kaikkea,...

Helsinginkin osalta on olemassa erilaisia visiokarttoja, esimerkiksi sellaisia, joissa metro menee lentokentän kautta Tuusulaan ja Pasilan kautta Viikkiin.

Alunperin kirjoittanut Rattivaunu

Helsinginkin osalta on olemassa erilaisia visiokarttoja, esimerkiksi sellaisia, joissa metro menee lentokentän kautta Tuusulaan ja Pasilan kautta Viikkiin.

Toki niin, mutta tällaiseen Sveitsin tapaukseen on helpompi uskoa, sillä siellä on jo nyt joukkoliikenne järjestetty hieman eri periaatteella ja siihen todella satsataan jo nyt. Puhumattakaan siitä, että sen käyttöaste on jotain ihan muuta. Itse muistan esimerkiksi Baselin asemalla ihastelleeni jatkuvaa sitä jatkuvaa matkustajavirtaa, joka soljui tuon aseman läpi.

Tuossa Sveitsiä läpi kahlatessani wikipediassa ja erityisesti juuri Zürichiä (johon hieman ihastuin) tuli eteeni monta kertaa sellainen joukkoliikenteen järjestämismalli kuin "Zürich model". Tämän mallin kohdat pätevät ko. kaupungissa myös trollikkaliikenteeseen ja mm. niiden liikenne on hyvin tiheää (5-7min).

Erittäin mielenkiintoista tekstiä ko. aiheesta tässä linkissä:
Zurich Case Study

Pari lainausta sieltä:
"Zürich established a network of exclusive transit lanes with traffic signal priority created one of Europe's best transit systems for less money than constructing just one or two subway lines."

"The objective, which has largely been achieved, is to give public transport vehicles unhindered passage: they only need to stop to pick up and set down passengers. An incidental consequence of the scheme has been to reduce the amount of time at traffic signals, and roadspace, available for private cars."

Tällä varjolla koko joukkoliikenteen etuuksien järjestäminen pitäisi olla ensiarvoisen tärkeää ja prioriteetti numero yksi riippumatta siitä, mikä joukkoliikenneväline on kyseessä. Zurichissä huomasin bussien ja erityisesti trollikoiden käyttävän yleisesti raitiotiekaistoja.
Myös joukkoliikennematkojen alhainen hinta mainitaan erittäin tärkeänä matkustajia lisäävänä tekijänä.

Alunperin kirjoittanut vristo

Miksi Zürichiin kuitenkin hankitaan 35 uutta trollikkaa (18 nivel- ja 17 kaksiniveltrollikka)? Onko kyse vain vanhemman kaluston korvaamisesta? Kaksiniveltrollikan hinta on 1,1 miljoonaa euroa, joten aika outoa olisi "tuhlata" tuollaisia rahoja vain tilapäisratkaisuun.

Vuoteen 2025 mennessä nyt hankittavat uudet trollit on ajettu loppuun.

Tätä voi verrata vaikka vuoden 1968 metrosuunnitelmiin Helsingissä. Kun oli pakko myöntää, että raitioliikennettä on jatkettava vielä yli 30 vuotta (vuoteen 2000), oli myös pakko myöntyä hankkimaan uutta kalustoa lopetettavaa liikennettä varten.

Konkreettisempi vertaus lienee tässä: Vaikka lähdet myymään autoa romuttamolle, on pakko ostaa siihen bensaa romuttamomatkaa varten.

Antero

Alunperin kirjoittanut vristo

Trollikkalinjat visiossani ovat seuraavat:
36 Kamppi-Pajamäki

Raitioliikenteessä toteutetaan sen laajennukset nykysuunnitelmien (Laajasalo, Hernesaari, Sompasaari, Jätkäsaari) mukaan. Mutta myos nykyiset bussilinjat 14, 18, 55 ja 65 toteutetaan raitiolinjoina ainakin osittain, mutta se saattaisi tarkoittaa melkoisesti uudisratoja lisää.

Taitaa mennä hieman unelmoinniksi taas, mutta tässä taas luu purtavaksi.

No eikös tuo ole ristiriistaista Pajamäen osalta; uusi trollikkalinja 36 ja uusi ratikkalinja bussi 14 tilalle. Ja Vielä kaikenlisäksi Jokerilinjan pysäkkikin.

Alunperin kirjoittanut Jusa

No eikös tuo ole ristiriistaista Pajamäen osalta; uusi trollikkalinja 36 ja uusi ratikkalinja bussi 14 tilalle. Ja Vielä kaikenlisäksi Jokerilinjan pysäkkikin.

Nykyinen h14:han on ex-h14+ex-h36.

Ajattelin lähinnä, että linja 14 keskustan osuus olisi korvattu raitiolinjalla. Tottahan se olisi hienoa ratikkalinja aina Pajamäkeen saakka, mutta taitaako olla kannattavaa? Latekin totesi tuossa aiemmin, että ei ennen raide-Jokeria ainakaan.

Totta puhuen, ei tämä trollikkavisiointi mitään helppoa ole, jos ei halua astua raitioliikenteen laajennusten varpaille. Siis Jätkäsaari tai Laajasalo esimerkiksi. Eikä sekään ole helppoa.

Alunperin kirjoittanut vristo

Totta puhuen, ei tämä trollikkavisiointi mitään helppoa ole, jos ei halua astua raitioliikenteen laajennusten varpaille. Siis Jätkäsaari tai Laajasalo esimerkiksi. Eikä sekään ole helppoa.

Kyllähän se kaiken kaikkiaan on erittäin saamatonta tämä suunnittelu täällä.
Puhutaan kymmenien vuosien visioista. Ei haluta tehdä päätöksiä mikä liikenneratkaisu millekin alueelle olisi järkevin.
Esimerkiksi Meilahden klinikka-alue on taas esillä kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Vaihtoehtoja on ollut jo monet vuodet metro, pisara, raitiovaunu ja nyt trollikka. Minkäälaista päätöstä ei haluta tehdä. vetkutetaan vaan koska halutaan tutkia vaihtoehtoja.
Kyllä ainakin isot ikäluokat ovat jo muualla silloin kun sinne jotain tulee.
On vain toivottava, että YTV:n ottaessa vastuuta alkaisi päätöksiä syntymään, mutta nekin päätökset pitävät syntyä myös asukkaita kuunnellen.

Kuva Zürichistä: trollikka kulkee sujuvasti ratikoiden kanssa samoilla kaistoilla.

http://hampage.hu/trams/TdT2/04030260.JPG

Alunperin kirjoittanut vristo

Kuva Zürichistä: trollikka kulkee sujuvasti ratikoiden kanssa samoilla kaistoilla.

http://hampage.hu/trams/TdT2/04030260.JPG

Tuttu näky. Tässä vielä pari lisäkuvaa Zürichistä: Kuva 1 & kuva 2.

Zürichissä kuitenkaan johdinautot eivät kulkeneet pitkiä matkoja raitioteiden kanssa päällekkäin, mutta kulkiessaan, ne oli pyritty saamaan samoille kaistoille kulkemaan.

Alunperin kirjoittanut Rattivaunu

Alunperin kirjoittanut Lauri Räty

Koska Baselin johdinautoliikelle on lakkautettu? Keväällä 2007 Baselissa vielä kulki johdinautoja ainakin linjalla 31.

Vajaa vuosi sitten eli 30.6.2008.

Lisätietoa Baselin johdinautojen historiasta (kirjoitettu ennen johdinautoliikenteen lopettamista).

Johdinautot mitä ilmeisimmin sitten korvattiin biokaasulla kulkevilla busseilla, joilla on laskettu olevan halvemmat ajokustannukset. Tiedä sitten miten kustannukset on laskettu. Varsin outoa lakkautuksessa oli se, että Baselissa näyttää olleen kohtuullisen uutta kalustoa.

Helsingissä ei ole tarvetta johdottomalle osuudelle. Ajan joskus jopa 10 bussilla päivässä Helsingissä. Mikä on tavanomainen näky ? Kadun laitaan vaurioioitunut Diesel-bussi. En Tallinnassa, En Sveitsissä enkä missään muuallakaan ole vielä nähnyt johdinauton vaurioitumista. Yksi keskeinen argumentti: johdinauton toimintavarmuus.

Martti Salomaa