Itse näkisin toisin. Olisi huomattavasti helpompaa toteuttaa johdinautot ja raitiovaunut yhtä aikaa, jolloin ei tarvitse tulevaisuudessa ruveta parsimaan näitä kahta järjestelmää yhteen. Esim. ratikoiden ja rollikoiden ajolankojen risteykset, sekä mahdollinen yhdistetty raitiovaunujen ja johdinautojen varikko olisi hyvä toteuttaa samaan aikaan.
Uskoisin että rollikat on Tampereella jo ns. nähty, mutta jos ei, niin kannatanee kuitenkin odotella niin kauan että helsinki saa oman systeeminsä pystyyn. Sieltä saadaan satavarmasti hyvä benchmarkkauskohde siitä, miten johdinautojärjestelmää ei missään nimessä kannata toteuttaa.
Suurin uhka on toteutunut - johdinautot ovat lähes solmussa.
http://foto.terpe.lt/inkelti/20090807/i53_trolikai.jpg
Varjelkoon Luoja meitä tällaiselta Suomessa.
Sinänsä olisi kiva tietää, kuinka noin käy. Ajolangan vaihteet käännetään kuljettajan toimesta nähdäkseni virtaa syöttämällä samaan malliin kuin täällä ennen raitiotievaihteet. Eipä kai silti noin kuuluisi käydä. Kuva siis Vilnasta Pamėnkalnio-kadulta, eräältä erittäin raskaan johdinautoliikenteen pääreiteistä. Lienee silti reittien risteyskohdassa tapahtuneesta kyse, paikallisetkin kyllä ihmettelevät sattunutta.
Onkohan tuossa vähän samanlainen tilanne, kuin että raitiovaunun (tai jonkun junan) taaempi teli olisikin lähtenyt väärään suuntaan?
Johdinautojen ilmajohtovaihteita ohjataan kehittyneimmissä verkostoissa helsinkiläisen Helmi-järjestelmän sukuisen liikenteenohjaussysteemin puitteissa. Seuraavaksi kehittynein tapa on napin (tai jalkanastan = pikkupolkimen) painaminen kuljettajan paikalta. Sveitsissä ollaan siirtymässä joillakin paikkakunnilla viimeksi mainitusta ensin mainittuun. Ilmeisesti itämaisissa systeemeissä vaihteiden kielien asento valitaan edelleen melko usein virta päällä / ilman virtaa -periaatteella. Huonokuntoiset vaihteet voivat ilmeisesti jumittua puolitiehen vastaavalla tavalla kuin oikean raideliikenteen vaihteet, mistä ei aina hyvää seuraa.
Trollikkaa Pekingissä:
http://www.youtube.com/watch?v=XM9FoOHe78g
Tässä ajellaan ilman ajojohtoja:
http://www.youtube.com/watch?v=63mu1XhRcgc
Mutta sitten voi käydä näinkin
http://www.youtube.com/watch?v=0XBgD_2QDXI
Vielä hieman Hess-trollikoita Sveitsistä:
http://www.youtube.com/watch?v=NxL-jiM2Yok
Lumikelilläkin:
http://www.youtube.com/watch?v=aouKweCzxj8
Viimeisin muokkaaja vristo; 14.08.2009 kello 07:23.
Joukkoliikenneharrastaja
Luzernista näkyvät olevan. Luzern on (ainakin harrastuksen kannalta) yksi Sveitsin mielenkiintoisimmista johdinautopaikkakunnista. Kalusto on monipuolista ja se uudistuu voimakkaasti. Ensimmäisessä Luzern-videossa uusina johdinautoina esiteltävä sarja VBL 201 - 210 ei enää vaan ole uusin sarja. Nyt toimitetaan sarjaa VBL 211 - 226 ja se edustaa muotoilultaan seuraavaa versiota Swisstrolleysta.
No tuoltahan saa halvalla valmiiksi oikean värisiäkin trolleja Helsinkiin. Jos autot maksavat käytettyjen ratikoiden tapaan vain 2–3 % uuden hinnasta, niin totta kai johdinautot ovat edullisempia kuin uusina hankitut ratikat. Mutta voidaanhan laskelma tehdä vertaamalla Manneihin...
Eikös muuten täällä ollut aikaisemminkin linkkejä trolleihin talvella, mutta jonnekin Venäjälle? Trollilla ajo liukkaalla voi liikkeellelähdössä olla dieseliä helpompaa, jos tehonsäätö on tehty nopeusohjauksella, jossa on luonnostaan luistonesto.
Mitäs muuten luulette Hesassa tapahtuvan, jos akkubussista loppuu sähkö? Suostuvatko matkustajat kiltisti työntämään bussia?
Katsokaapa myös tämä 1960-luvun uutispätkä: http://www.youtube.com/watch?v=7a9oP_QwJNo&NR=1 Kuunnelkaa erityisesti selostusta, jossa hehkutetaan edistystä eli dieselbusseja trollien korvaajana. Minkähänlaista korruptiota Lontoossa tuolloin harrastettiin, kun nuoriksi mainittuja johdinautoja ei sopinut myydä niitä kysyneille kaupungeille vaan autot piti romuttaa. Päätös ei tietenkään edistänyt Routemastereiden valmistajan intressejä.
Antero
Tottakai, hymyssä suin. Vähän lisää hupia: joukkovoimalla liikkuu niveltrollikkakin kavevasti, kun on toverihenkeä.
http://www.youtube.com/watch?v=4zHlPLec5d8&NR=1
---------- Viesti lisätty kello 9:36 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 9:31 ----------
Kyllä muuten Lontoostakin (ja briteistä yleensäkin) löytyy edelleen porukkaa, joiden toiveena on trollikat takaisin.
http://www.tbus.org.uk/
Joukkoliikenneharrastaja
Video Zurichistä: kummat kuvissa näkyvistä joukkoliikennevälineistä ovat äänekkampiä?
http://www.youtube.com/watch?v=DuKEeN-46mI
Toinen, erittäin mielenkiintoinen video Zurchistä, joka ei varsinaisesti liity trollikoihin. Hyvää saksankielen eri maiden murteiden kuulunymmärtämisen harjoitusta:
http://www.youtube.com/watch?v=gT08T4NfeKs
Viimeisin muokkaaja vristo; 14.08.2009 kello 18:11. Syy: skandien lisäilyä (tyyliin copy and paste)
Joukkoliikenneharrastaja
Ei kun iloitsen siita, että löysin tien YouTuben käyttöön Kiina Suuren Nettipalomuurin takaa. Siellä on kivoja videoita joukkoliikenteestäkin.
---------- Viesti lisätty kello 7:38 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 2:55 ----------
Antero, kyllähän sitä Helsingissäkin viime talvena:
http://www.vartti.fi/artikkeli/c468e...3-dc65579c60a5
Joukkoliikenneharrastaja
Olipas hauska löytö tähän keskusteluun. Mutta tässä jutussa nähdään oivallisesti median arvo ja laatu. Käynpä jutun piruuttani läpi.
- Kuvasta näkee, miksi vaunu ei liiku: se seisoo jaksoerottimen alla eli ilman ajosähköä.
- Kuvasta näkee myös, miksi se on siihen jäänyt. Paikkahan on ennen risteystä ja sen liikennevaloja, ja kuljettajalle on tapahtunut vahinko ja vaunu on jäänyt pysähtyessään erottimen alle.
- Kuvasta näkee, että tekstin tieto työntävistä matkustajista on oikein. Matkustajien toiminta osoittaa, että kuljettaja on tiennyt mistä on kysymys, hän on kertonut asian matkustajille ja on syntynyt päätös yrittää ratkaista tilanne työntämällä.
- Ratikka ei ole voinut seistä Mannerheimintiellä tuntia. Seuraava vuoro tulee tähän kohtaan muutamassa minuutissa ja työntää saman tien vaikka kumipuskimin kuvan vaunun erottimen alta. Jos seuraava vaunu on Vario, on pakko käyttää kytkintä.
- Liikenteenohjaus ei tiedä? Olisiko siellä vuoro vaihtunut tai sitten tilanne on todellakin selvitetty saman tien niin, ettei kuljettaja edes ole välittänyt ilmoittaa ongelmasta LOKiin.
Vartin juttu on siis lähes täyttä höpöhöpöä.
Tällaisten tilanteiden varalta olisi kätevää, että vaunuissa olisi mahdollisuus edes metrin akkuajoon. Vanhalla mekaanisella kontrolleritekniikalla se on ollut helppo järjestää. Invertterimaailmassa on vähän toisin.
Antero