Sivu 49 / 135 EnsimmäinenEnsimmäinen ... 92939454647484950515253596989109129 ... ViimeisinViimeisin
Näytetään tulokset 721-735/2013

Viestiketju: Johdinautot

  1. #721
    Tunnistettu jäsen vristo avatar
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    3560

    oletus Vs: Johdinautot

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    Kuntajaotus vaihtelee eri maissa, ja Suomessa esimerkiksi Turun ja Tampereen kuntiin kuuluu hyvin laajoja maaseutualueita. Myös esimerkiksi Sveitsin, Saksan tai Ranskan kuntajaotus tapahtuu keskenään aivan eri periaattein.
    Toki tämän ymmärrän, vaikka myönnänkin, etten ole mikään asiantuntija tällä alueella.

    Mielenkiintoinen vertailu (minusta ainakin):
    Basel: 22.75 km2, 167,365 asukasta, 7,357 asukasta/km2
    Tampere: 689.53 km2, 209,748 asukasta, 399.54 asukasta/km2
    Turku: 306.41 km2 (metroalue 2,331.1 km2), 175,422 asukasta (metroalue 303,492), 714.17 asukasta/km2 (metroalue 130.19 asuksta/km2)

    Todella erityyppisistä kaupungeista ja kunnista puhutaan.

    Olisikin mielenkiintoista tietää vaikkapa Helsingin kantakaupungin vastaavat luvut.
    Risto Vormala
    Kaupunkiliikenteen linja-autonkuljettaja
    HSL-alueella

  2. #722
    Tunnistettu jäsen vristo avatar
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    3560

    oletus Vs: Johdinautot

    Lainaus Alunperin kirjoittanut vristo Näytä viesti
    Olisikin mielenkiintoista tietää vaikkapa Helsingin kantakaupungin vastaavat luvut.
    Löytyi Wikipediasta. Sinisellla merkitty eteläinen suurpiiri: 96 030 asukasta.

    No joo, ehkäpä eteläinen suurpiiri oikein vastaa enää käsitystä Helsingin kaupungista.
    Viimeisin muokkaaja vristo; 02.08.2009 kello 10:35.
    Risto Vormala
    Kaupunkiliikenteen linja-autonkuljettaja
    HSL-alueella

  3. #723
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    1459

    oletus Vs: Johdinautot

    Lainaus Alunperin kirjoittanut vristo Näytä viesti
    Basel: 22.75 km2, 167,365 asukasta, 7,357 asukasta/km2
    Tampere: 689.53 km2, 209,748 asukasta, 399.54 asukasta/km2
    Turku: 306.41 km2 (metroalue 2,331.1 km2), 175,422 asukasta (metroalue 303,492), 714.17 asukasta/km2 (metroalue 130.19 asuksta/km2)
    Basel-Stadt+Basel-Land: 555 km2, 454 372 asukasta, 818,7/km2

    Kyseessä on toki tiheämpi alue, mutta näiden kahden kantonin yhteinen pinta-ala on samassa suuruusluokassa kuin Turun ja Tampereen peruskuntien ja asukastiheyskin on samassa suuruusluokassa.

  4. #724
    Tunnistettu jäsen vristo avatar
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    3560

    oletus Vs: Johdinautot

    Lainaus Alunperin kirjoittanut late- Näytä viesti
    Basel-Stadt+Basel-Land: 555 km2, 454 372 asukasta, 818,7/km2

    Kyseessä on toki tiheämpi alue, mutta näiden kahden kantonin yhteinen pinta-ala on samassa suuruusluokassa kuin Turun ja Tampereen peruskuntien ja asukastiheyskin on samassa suuruusluokassa.
    Menevatkö esimerkiksi Baselin raitiotiet Basel-landin alueella, vai kuinka joukkoliikenne hoidetaan sieltä Baselin keskustaan?

    http://en.wikipedia.org/wiki/File:Ba...-_Netzplan.png

    Vastaan itselleni:
    BLT:n (Baselland transport) keltaiset ratikat eli linjat 10 ja 11 menevat toki Basel-landin puolelle.
    Viimeisin muokkaaja vristo; 02.08.2009 kello 11:09.
    Risto Vormala
    Kaupunkiliikenteen linja-autonkuljettaja
    HSL-alueella

  5. #725
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus Vs: Johdinautot

    Lainaus Alunperin kirjoittanut vristo Näytä viesti
    Mielenkiintoinen vertailu (minusta ainakin):
    (...)
    Todella erityyppisistä kaupungeista ja kunnista puhutaan.
    Esittämäsi vertailu on täysin merkityksetön joukkoliikenteen suunnittelun kannalta. Se osoittaa vain sen että puhutaan todella erityyppisistä kunnista.

    Sen sijaan tällainen vertailu peittää sen, että esimerkiksi taajaman väestötiheyden ja kaupunkirakenteen suhteen Suomen suuret ja keskisuuret kaupungit ovat yllättävänkin lähellä vastaavia esimerkiksi Saksan, Sveitsin, Ruotsin ja Itävallan kaupunkeja.

    Paljon relevantimpii on Hass-Klau & Cramptonin 2002 esittämä vertailu jossa raitiotien varren 600 m säteen asukasmäärän vaihteluväli kansainvälisesti: 7818 asukasta (Strasbourg) - 1891 asukasta (Dallas) / raidekm / 600m (Zürich 4161, Croydon 4460, Den Haag 3312, Göteborg 3001, Freiburg 3350, Saarbrücken 3532, Portland 2544, Calgary 2178). Baselin lukua minulla ei ole nyt kotona (kirja on töissä). Joka tapauksessa asukastiheys oli yllättävänkin alhainen, muistaakseni vain luokkaa 2000 as / ratakm 600 m korridorissa.

    Turussa I vaiheen pikaraitiotien väestöpohja / 400 m korridori olisi 3100 as/km kun siihen sisällytetään Hirvensalon suunta. Tampereen kaupunkirakenne on varsin samankaltainen.

  6. #726
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: Johdinautot

    Olisi hyvä todellakin ymmärtää kaupungin ja kaupungin ero. Hyvä esimerkki Suomesta: Raasepori. Tätä kuntaa pidetään kaupunkina, mutta se on kunta, jonka alueella on kaksi kaupunkia: Karjaa ja Tammisaari.

    Suomessa kun ollaan vähän suuruudenhulluja, jokainen kirkonkylä haluaa olla parempi kuin on eli kaupunki. Meillä on käytännössä kaupunki ja kunta sama asia, eikä kummallakaan ole mitään tekemistä yhdyskuntarakenteeseen liittyvän kaupunki-käsitteen kanssa.

    Suomessa aluehallinto on kokonaisuudessaan varsin kehittymätöntä Keski-Eurooppaan nähden, eikä käynnissä olevassa kuntauudistuksessa oikein ymmärretä, mitä ollaan tekemässä. Meillä ajatellaan vain väestömäärällä ja joku määrittelee, mikä on sopiva kunnan koko asukkaina välittämättä pinta-aloista ja yhdyskuntarakenteesta. Pannaan maaseutukuntia yhteen ja kuvitellaan, että niistä tulee kaupunkieja, kun hallinntoalueen asukasluku on tarpeeksi suuri. Käytännössä ”hyöty” on suurkunnan entisten keskuskylien palveluiden lopettaminen ja kustannusten siirtäminen asukkaalle, joka matkustaa asioimaan entisen naapurikaupungin keskutaan. Sama logiikka, jolla kauppa on menestynyt, ääriesimerkkinä ”ideaparkkaupunki”.

    Jo vanha esimerkki suurkuntaliitoksesta on Tampereen Teisko. Se alentaa Tampereen asukastiheyttä, mutta ei muuta Hämeenkadun ruuhkautumista ja ratikan tarvetta Tampereen todellisessa kaupungissa.

    Mikko Laaksosen edellisessä viestissä oli hyvää tietoa ulkomailta, mutta samaa on selvitetty myös Suomesta. LVM:n julkaisu 2/2005 kertoo Suomen keskisuurista kaupungeista. Julkaisussa käsitellään nimenomaan paikallisliikennealuetta, eli sitä yhdyskuntarakennetta, jota on mahdollista palvella joukkoliikenteellä. Haja-asutus ja maaseutu on jätetty pois ja toisaalta, rajaus ei ole kunnan hallinnollinen alue, vaan yhtenäinen yhdyskuntarakenne kuntarajoista riippumatta.

    Ehkäpä kuvaavaa on, ettei julkaisussa edes ole esitetty paikallisliikennealueiden väestötiheyttä. Sillä kun ei ole sinänsä merkitystä, kun alue on rajattu siten, että koko alueen väestötiheys on riittävä joukkoliikenteen järjestämiseksi. Suurimmat erot kunnan ja paikallisliikennealueen väestömäärän välillä ovat Oululla (125.000/175.000) ja Jyväskylällä (83.000/125.000).

    Antero

  7. #727
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: Johdinautot

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Rattivaunu Näytä viesti
    Antero, puhut nyt näköjään lähes yksistään Helsingin näkökulmasta. Minä katsoin edellä tilannetta lähinnä Helsinkiä pienempien kaupunkien näkökulmasta (puhe oli siinä kohtaa vähäisen kysynnän joukkoliikenteestä), eli paikkakunnista joilla joukkoliikenteen parantaminen pääosin on bussiliikenteen kehittämistä, esimerkiksi bussien kulun sujuvoittamista.
    Kyllä. HKL toimii vain Helsingissä ja sen teettämä selvitys ja ajatukset johdinautoista koskevat nimenomaan Helsinkiä. Helsingissä ja seudulla on ihan samanlaisia haja-asutuksen ongelmia kuin Suomen pienemmissäkin kaupungeissa, joten eivät ohuet tai olemattomat joukkoliikennevirrat täälläkään vieraita ole.

    Mutta toki voidaan laajentaa johdinautokeskustelu muihinkin Suomen kaupunkeihin. Olen Mikko Laaksosen kanssa yhtä mieltä ja samoin perustein, että johdinauto voi olla keino paikallisesti päästöttömään joukkoliikenteeseen monessa paikassa Suomessa. Äskeisen viestini selvitys Suomen keskisuurten kaupunkien joukkoliikenteestä vaan osoittaa johdiautokeskustelun melkoiseksi haasteeksi, kun ei ole oikein edellytyksiä dieslbusseillekaan. Tosin olen sitä mieltä, että kysymys on periaatevalinnoista. Kun ei ole tarjontaa, ei ole matkustajia, ja kaikkien on pakko käyttää autoa kun ei muuten pääse. Ja sitten sitä autoa tuetaan kaavoituksen ja kaupan autoistamisella.

    Tuosta mainitsemastani selvityksestä (LVM 2/2005) käy kuitenkin ilmi, että kaupunkien sitoutuminen itse järjestämäänsä joukkoliikenteeseen voisi johtaa joukkoliikennekaupungin rakentamiseen. Johdinautojärjestelmän perustaminen voisi olla ikäänkuin hyvä tekosyy tähän sitoutumiseen, vaikka sitoutumisen voisi tehdä yhtä hyvin dieselbusseillakin. Kuten Kuopiossa.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Rattivaunu Näytä viesti
    ...Helsingissä raitiovaunu "matkii bussia", eli ratikka on aivan liiaksi ikään kuin teräspyörillä kulkeva sähköbussi. Ratikkatekniikan mahdollistamia suurtuotannon etuja ei ole oltu valmiita hyödyntämään. Helsingin raitioliikenteen tulevaisuutta ajatellen tällaisen jatkuminen voi koitua vielä kohtalon kysymykseksi, paitsi jos liikenteen uusi tilaajaorganisaatio kaikesta huolimatta edeltäjänsä tavoin suostuu maksamaan ilmeisestä tehottomuudesta.
    Tämähän on puhtaasti valintakysymys. Helsingissä on aikanaan oltu korvaamassa ratikoita metrolla ja edellinen suunnittelujohtaja oli nuoruudessaan itse sitä linjaa luomassa. Suunnittelujohtajana hän halusi pitää linjansa ja raitioliikenteen kehittäminen ei häntä kiinnostanut. Raidejokerin hän vaihtoi alkajaisiksi Vuosaaren metroon ja raitioliikenteen kehittämissuunnitelmat 1990-luvun alusta (KANJO) pantiin roskiin. Tämän toiminnan tulos ei kerro mitään raitioliikenteen tehottomuudesta tai johdinautojen erinomaisuudesta, ainoastaan yksipuolisista asenteista.

    Antero

  8. #728
    Tunnistettu jäsen vristo avatar
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    3560

    oletus Vs: Johdinautot

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    Paljon relevantimpii on Hass-Klau & Cramptonin 2002 esittämä vertailu jossa raitiotien varren 600 m säteen asukasmäärän vaihteluväli kansainvälisesti: 7818 asukasta (Strasbourg) - 1891 asukasta (Dallas) / raidekm / 600m (Zürich 4161, Croydon 4460, Den Haag 3312, Göteborg 3001, Freiburg 3350, Saarbrücken 3532, Portland 2544, Calgary 2178). Baselin lukua minulla ei ole nyt kotona (kirja on töissä). Joka tapauksessa asukastiheys oli yllättävänkin alhainen, muistaakseni vain luokkaa 2000 as / ratakm 600 m korridorissa.
    Kiitän erittain asiallisesta selvityksestä ja nyt tietää taas hieman enemmän.
    Minua vielä kiinnostaa, että mitkä olisivat vastaavat luvut Suomen pääkaupunkiseudun kunnissa? Lähinnä Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa, mutta jokin Klaukkalakin kiinnostaa; onhan sinne ajateltu kovinkin tosissaan uutta ratalinjausta.
    Risto Vormala
    Kaupunkiliikenteen linja-autonkuljettaja
    HSL-alueella

  9. #729
    Tunnistettu jäsen vristo avatar
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    3560

    oletus Vs: Johdinautot

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Äskeisen viestini selvitys Suomen keskisuurten kaupunkien joukkoliikenteestä vaan osoittaa johdiautokeskustelun melkoiseksi haasteeksi, kun ei ole oikein edellytyksiä dieslbusseillekaan.
    Niin, jossain Sveitsissä voi sähköisen joukkoliikenteen suosioon vaikuttaa myös mm. vesivoimalla tuotettavan sähköenergian suuri osuus (Wikipedian mukaan 56% vesivoimalla, 39% ydinvoimalla ja 5% muilla keinoin.).
    Risto Vormala
    Kaupunkiliikenteen linja-autonkuljettaja
    HSL-alueella

  10. #730
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus Vs: Johdinautot

    Nyt löytyi Baselin tiedot. Joukkoliikenteen palvelualueella raitiotien varren väestömäärä 600 m korridorissa 172786 asukasta, 1964 asukasta / rata-km. 300 m säteeellä 140 737, 1599 asukasta / rata-km.

    Asiaa selittänee se, että Baselissa on pitkiä esikaupunkilinjoja suhteellisen harvoille alueille. Asukastiheys vastaa omia havaintoja.

    Saksassa raitiotien uudisinvestoinnin minimikriteeri on 2000 as/rata-km 400 m säteellä. Suomalaisessa esikaupunkirakenteessa tämä voi olla jo täytetty tai sitten saavutettavissa kohtuullisella täydentämisellä.

    Johdinautolinjan väestöpohjasta minulla ei ole samanlaisia lukuja. Trolleymotionin ja muiden lähteiden perusteella johdinautoksi kannattaa muuttaa 10 minuutin välein tai tiheämmin kulkeva linja. Tampereen / Turun käyttötiheydellä 10 minuutin vuoroväli tarvitaan heilurilinjalle, jonka ensisijaisen palvelualueen väestömäärä on noin 10 000 - 15 000 asukasta tai noin 5000 - 7500 asukasta / heilurin puolisko.

  11. #731
    Suljettu tunnus
    Liittynyt
    28.02.2007
    Viestejä
    1250

    oletus Vs: Johdinautot

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    Johdinautolinjan väestöpohjasta minulla ei ole samanlaisia lukuja. Trolleymotionin ja muiden lähteiden perusteella johdinautoksi kannattaa muuttaa 10 minuutin välein tai tiheämmin kulkeva linja. Tampereen / Turun käyttötiheydellä 10 minuutin vuoroväli tarvitaan heilurilinjalle, jonka ensisijaisen palvelualueen väestömäärä on noin 10 000 - 15 000 asukasta tai noin 5000 - 7500 asukasta / heilurin puolisko.
    Tampereella 10 minuutin vuoroväliin päästään vain muutamalla linjalla, ja niilläkin vain ruuhka-aikana. Vielä jos tästä poistaa linjat, jotka on suunniteltu korvattavan ratikoilla, niin eipä niitä johdinautoiltavia linjoja kovin montaa jäisi. Kannattaneeko tässä tilanteessa polkaista uutta järjestelmää muutaman linjan takia ollenkaan käyntiin -tuskinpa.

  12. #732
    Tunnistettu jäsen vristo avatar
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    3560

    oletus Vs: Johdinautot

    Tuo 10 minuutin vuoroväli on kyllä huomionarvoinen seikka ja sen täyttyy kaikissa sveitsiläisissä trollikkakaupungeissa ja myöskin Salzburgissa.

    HKL:n bussilinjoista, joita on kaavailtu muutettavaksi trollikkakäyttöisiksi, vain h14 täyttää tällä hetkellä tuon kriteerin ja sekin vain ruuhka-aikoina (talvikauden 09-10 aikataulun mukaan, pikaisesti vilkaistuna).
    Risto Vormala
    Kaupunkiliikenteen linja-autonkuljettaja
    HSL-alueella

  13. #733
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus Vs: Johdinautot

    Kouvon ja Vriston viestiin toteaisin, että missään Suomen kaupungissa nykyistä joukkoliikennelinjastoa ja sen vuorotiheyttä ei voine sellaisenaan ilman kriittistä arviointia ottaa kehitetyn, houkuttelevamman joukkoliikennelinjaston lähtökohdaksi.

    Oma käsitykseni johdinautojen käyttöalueesta on käyttö sellaisilla pääbussilinjoilla, joilla tarvitaan 5-10 minuutin vuoroväli teli- tai nivelautoilla.

    Tällaisia linjoja voidaan nykyisen kaltaisessa kaupunkirakenteessa kyllä muodostaa kaikilla suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla, mahdollisesti yhdistäen vierekkäisten alueiden linjoja yhteen esim. uusilla katuosuuksilla.

  14. #734
    Suljettu tunnus
    Liittynyt
    28.02.2007
    Viestejä
    1250

    oletus Vs: Johdinautot

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    Tällaisia linjoja voidaan nykyisen kaltaisessa kaupunkirakenteessa kyllä muodostaa kaikilla suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla, mahdollisesti yhdistäen vierekkäisten alueiden linjoja yhteen esim. uusilla katuosuuksilla.
    Tässä nyt kuitenkin kannattanee huomioida se, että katuosuuksia, ym. ei tehdä johdinauton ehdoilla, vaan mahdollisimman hyvän joukkoliikenteen aikaansaamiseksi. Saattaahan olla, että tällainen yhdistelty johdinautolinja esim. tappaa bussilinjoja ympäriltään, ja että tästä seuraa monille pysäkkireissujen pidentyminen. Lisäksi edelleen epäilen uuden 1 - muutaman linjan järjestelmän käynnistämisen mielekkyyttä.

  15. #735
    Tunnistettu jäsen Compact avatar
    Liittynyt
    20.07.2005
    Viestejä
    2123

    oletus Vs: Johdinautot

    Lainaus Alunperin kirjoittanut TEP70 Näytä viesti
    Sarvet on varustettu naruilla, joilla ne voi vetää tarvittaessa alas. Samoin naruilla ohjaamalla ne asetetaan takaisin langoille. Ainakin Pietarissa olen useita kertoja nähnyt tämän operaation - joku vääräleuka voisi sanoa, että se kertoo vain ilmajohtojen ja etenkin vaihteiden ja risteysten kunnosta.

    Olikohan myös niin, että jos virroittimet irtoavat langoista, naruissa on kelat, jotka vetävät virroittimet automaattisesti alas, ettei synny vaurioita. Nämä kelat pitää sitten virittää ennen matkan jatkumista.
    Lainaus Alunperin kirjoittanut Jusa Näytä viesti
    Kyllä sen trollikan peräpäässä olevan kelan tarkoitus on ainoastaan vetää löysät narut sisään.
    Mikäli sarvet vedetään alas on ainoa konsti vetää käsin narusta ja sarvi asetetaan koukkuun.
    Samoin ylöspäin nostettaessa joutuu käsin etsimään narun avulla ajolangan.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Eivät ne kelat taida ihan niin toimia, tai riippuu mallista ja kunnosta. Olen nähnyt Riiassa kun johdinauton virroitin irtosi ajolangoista ja lensi viereisen kaupan markiisikatoksen päälle, lensi uudestaan päin lankoja niin että valokaaret sinkosi ja uudestaan markiisiin kaataen sen kokonaan. Itse oli n 20 m päässä samalla jalkakätävällä kuin kauppa jonka markiisit johdinauto rikkoi. Oli kerrankin tuuri, mutta jotenkin herkiltä hajoamaan vaikuttavat ainakin itäjohdinautot. Katukin oli tosi kuoppainen ja siitä se tapahtuma sai alkunsa.

    Johdinautot vaativat toimiakseen kunnolla parempaa katujen ylläpitoa kuin mitä Stadissa keskimäärin on.
    Lainaus Alunperin kirjoittanut Albert Näytä viesti
    Kyllä ne niin toimivat (jos siis toimivat). Itse olen muutaman kerran Hesassa ollut ihan kohdalla kun keppi irtosi. Ei päässyt virroitintanko mihinkään "seikkailemaan".
    Lainaus Alunperin kirjoittanut 339-DF Näytä viesti
    Muutaman kerran? Kuinka usein tuollaista oikein tapahtuu jos noin usein jouduit sitä todistamaan?
    Lainaus Alunperin kirjoittanut Rattivaunu Näytä viesti
    Vanhojen trollikoiden kohdalla en tuollaista nähnyt kertaakaan (asuimme 1966 - 73 melko lähellä 14:n reittiä ja käytimme johdinautoja jonkin verran). Sitävastoin myöhemmin, eli SWS:n aikana olin kerran kyydissä niin, että toinen virroitintangoista lipesi langalta Caloniuksenkadun risteyksen ajojohtoviidakossa.
    Lainaus Alunperin kirjoittanut Albert Näytä viesti
    Kerroin vain sen kelan toimivuudesta. Ei ollut tarkoituksena verrata mitään mihinkään.
    Toki siihen nähden, että aika harvoin olin linjan 14 varrella, näin/koin tapahtuman aika monta kertaa. Mutta tämähän on sattumaa, "tilastollista harhaa". Lisäksi oltiin jo lähenemässä johdinautoliikenteen varsinaista loppua (koeliikenne ja HKL 1 on eri asia). Ilmajohtoverkosto ja kalusto eivät ehkä enää olleet parhaassa iskussa.
    Matkustaessani tänään Tallinnan johdinautoilla, kohdalleni osui parin tunnin aikana kaksi virroitintankojen suistumista. Kyseessä olivat Skodan Tr-valmisteet, mutta kai se on se ja sama minkänäköisen korin päällä kepit ovat? Ensimmäisellä kerralla ihmettelin miksi trolley pysähtyi kesken Mustamäen erästä liikenneympyrää. No kuski kävi rivakasti laittamassa sarvet kohdilleen. Toisella kerralla olin vaihtamassa keskustan tuntumassa Õismäen suunnan vaunuun ja kävelin kadun reunaa, kun vieressä kuului veret seisauttava poksahdus ja auton sarvet lähtivät valtoimenaan pois langoilta ja pomppivat jonkin aikaa holtittomasti ylöspäin sekä saivat ajolangatkin jonkinlaiseen solmuun. Linjan oikosulkuun menosta en tiedä, mutta perään tuli hyvinkin pian toisen trolleylinjan auto odottelemaan eteenpäin pääsyä. Turvaliivein ja työrukkasin varustautunut johdinautokuljettaja tuli hetken kuluttua kabiinistaan ja ryhtyi setvimään "ongelmavyyhteä". Virroitintankojen päässä olevat hiililaahaimet olivat tapauksen yhteydessä kumpikin kääntyneet poikittaisasentoon, mutta niiden vääntäminen oikeaan ajoasentoon ei näyttänyt olevan monimutkaista. Homma näytti kuitenkin vaativan "ruista ranteessa", sen näköistä oli vääntämisen meininki. Tangot takaisin langan alle ja meno jatkui.

    Kuvassa trolleyvaunun 265 kuljettaja lähestymässä vaunun sivulla yllättävää mutta ei harvinaista työmaatansa keskellä vilkasta kaupunkiliikennettä. Sarvet ja langat ovat siinä tilassa, mihin suistuminen ne jätti. Ajolangatkin ovat solmussa.
    Liitetyt kuvat Liitetyt kuvat  

Vastaavia viestiketjuja

  1. Museoidut johdinautot
    kirjoittanut Compact foorumissa Tampereen paikallisliikenne
    Vastauksia: 24
    Viimeisin viesti: 16.02.2014, 11:08
  2. Johdinautot Helsingissä
    kirjoittanut JE foorumissa HSL-alueen paikallisliikenne
    Vastauksia: 36
    Viimeisin viesti: 15.08.2013, 04:33
  3. Bergenin johdinautot
    kirjoittanut Skurubisin foorumissa Muuta busseista
    Vastauksia: 16
    Viimeisin viesti: 08.06.2010, 15:05
  4. Itäiset johdinautot
    kirjoittanut Tulkku foorumissa Muuta busseista
    Vastauksia: 23
    Viimeisin viesti: 11.02.2006, 22:42
  5. Tänään 11.02.2006 klo 18.00: FST -- Bussit, johdinautot
    kirjoittanut PSi foorumissa Muuta busseista
    Vastauksia: 0
    Viimeisin viesti: 11.02.2006, 19:21

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •