Johdinautot
- Viestiketjun aloittaja JudgeT
- Aloituspäivämäärä
- Liittynyt
- 21 Maaliskuu 2007
- Viestit
- 625
Vs: Rollikat takaisin?
Itsekin kuulun raideliikenteen kannattajiin. Varsin tottahan on että rollikkat näyttäisivät olevan näinä päivinä vety ja maakasubussien rinnalla varsin vanhan aikaisia ja epäkäytännöllisiä. En ole missään vaiheessa ajatellutkaan että rollikat yrittäisivät korvata raideliikennettä, vaan olen ajatellut niitä pelkkänä bussiliikenteen parantajina melun, saasteiden ja liikenöimiskustannusten johdosta. Faktat näyttäsivät olevan rollikkoiden paluuta vastaan. Harmillista sikäli.
Itsekin kuulun raideliikenteen kannattajiin. Varsin tottahan on että rollikkat näyttäisivät olevan näinä päivinä vety ja maakasubussien rinnalla varsin vanhan aikaisia ja epäkäytännöllisiä. En ole missään vaiheessa ajatellutkaan että rollikat yrittäisivät korvata raideliikennettä, vaan olen ajatellut niitä pelkkänä bussiliikenteen parantajina melun, saasteiden ja liikenöimiskustannusten johdosta. Faktat näyttäsivät olevan rollikkoiden paluuta vastaan. Harmillista sikäli.
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 1,394
Minä en näkisi tilannetta ihan noin huonona trollikoiden suhteen. Kaikesta huolimatta trollikka on käyttökuluiltaan selvästi halvempi kuin mikään maakaasubussi tai muukaan uusi viritelmä. Siitä ei pääse mihinkään, että sähkömoottorit ovat tuntemistamme moottoreista tehokkaimmat ja kestävimmät. Sähkömoottori on niin hiljainen nimen omaan siksi, että se ei tuota hukkaenergiaa, mikä olisi tarpeen melun ja tärinän tuottamiseen. Toisaalta taas trollikka on itsestään selvästi pääomakuluiltaan ratikkaa edullisempi, mutta yksikkökoko jää samaksi kuin busseilla. Siispä kun jonkun linjan matkustajamäärää lisätään, alussa on bussi edullisin ja lopussa ratikka. Mutta olettaisin, että tässä välissä on olemassa tietty linjan kuormitusmäärä, millä trollikka onkin edullisin. Tämän varmistaminen tietysti vaatisi tarkkoja laskelmia, mutta minun arvaus on, että tämä väli on olemassa, joskin se ei ole kovin iso.
Oletettavasti trollikka olisi sopiva väline kaupunkeihin, jotka ovat keskittyneet melko pienelle ja yhtenäiselle alueelle, mutta jossa rakennustiheys ei ole kovin suuri. Esimerkiksi vaikka kaupunki, jolla on kohtuullisen iso kantakaupunki kivitalokortteleineen, jota ympäröi renkaana yhtenäinen tiivis pientalovaltainen esikaupunkivyö, jonka leveys ei kuitenkaan ole kovin suuri. Siis semmoinen, kun meidän isot kaupunkimme Turku, Tampere ja Oulu (ehkä, en ole käynyt) olivat 60-luvulle asti. Jos esikaupungit ovat yhtään keskittyneet lähiöiksi, joiden välissä on tyhjää, pientalolähiöihin bussi lienee tehokkain ja kerrostalolähiöihin ratikka.
Tampere on auttamatta kasvanut trollikkakoon ohi. Periaatteessa trollikkaliikenne olisi varmaan kannattavaa ns. vanhassa Tampereessa, siis suunnilleen 60-luvulle mennessä rakennetussa, jos vaan liikenneongelmat olisivat ratkaistu. Mutta jos raitiotie joka tapauksessa rakennetaan, on linjat helppo vetää niin, että myös vanhemmat Tampereen osat tulisivat palvelluiksi. Suomessa mahdollisia trollikkakaupunkeja on vaikea löytää, kun lähiörakentaminen on niin vallitsevaa, mutta joitakin ehdotuksia: Oulu, Kuopio, Jyväskylä, Lahti ja Savonlinna. Savonlinna siksi, että yksi linja, joka haarautuu niin itä- kuin länsipäässä, riittää kattamaan koko kaupunkialueen. Jos ja kun polttoaineden hinnat lähtevät nousuun, voi tulla sekin hetki, että käytännössä lähes kaikki puhdas kaupunkibussiliikenne kannattaisi siirtää trollikoilla ajettavaksi.
Historiasta vielä tämä huomio: aikanaan 40- ja 50-luvuilla raitiovaunut olivat varsin pieniä ja trollikka oli käytännössä yhtä iso kuin ratikka. Meurmanin Asemakaavaopissa 40-luvun lopulta todetaan yhdeksi trollikan eduksi, että se toisin kuin raitiovaunu ei vähennä kadun autojen välityskykyä, koska se pystyy liikehtimään koko kadun leveydeltä ja siten sille voidaan tehdä erilliset pysäkkisyvennykset jolloin trollikan pysähdys ei pysäytä muuta liikennettä. (Siitä tulikin mieleen, onko Helsingissä enää yhtään ratikkapysäkkiä, missä pysäkki on kadun reunassa mutta kiskot keskellä?)
Oletettavasti trollikka olisi sopiva väline kaupunkeihin, jotka ovat keskittyneet melko pienelle ja yhtenäiselle alueelle, mutta jossa rakennustiheys ei ole kovin suuri. Esimerkiksi vaikka kaupunki, jolla on kohtuullisen iso kantakaupunki kivitalokortteleineen, jota ympäröi renkaana yhtenäinen tiivis pientalovaltainen esikaupunkivyö, jonka leveys ei kuitenkaan ole kovin suuri. Siis semmoinen, kun meidän isot kaupunkimme Turku, Tampere ja Oulu (ehkä, en ole käynyt) olivat 60-luvulle asti. Jos esikaupungit ovat yhtään keskittyneet lähiöiksi, joiden välissä on tyhjää, pientalolähiöihin bussi lienee tehokkain ja kerrostalolähiöihin ratikka.
Tampere on auttamatta kasvanut trollikkakoon ohi. Periaatteessa trollikkaliikenne olisi varmaan kannattavaa ns. vanhassa Tampereessa, siis suunnilleen 60-luvulle mennessä rakennetussa, jos vaan liikenneongelmat olisivat ratkaistu. Mutta jos raitiotie joka tapauksessa rakennetaan, on linjat helppo vetää niin, että myös vanhemmat Tampereen osat tulisivat palvelluiksi. Suomessa mahdollisia trollikkakaupunkeja on vaikea löytää, kun lähiörakentaminen on niin vallitsevaa, mutta joitakin ehdotuksia: Oulu, Kuopio, Jyväskylä, Lahti ja Savonlinna. Savonlinna siksi, että yksi linja, joka haarautuu niin itä- kuin länsipäässä, riittää kattamaan koko kaupunkialueen. Jos ja kun polttoaineden hinnat lähtevät nousuun, voi tulla sekin hetki, että käytännössä lähes kaikki puhdas kaupunkibussiliikenne kannattaisi siirtää trollikoilla ajettavaksi.
Historiasta vielä tämä huomio: aikanaan 40- ja 50-luvuilla raitiovaunut olivat varsin pieniä ja trollikka oli käytännössä yhtä iso kuin ratikka. Meurmanin Asemakaavaopissa 40-luvun lopulta todetaan yhdeksi trollikan eduksi, että se toisin kuin raitiovaunu ei vähennä kadun autojen välityskykyä, koska se pystyy liikehtimään koko kadun leveydeltä ja siten sille voidaan tehdä erilliset pysäkkisyvennykset jolloin trollikan pysähdys ei pysäytä muuta liikennettä. (Siitä tulikin mieleen, onko Helsingissä enää yhtään ratikkapysäkkiä, missä pysäkki on kadun reunassa mutta kiskot keskellä?)
- Liittynyt
- 21 Maaliskuu 2007
- Viestit
- 625
Bulevardilla on ainakin tällaisia pysäkkejä. Kyseisellä kadulla kukee linja numero kuusi.
Tosin Bulevardillakin on pysäköinnin takia käytännössä vain yksi ajettava kaista, joten matkustajat eivät varsinaisesti autoilijoiden tiellä ole.
- Liittynyt
- 16 Helmikuu 2006
- Viestit
- 69
Minnepäin Neukkuja mahtoivat päätyä ne HKL:llä kokeiltavana olleet ZIUt?
TEP70
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 25 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 1,382
Taitaa olla melko mahdotonta selvittää, koska ZIUja on edelleen Venäjällä käytössä tuhansia. Baltian maissa niitä ei ole.
Compact
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 2,322
Joskus kysyessäni asiaa entisiltä neuvostoliittolaisilta harrastajilta, kertoivat he, että vastaaminen on perin vaikeaa. Ne kolme HKL-vaunua valmistuivat vuonna 1973 ja tuskin kestivät kommunistisen suunnitelmatalouden (eli nopeakiertoisen kertakäyttötalouden) rattaissa kovin pitkälle 1980-lukua. Mitä pikemmin ne oli ajettu loppuun, sen parempi johdinautoteollisuudelle. Saatiin taas tehtyä lisää vaunuja ja viisivuotiskaudelle suuria tuotantolukuja.
Ratkaisu löytyisi varmaankin Engelsin kaupungista osoitteesta: Työn Punaisen Lipun Kunniamerkin saanut Uritskogin Johdinlinja-autotehdas...
Camo Lissabone
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 14 Elokuu 2005
- Viestit
- 940
Tuo ZiU -trollikoiden käyttöikä tuntuu vaihtelevan kovasti kaupungeittain. Voipi vieläkin jostain 70-luvunkin autoja löytyä. Kannattaa tutkia Olanderin sivuilta http://tallinn.mashke.org/links.html ja sieltä Teised Projektid. Helsingin ZiUista tiedetään kyllä valmistenumerot.
Viimeksi muokannut moderaattori:
Compact
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 2,322
- Liittynyt
- 21 Maaliskuu 2007
- Viestit
- 625
Nykyisin pyritään tekemään busseista ratikoiden näkösiä.
Mikäs siinä. Ihan hieno peli.
Camo Lissabone
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 14 Elokuu 2005
- Viestit
- 940
Valmistenumerohan löytyy valmistajanlaatasta, jollaiset löytyvät seuraavista linkeistä.No niinpä tiedetään, kun ne silloin ylös otettiin
http://www.almaty.freenet.kz/Photo/1973.jpg
http://www.almaty.freenet.kz/Photo/1979_1.jpg
TEP70
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 25 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 1,382
Olet siis nähnyt vain Skodia ja nekään kaikki eivät ole neuvostoajoilta. Onhan siellä uusia Solariksiakin.