Johdinautot

Helsingissä ei ole tarvetta johdottomalle osuudelle. Ajan joskus jopa 10 bussilla päivässä Helsingissä. Mikä on tavanomainen näky ? Kadun laitaan vaurioioitunut Diesel-bussi. En Tallinnassa, En Sveitsissä enkä missään muuallakaan ole vielä nähnyt johdinauton vaurioitumista. Yksi keskeinen argumentti: johdinauton toimintavarmuus.

Pyydän tietävämpiä kertomaan, kuinka paljon on maailmalla linjakilpailutettua johdinautoliikennettä ja missä?

Salomaan havainnoimat helsinkiläiset vaurioituneet Diesel-bussit ovat täkäläisen kilpailutuksen aikaansaannosta. Johan niiden muutenkin kolhuinen yleisasu viestii leväperäisestä huollosta ja säilytyksestä. Jos Helsingissä liikkuisi kilpailutettuja kansainvälisten suurlaitosten omistamia johdinautoja, uskallan kyllä sanoa, että samalla lailla niitäkin olisi tienposkessa kuin nyt Salomaan havainnoimia Diesel-busseja.

Mistähän Concordia tai Veolia ne vaurioitumattomat johdinautot hankkisi ja minkälainen huoltoarmeija niitä jossain ylläpitäisi?
 
Vs: Re: Joukkoliikennekuvia Italiasta

Mielestäni johdinautoilla ei enää ole tulevaisuutta. Niissä yhdistyvät bussiliikenteen korkeat kustannukset ja raideliikenteen kankeus. Ainoa hyöty on alhaiset päästöt. Jo olemassaolevissa trollikkakaupungeissa järjestelmästä ei kannata luopua, mutta uusien järjestelmien rakentamisessa ei enää nykyään ole oikein järkeä.

Bussien päästöt ovat pienentyneet koko ajan ja nollapäästöiset polttokennobussit tekevät jo tuloaan. Se vie pohjan pois siltä, että johdinautojärjestelmä rakennettaisiin vain päästöjen takia. Ja jos halutaan investoida kokonaan uuteen johdinautojärjestelmään, ei ole pitkä matka siihen että rakennetaan samalla raiteetkin ja aletaan ajaa ratikoilla, jolloin liikennöintikustannukset ovat pienemmät kuin busseilla.

Salomaa vastaa: yhtä hyvin voidaan ajatella, että johdinautossa yhdistyy raitiovaunun ja bussin hyvät puolet. Esim saasteeton kulku ja tarvittaessa pieni poikkeama reitiltä. Entäs ajoradan huolto ? johdinauton ajorata laitetaan samalla kuntoon kun kyseessä oleva katu. Kun kuvittelemme johdinauton linjalle 550, niin aluksi liikennöitäessä osa on dieselbusseja osa johdinautoja. Kun järkeä käytetään enemmän, nijn aika pian havaitaan että johdinauto on pikaraitiovaunua parempi vaihtoehto myös linjalla 550 eli Jokeri 1.
Martti Salomaa
 
Pyydän tietävämpiä kertomaan, kuinka paljon on maailmalla linjakilpailutettua johdinautoliikennettä ja missä?

Salomaan havainnoimat helsinkiläiset vaurioituneet Diesel-bussit ovat täkäläisen kilpailutuksen aikaansaannosta. Johan niiden muutenkin kolhuinen yleisasu viestii leväperäisestä huollosta ja säilytyksestä. Jos Helsingissä liikkuisi kilpailutettuja kansainvälisten suurlaitosten omistamia johdinautoja, uskallan kyllä sanoa, että samalla lailla niitäkin olisi tienposkessa kuin nyt Salomaan havainnoimia Diesel-busseja.

Mistähän Concordia tai Veolia ne vaurioitumattomat johdinautot hankkisi ja minkälainen huoltoarmeija niitä jossain ylläpitäisi?

Salomaa: Ei nyt kannata kiinnittää huomita firmojen nimiin tai kilpailuttamiseen. Pitää palauttaa mieleen dieselmoottorin ja sähkömoottorin rakenne-ero. Toinen niistä kun on toimintavarmempi, ostettiin idästä tai lännestä, kilpailutettiin tai ei.
Martti Salomaa
 
Vs: Re: Joukkoliikennekuvia Italiasta

Kun järkeä käytetään enemmän, nijn aika pian havaitaan että johdinauto on pikaraitiovaunua parempi vaihtoehto myös linjalla 550 eli Jokeri 1.
???

Minä taas havaitsen, että eri joukkoliikennemuotoja ei kustannussyistä tulisi olla liikaa. Johdinauton ongelma on se, että kapasiteetiltaan se ei ylitä nykyaikaista pikaraitiotietä ja bussi pääsee samoihin kapasiteettilukuihin kuin johdinauto. Matkustusmukavuus ei paljoa eroa bussista (paitsi äänenvoimakkuus) ja infrakustannukset ovat bussia korkeammat.

Pikaraitiovaunussa ne ovat tietysti vielä korkeammat, mutta pikaraitiovaunulla on taas niin paljon muita etuja (joista on keskusteltu täällä jo moneen kertaan), että ne kompensoivat nämä kustannukset kansantaloudellisesti (ja usein myös liiketaloudellisesti) katsoen.

Kaupungeissa, joissa on jo johdinautoverkko eikä raitiovaunuja, tilanne on täysin erilainen. Mutta onko Helsingissä todellakin tarpeen rakentaa lähijunan, metron ja raitiotien rinnalle neljäs (!) sähkökäyttöinen joukkoliikenneväline kaikkine ekstrakuluineen? Aika moni kaupunki, jossa on raitiovaunu, pyrkii eroon johdinautoista tai on sen viime aikoina jo tehnyt (Basel, Innsbruck). Niissä kaupungeissa, joissa johdinauto on pääasiallinen joukkoliikenneväline, on täysin johdonmukaista kehittää sitä ja nostaa se nykyaikaiselle tasolle (Salzburg).

Helsingille uusi teknologia tarvitsee oman organisaation, huoltotoiminnan, know-how:n ja siihen erikoistuneen henkilökunnan. Tottakai osa näistä on päällekkäisiä jo olemassa olevan kapasiteetin kanssa mutta organisaatio tulee joka tapauksessa paisumaan tarpeettomasti jos johdinautoverkko päätetään rakentaa.

Johdinauton perusongelma on se, että sillä ei ole selvästi omaa luonteenomaista käyttöprofiilia erityisesti kapasiteetin suhteen. Johdinauton taloudellisesti järkevän kapasiteetin alarajalla se on päällekkäinen bussin kanssa ja ylärajalla se on päällekkäinen raitiovaunun kanssa (joskin bussikin pääsisi näihin lukemiin). Bussilla on kuitenkin se etu johdinautoon nähden, että sen taloudellisesti järkevä kapasiteetti jatkuu pienempiin lukuihin, jonne johdinauto ei yllä. Raitiovaunun kapasiteetti taas ylittää johdinauton.

Jos siis Jokerista ei haluta tehdä raiteilla kulkevaa (mikä olisi melko tragikoomista), bussi on ja pysyy kustannuksiltaan tehokkaampana.
 
Salomaa: Ei nyt kannata kiinnittää huomita firmojen nimiin tai kilpailuttamiseen. Pitää palauttaa mieleen dieselmoottorin ja sähkömoottorin rakenne-ero. Toinen niistä kun on toimintavarmempi, ostettiin idästä tai lännestä, kilpailutettiin tai ei.
Pelkkä moottori saattaa jopa ollakin toimintavarmempi, mutta tänä päivänä erilaiset oheislaitteiden sähköviat ja tietotekniset häiriöt lienevät autotyypistä riippumatta yleisempiä kuin raa'an raudan viat.

Voihan sen luotettavan moottorin voimin toki päästä takaisin hallille, kun ongelmia esiintyy. :)
 
Jokeri tarvitsee joka tapauksessa oman väylän kaikkialle missä se vain on mahdollista, joten siinä valuu hukkaan bussin ja trollikan kumipyöräetu.
 
Eiköhän Jokeri ole jo niin pitkälle suunniteltu pikaraitiotienä että johdinautot on sen suhteen syytä unohtaa.
 
Tässähän olisi "meille kaikille" jotain! RegioRailer siis. Unohdetaan regio ja kuvitellaan vielä sarvet katolle! Kahtokee, ja Ville kans: :smile:
http://www.movares.nl/Innovaties/Regiorailer+-+bimodale+bus+film.htm
Ahaa, siis bussin ja ratikan yhdistelmä. Ratikan telit olisivat siis kumipyörien välissä. Mitenkähän matalalattiaisuus toteutuu tuollaisella ? Minkähänlaista tarkkuutta tuo edellyttää kuskilta varsinkin asvaltilta raiteille siirryttäessä ? Olisivatko ratikan telit jotenkin hydraulisesti nousevia ja laskevia ? Entä miten paljon ylimääräistä painoa noista ratikan teleistä tulee kaksinivelbussiin ?
 
Ei ole telejä. Tässä englanniksi:
European local transport information sanoi:
The RegioRailer is a bus that can ride on the road as well as on railway tracks. This bimodal bus has been developed by Movares, an engineering consultancy. The bus has at one non-central axis a track wheel at the inside and an air-filled tire at the outside.
 
Ei ole telejä. Tässä englanniksi:

I A'm sorry, mutta en tuota lontoota ymmärrä täydellisesti. Olisiko rautapyörät siis vain kumipyörien välissä ja raiteissa olisi pieni ylämäki, joka nostaisi kumipyörät ilmaan ? Eihän tuo muuten pöhlömmältä vaikuta.
 
Eipä tuo ole minunkaan vahva kieli. Mutta kumipyörän sisäpuolella on rautapyörä, joo. Muuta en tiedäkään.
Lisätiedot www.movares.nl
O.K. Mutta eikö niitä rautapyöriä voisi sitten laittaa kahdet peräkkäin, joka tunnetaan paremmin nimellä teli. Rautapyörät voisivat olla myös kaksilaippaisia kuten torninosturissa, jos radalla ei ole vaihteita.
 
Ilmeisesti kyse on O-bahnista ilman erikoisrakenteisia kumipyöräkiskoja, sensijaan kiskot ovat junillekin sopivia ja bussi on mitoitettu niiden mukaan. O-bahn on siis "bussijuna" jossa bussia ohjataan mekaanisesti erikoisrakenteisilla kiskoilla, jossa kuskille jää vain kaasu ja jarru. Radalle liitytään erikoisrakenteisella liittymällä, johon voi ajaa summittaisesti, koska rakenne "koppaa" bussin ohjauskiskoihin. Samantapainen liittymä lienee tässäkin, joka kuitenkin muuttuu pian tavalliseksi radaksi jota voidaan käsitellä tavallisena ratana, kenties jopa tavallisten vaihteiden kera mikäli kumipyörät voidaan nostaa riittävän ylös radasta.

Osa spekulaatiostani voi olla tuossa videossa lyötynä kiveen, mutta en pysty juuri nyt katsomaan sitä.
 
Tässähän olisi "meille kaikille" jotain! RegioRailer siis. Unohdetaan regio ja kuvitellaan vielä sarvet katolle! Kahtokee, ja Ville kans: :smile:
http://www.movares.nl/Innovaties/Regiorailer+-+bimodale+bus+film.htm
Tulevaisuuden kiskobussi. Ei hullumman näköinen ja idea yhdistää bussi ja juna on jo vanha.

Ihan ensimmäisenä tulee tosin mieleen yksi ongelma. Miksi tällaista vehjettä pitäisi kutsua? Kiskobussi, raidebussi, vai bussijuna? Ja missäköhän tällainen vehje olisi vahvimmillaan? Kenties hiljaisilla rataosuuksilla, joiden päistä matka voisi jatkua tieverkostoa pitkin. Pääkaupunkiseudulla ja muissa isoissa kaupungeissahan homma sujuisi paremmin lähijunilla ja duoratikoilla.

Ellen ihan väärin muista, niin olisko ollut jo joskus puhetta täällä foorumilla näistä bussijunista?
 
Takaisin
Ylös