Auton katolle menemiseen ei pitäisi olla mitään tarvetta (siksi virroittimissa on narut), ei myöskään lupaa. Siellä on välitön hengenvaara. Trollin ajojohtojen kanssa on eri asia kuin ratikalla. Kumipyörin oleva korjausauto ja sen lava ovat eristetyt maasta ja korjausmies on samassa potentiaalissa ajojohdon kanssa. Mutta Trollin ajojohtimissa on rinnan 600 voltin jännite-ero, ja vaara koskettaa molempia johtimia samanaikaisesti on ilmeinen.
Olen kyllä seurannut Budapestissä kun korjattiin katkennutta ajojohtoa virrat päällä. Ehkä siellä on eri tavat kuin meillä. Työssä olivat kuitenkin asentajat, joilla on koulutus ja kokemusta puuhastelusta ajojohtimien kanssa. Tuskin meillä asentajat edes suostuisivat moiseen, saati kuljettajat.
Antero
Raitiovaunuissa on eristävät käsineet ohjaamossa ja niiden pitäisi eristää tuo jännite täysin, mutta ei se tarkoita että niillä olisi lupa ronkkia ajojohtoa tai tehoelektroniikkaa. Käyttötarkoitus on vain suojata kuljettajaa vaunujen yhteenkytkennässä siltä varalta että runko olisi jännitteinen.
Viimeisin muokkaaja vko; 31.07.2009 kello 21:10. Syy: lainausta siivottu
Tallinnassa on jälleen uutta trollikkakalustoa! Numeroilla 444-450 on uusia täysin nykyaikaisia ja mukavia Solaris Trollino 18 -niveliä. Myös vanhaa kalustoa on kunnostettu, Skoda 15Tr 412 valmistui pari viikkoa sitten kapitaalremondista.![]()
!sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM
Tampereella olisi kuitenkin myös potentiaalisia johdinautolinjoja. Esim. 2, 13, 16 (Linjan itäpää. Länsipää hoidettaisiin ratikalla) & 15.
Itse voin myöntää aivan suoraan, että itselle yhtenä syynä rollikoiden palautukseen on myös silkka nostalgia, mutta kannattaa muistaa johdinauton suurin hyöty, joka kaikessa yksinkertaisuudessaan on: sähköllä kulkeva bussi. Esim. nykyisen linjan 13 varrella ei tulla näkemään runsasta lisärakentamista, vaan linjan varrella tulee olemaan varsin muuttumaton väkimäärä, joka kyseistä linjaa hyvin tiuhaan käyttää. Miksi sitten sähkö, eikä diesel, tai maakasu riitä, jos kerran kapsiteettia ei tarvitse tulevaisuudessa lisätä? Ympäristöystävällisyys, halvemmat ajokustannukset ja tässä tapauksessa jopa maastonmuodot. Linjan varrella on hyvin jyrkkiä mäkiä, joista johdinautot suoriutuvat paremmin kuin diesel-, tai maakaasubussit.
Miksei voitaisi? Nyt on aukko sivistyksessä. Mikä on trolleri? Riikan ratikoiden johdinautomainen virroitin vai?
OK, myönnetään että voi. Kuvittelin, ettei trollikalla voida kulkea tuolla tavalla langat sivussa (kuin ehkä korkeintaan poikkeustilanteessa).
Ja trolleri siis on anglismi (suoran käännöksen tiedon puutteessa, engl. trolley tai troller) sille trollikoiden laahainta vastaavalle osalle; juoksupyörälle, joka ottaa sähkön ajolangasta.
Ko. osasta nappasin pika-pikaa yhden kuvan lintuperspektiivistä. Juoksupyörää noissa ei ole tainnut olla enää viime aikoina, ainakaan laajemmassa käytössä.
Bussien sujuvampi kulku on myös koko joukkoliikenteen etu. Yhdistetyt ratikka- ja bussikaistat puoltavat mielestäni paikkaansa monin paikoin, oli se bussi sitten diesel tai trollikka.
Itse olen muuttanut mielipidettäni pinnoite- ja urakiskoratoja kohtaan. Nimim. Rattivaunun kuvat Zürichistä osoittavat, että reikäkivipinnoite nurmella on varsin tavallinen ratkaisu myös muualla, eikä mikään erityisesti helsinkiläinen ilmiö. Avorata tuskin tulee sensijaan enää olemaan kovin todennäköisesti muualla kuin jossain aivan erityistapauksissa
Joukkoliikenneharrastaja
Nurmikivetys on ihan hyvä kompromissi keskusta-alueella, missä kadut eivät ole leveydellä pilattuja ja joudutaan yhdistämään bussi- ja ratikkakaistoja. En kuitenkaan usko että tällaista pakkoa on kovinkaan monessa paikassa. Ratikkakadut kannattaa pitää ratikkakatuina monestakin syystä. Myös ratikan ja bussin erilainen kulkurytmi on yksi syy: Ratikka seisoo bussin perässä pysäkeillä, ja hidastelee bussin edessä niiden välillä.
Jos puhutaan siitä, miten tähän johdinautoketjuun päädyttiin, ei nurmikivetys muutenkaan ole vaihtoehto, koska Hämeenkatu on joka tapauksessa mukulakiveä, eikä sitä todennäköisesti saa korvata nurmiradalla. Se tietysti puoltaisi enemmänkin bussien pitämistä kokonaan pois.
Sittenhän riittäisi, että ratikka tulee ensin pysäkille, jolloin se saisi mahdollisen lyhyemmän pysäkkiajan ansiosta etumatkaa seuraavalle pysäkille. En kuitenkaan usko, että ero on niin suuri ja ongelmallinen. Ratikkarataa käyttävät runkobussit voidaan myös muuttaa avorahasteiseksi, Tukholman blåbussien tapaan.
En itsekään varsinaisesti haluaisi ratikoita sotkea bussien kanssa, mutta se voisi olla hyvä alkuvaiheen kompromissi: rakennetaan starttilinja ja muutetaan lähitulevaisuuden ratikkalinjat runkobusseiksi samalle kadulle. Siitä saataisiin myös mielenkiintoinen tosielämän raidekerrointutkimus: kuinka paljon ratikan matkustajamäärät kasvaisivat, ja kuinka paljon runkobussien, jos muut muuttujat pidetään samoina?
!sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM
Muuttavatko nimenomaan virroitinhiilet värillisen virroitinmetallin ajan myötä mustaksi?
Tukholman sinisilläkään bussilinjoilla ei ole avorahastusta, lukuunottamatta osaa vilkkaimmista pysäkeistä, joilla on ruuhka-aikaan lipuntarkastajat nivelauton kolmannella oviaukolla. Lipuntarkastaja seisoo pysäkillä ja tarkastaa kolmannesta ovesta kyytiin nousevien liput eikä siirry bussin mukana pysäkiltä toiselle.
Avorahastuksen puuttuminen onkin Tukholman runkobussilinjojen yksi silmminnähtävimpiä puutteita, joka hidastaa paikoin matkantekoa varsin paljon. Näen tämän asian osana runkobussiliikenteen evoluutiota, mikä osittain toteutuu jo Helsingin seudun bussijokerilla. Seuraava vaihe on luonnollisesti avorahastukseen siirtyminen.
--
Lauri Räty
!sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM