Viestiketju: Johdinautot

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Auton katolle menemiseen ei pitäisi olla mitään tarvetta (siksi virroittimissa on narut), ei myöskään lupaa. Siellä on välitön hengenvaara. Trollin ajojohtojen kanssa on eri asia kuin ratikalla. Kumipyörin oleva korjausauto ja sen lava ovat eristetyt maasta ja korjausmies on samassa potentiaalissa ajojohdon kanssa. Mutta Trollin ajojohtimissa on rinnan 600 voltin jännite-ero, ja vaara koskettaa molempia johtimia samanaikaisesti on ilmeinen.

Sellainen muistikuva mulla on joka tapauksessa, on se saattanut olla jokin korjausmies kanssa eikä kuski. Osaako joku sanoa, että jos pitää paksuja kumihanskoja käsissä, niin eristääkö se riittävästi 600 voltin virtaa?

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut Elmo Allen

Tuskinpa vain. Itse näkisin ne enemmänkin esiratikkana, joiden odotetaan tulevaisuudessa kasvavan raitiovaunutasolle.

Tampereella olisi kuitenkin myös potentiaalisia johdinautolinjoja. Esim. 2, 13, 16 (Linjan itäpää. Länsipää hoidettaisiin ratikalla) & 15.

Alunperin kirjoittanut Elmo Allen

Silloin ei kannata investoida mihinkään pysyvään, koska diesel- ja maakaasubusseillakin pärjätään aivan mainiosti, ja johdinautojen hyödyt ovat aika marginaaliset kaupungissa, jossa on myös ratikka.

Itse voin myöntää aivan suoraan, että itselle yhtenä syynä rollikoiden palautukseen on myös silkka nostalgia, mutta kannattaa muistaa johdinauton suurin hyöty, joka kaikessa yksinkertaisuudessaan on: sähköllä kulkeva bussi. Esim. nykyisen linjan 13 varrella ei tulla näkemään runsasta lisärakentamista, vaan linjan varrella tulee olemaan varsin muuttumaton väkimäärä, joka kyseistä linjaa hyvin tiuhaan käyttää. Miksi sitten sähkö, eikä diesel, tai maakasu riitä, jos kerran kapsiteettia ei tarvitse tulevaisuudessa lisätä? Ympäristöystävällisyys, halvemmat ajokustannukset ja tässä tapauksessa jopa maastonmuodot. Linjan varrella on hyvin jyrkkiä mäkiä, joista johdinautot suoriutuvat paremmin kuin diesel-, tai maakaasubussit.

Alunperin kirjoittanut Elmo Allen

Johdinautoilla ei myöskään voitane ajaa raitiovaunukaistoilla, tai sitten Tampereen ratikat pitäisi varustaa trollereilla.

Miksei voitaisi? Nyt on aukko sivistyksessä. Mikä on trolleri? Riikan ratikoiden johdinautomainen virroitin vai?

Alunperin kirjoittanut Jykke

Miksei voitaisi?

OK, myönnetään että voi. Kuvittelin, ettei trollikalla voida kulkea tuolla tavalla langat sivussa (kuin ehkä korkeintaan poikkeustilanteessa).

Ja trolleri siis on anglismi (suoran käännöksen tiedon puutteessa, engl. trolley tai troller) sille trollikoiden laahainta vastaavalle osalle; juoksupyörälle, joka ottaa sähkön ajolangasta.

Alunperin kirjoittanut Elmo Allen

Johdinautoilla ei myöskään voitane ajaa raitiovaunukaistoilla -.

Ei tuota teknisesti mikään rajoita, mutta nostaa ratikkakaistan hintaa ja huonontaa kaupunkikuvaa kun pitää rakentaa pinnoite bussia varten. Nurmetusmahdollisuus käytännössä poistuu.

Alunperin kirjoittanut Elmo Allen

...trollikoiden laahainta vastaavalle osalle; juoksupyörälle, joka ottaa sähkön ajolangasta.

Ko. osasta nappasin pika-pikaa yhden kuvan lintuperspektiivistä. Juoksupyörää noissa ei ole tainnut olla enää viime aikoina, ainakaan laajemmassa käytössä.

Alunperin kirjoittanut vristo

Bussien sujuvampi kulku on myös koko joukkoliikenteen etu. Yhdistetyt ratikka- ja bussikaistat puoltavat mielestäni paikkaansa monin paikoin, oli se bussi sitten diesel tai trollikka.
Itse olen muuttanut mielipidettäni pinnoite- ja urakiskoratoja kohtaan. Nimim. Rattivaunun kuvat Zürichistä osoittavat, että reikäkivipinnoite nurmella on varsin tavallinen ratkaisu myös muualla, eikä mikään erityisesti helsinkiläinen ilmiö. Avorata tuskin tulee sensijaan enää olemaan kovin todennäköisesti muualla kuin jossain aivan erityistapauksissa

Nurmikivetys on ihan hyvä kompromissi keskusta-alueella, missä kadut eivät ole leveydellä pilattuja ja joudutaan yhdistämään bussi- ja ratikkakaistoja. En kuitenkaan usko että tällaista pakkoa on kovinkaan monessa paikassa. Ratikkakadut kannattaa pitää ratikkakatuina monestakin syystä. Myös ratikan ja bussin erilainen kulkurytmi on yksi syy: Ratikka seisoo bussin perässä pysäkeillä, ja hidastelee bussin edessä niiden välillä.

Alunperin kirjoittanut risukasa

Nurmikivetys on ihan hyvä kompromissi keskusta-alueella, missä kadut eivät ole leveydellä pilattuja ja joudutaan yhdistämään bussi- ja ratikkakaistoja.

Jos puhutaan siitä, miten tähän johdinautoketjuun päädyttiin, ei nurmikivetys muutenkaan ole vaihtoehto, koska Hämeenkatu on joka tapauksessa mukulakiveä, eikä sitä todennäköisesti saa korvata nurmiradalla. Se tietysti puoltaisi enemmänkin bussien pitämistä kokonaan pois.

Alunperin kirjoittanut risukasa

Ratikkakadut kannattaa pitää ratikkakatuina monestakin syystä. Myös ratikan ja bussin erilainen kulkurytmi on yksi syy: Ratikka seisoo bussin perässä pysäkeillä, ja hidastelee bussin edessä niiden välillä.

Sittenhän riittäisi, että ratikka tulee ensin pysäkille, jolloin se saisi mahdollisen lyhyemmän pysäkkiajan ansiosta etumatkaa seuraavalle pysäkille. En kuitenkaan usko, että ero on niin suuri ja ongelmallinen. Ratikkarataa käyttävät runkobussit voidaan myös muuttaa avorahasteiseksi, Tukholman blåbussien tapaan.

En itsekään varsinaisesti haluaisi ratikoita sotkea bussien kanssa, mutta se voisi olla hyvä alkuvaiheen kompromissi: rakennetaan starttilinja ja muutetaan lähitulevaisuuden ratikkalinjat runkobusseiksi samalle kadulle. Siitä saataisiin myös mielenkiintoinen tosielämän raidekerrointutkimus: kuinka paljon ratikan matkustajamäärät kasvaisivat, ja kuinka paljon runkobussien, jos muut muuttujat pidetään samoina?

Muuttavatko nimenomaan virroitinhiilet värillisen virroitinmetallin ajan myötä mustaksi?