SM 4 on myös tässä suhteessa loistava, eräillä istumapaikoilla kuuluu ainoastaan tuulesta ja muiden matkustajien stereoista kuuluvat äänet.
M100-metrojunan ääntä niissä ei kuitenkaan ole; ääni tuo mieleeni, kuin niissä olisi "ZF-automaattivaihteisto", joka toki tulee Strömbergin legendaarisista oikosulkumoottoreita ohjaavista taajuusmuuntajista. Vastaavaa ääntä en ole kuullut missään muussa, paitsi SWS, HKL1, koejohdinautossa. Jaa niin, käsittääkseni VR:n dieselsähköisessä veturisarjassa Dr16 on tämä ääni myös.
M200-metrojunan ääni on jotain aivan muuta; jos jotain muuta väittää, niin ei ole sävelkorvasta tietoakaan.
---------- Viesti lisätty kello 17:44 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 17:41 ----------
M100-junasarja automatisoidaan myös ja on tarkoitus, että ne ovat käytössä aina vuoteen 2022-2023 saakka (sarjajunat M107-184). Tämä ei koske esisarjaa eli ns. nokkajunia (M101-106), jotka poistunevat lähivuosina, viimeistään automaattimetron aloittaessa.
Joukkoliikenneharrastaja
SM 4 on myös tässä suhteessa loistava, eräillä istumapaikoilla kuuluu ainoastaan tuulesta ja muiden matkustajien stereoista kuuluvat äänet.
Viimeisin muokkaaja kuukanko; 18.12.2009 kello 19:07. Syy: poistettu rikkinäinen lainaus
Löysin muutamia mielenkiintoisia kuvia, joissa on hyviä esimerkkejä trollikan käyttömahdollisuuksista sekä joustavuudesta.
Trollikat ja ratikat samalla alueella kävelykeskustassa Genevessä:
http://citytransport.info/Digi/1581a.jpg
Trollikka sopii myös yksinään kävelykeskusta-alueelle:
http://citytransport.info/Digi/1551a.jpg
Trollikka ohittaa tietyömaa-alueen vaivatta Solingenissa; raitioliikenne jouduttaisiin tuollaisessa tapauksessa korvaamaan busseilla:
http://citytransport.info/Digi/727a.jpg
Entäs bussikaistalle ilmeisestikin hajonnut auto? Ratikan kulku tuossa tapauksessa olisi mahdotonta, mutta allaoleva lyhyt videopätkä näyttää, miten trollikka menee ohi vain:
http://citytransport.info/mpg/Esslin...-around320.mpg
Pysäkkisyvennykseenkin päästään helposti:
http://citytransport.info/NotMine/Gdynia_trolleya.jpg
Mielenkiintoista luettavaa ja tutkittavaa koko linkistä (ja muutenkin paljon hyvää asiaa ja tietoa joukkoliikenteestä):
http://www.citytransport.info/Electbus.htm
---------- Viesti lisätty kello 7:49 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 7:43 ----------
Vertaa tätä näihin tapauksiin:
http://citytransport.info/Digi/678a.jpg
http://citytransport.info/Digi/697a.jpg
http://citytransport.info/PhotoCD/PCD01_14a.jpg
No, joo. Noissa Essenin tapauksissa näkyvät autot eivät tietysti ole pysäköitynä raitiotielle, mutta jos olisi, niin ratikan kulku olisi mahdotonta ennenkuin auto siirretään pois.
Sensijaan tuo (Croydonin tapauksessa) hieman huolimattomasti pysäköity jakeluauto estää tehokkaasti ratikan kulkua.
Viimeisin muokkaaja vristo; 21.12.2009 kello 07:05.
Joukkoliikenneharrastaja
Vriston kommentissa on yksi jo aina johdinautojen alusta alkaen keskustelussa esiintynyt pointti: johdinautot voivat helpommin väistää sitä, kun yksityisautoilijat ja jakeluliikenne eivät noudata liikennesääntöjä. Lisäksi pysäkkisyvennyshän on henkilöautoliikenteen etuus.
Kun autoilijoiden ja jakeluautojen liikennesääntöjen rikkomisesta on harmia muillekin kuin vain joukkoliikenteelle, esimerkiksi kävelijöille ja pyöräilijöille, paljon toimivampi ratkaisu ongelmaan kuin johdinautojen käyttö paremmin raitiotielle sopivilla linjoilla on rangaistusten ja valvonnan sekä yleisen paheksunnan tiukentaminen.
Yleisön pyynnöstä jatkan vielä hieman hienojen kuvien esittely.
Tällainen järjestely voisi olla varsin tyylikäs esimerkiksi Huopalahdentiellä:
http://citytransport.info/Digi/7035a.jpg
http://citytransport.info/Digi/7033a.jpg
http://citytransport.info/Digi/7024a.jpg
Olen monenmoista kertaa seissyt (h14 ja h18) siinä ruuhkassa yhdessä muiden autojen kanssa ja miettinyt, että mitä asialle voisi tehdä, jotta joukkoliikenne pääsisi sujuvammin kulkemaan. Huopalahdentiellähän on korokkeilla erottut erilliset, korokkeilla erotetut asunto- ja pysäköintikaistat.
http://static.panoramio.com/photos/original/616513.jpg
Jospa joukkoliikenne kulkisikin sen keskellä ylläolevan Milanon kuvan tapaan.
Viimeisin muokkaaja vristo; 21.12.2009 kello 09:00. Syy: pari kuvalinkkiä lisää
Joukkoliikenneharrastaja
Kokonaistaloudellisesti edullisin ratkaisu Huopalahdentien tilanteeseen olisi täysin varmasti linjojen h14 ja h18 korvaaminen raitiotiellä toisaalta haaroittaen linja 4 ja toisaalta toteuttaen Munkkiniemen ja Raide-Jokerin Pitäjänmäen osuuden välille rataa, jolloin Raide-Jokerin infralle saataisiin enemmän käyttöä.
Helsingin keskustan lähialueella johdinautoista touhottaminen vain hidastaa tarpeellisten ja edullisten raitiotien laajennusten toteuttamista. Kyseessä on aivan yhtä ikävä ilmiö kuin Turun 1940-50-luvun taitteen johdinautohaaveet, jotka estivät raitiotien laajentamista kunnes olikin liian myöhäistä.
Johdinautoille voisi Helsingin seudulla löytyä toimiva käyttöalue paikallisjunien tai metron syöttöliikenteestä, ja vakavastiotettavissa johdinautokeskusteluissa kannattaisi keskittyä tähän.
Käsittääkseni tämä on johdinautoja käsittelevä viestiketju, joten ei niitä kiskomankeleita tänne tarvitse jatkuvasti tunkea!
Johdinautohan on modernisoitu versio katuratikasta. Muut faktat johdinautojen puolesta löytyvät tätä viestiketjua taaksepäin selaamalla, joten ei niitä kannata tänne uudestaan rustata, varsinkaan kun eivät ole yhtään muuttuneet eivätkä arvoaan menettäneet.
Arvioni kiskorälläkkäliikenteen kehittämisestä on: Jätkäsaari todennäköinen, Laajasalo siinä ja siinä kun kallis on hyötyyn nähden, Munkkivuori yms. Ankkalinna-utopiaa!
Viimeisin muokkaaja kuukanko; 21.12.2009 kello 23:16. Syy: poistettu tuhottuun viestiin viitannut lainaus
!sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM
Tai sitten korjataan katu kahdessa osassa siten, että vain toista kiskoa voidaan käyttää molempiin suuntiin. Onnistuu puolenvaihtopaikoilla. On jopa Helsingissä tehty, vaikka kiinteitä puolenvaihtopaikkoja ei missään olekkaan.
Onneksi "nykyaikaiset" raitiotiet rakennetaan siten, että autoilla ei ole sinne mitään asiaa. Sitten taas kadulla, jossa on myös autoliikennettä tulisi parkkipaikat toteuttaa siten, että ne eivät tuki ratikan reittiä. Ilmeisesti Kirurgissa on varsin yleistä risteysten kulmiin väärin pysäköidyt autot. Uskoisin että kyseisissä kulmissa alkaisi jo bussillakin olemaan tiukkaa kääntyä? Jos autopaikat eivät vain olisi liian pyhiä poistaa ongelmapaikoista, niin eipä siinäkään juuri ongelmia olisi.
Argumentaation ja kielenkäytön tasoa olisi Camon syytä hiukan kohottaa. Yritetään nyt vastata asiallisesti.
Johdinautojen käsittelyyn ihan oleellinen kysymys on se, mikä on niiden taloudellinen käyttöalue esimerkiksi Helsingin seudulla huomioon ottaen, että Helsingissä on raitiotieverkosto, jota voidaan taloudellisesti perustellulla tavalla laajentaa.
Johdinauto on sähköllä kulkeva linja-auto joka ottaa sähkönsä kadun päälle ripustetusta ilmajohdosta. Sähköisen raideliikenteen kanssa siinä ei ole muuta yhteistä kuin samankaltainen sähkönsyöttö.
Johdinauton taloudellinen käyttöalue eli linjastot, joilla ajetaan linja-autolla (max. 70-120 henkilön yksikkö) 5-10 minuutin välein, menee toki raitiotien taloudellisen käyttöalueen (100 - 500 henkilön yksikkö esim 5-10 minuutin välein) kanssa päällekkäin.
Johdinauto ei ole raitiotietä nykyaikaisempi, joskaan ei sitä vanhentuneempikaan teknologia.
Jaa?
Edelleenkin, minä en vaivaudu naputtelemaan samoja stooreja uudelleen, vaan jokainen joka haluaa lukea faktat johdinautoista, voi kelata tätä viestiketjua taaksepäin.
Onko se asiallista, että eräät henkilöt tuputtavat joka käänteessä joka rakoon ratikan ilosanomaa? Vrt. uskonlahkojen toiminta. Onneksi ei ole pitkiin aikoihin tarvinnut olla yhteydessä muutamiin jehoviin hairahtuneisiin sukulaisiin, kun tuppasivat tyrkyttämään jatkuvasti lehdyköitään.
Minut sellainen kiihkomielisyys saa vakavasti epäilemään, ovatko asiat oikeasti niin kuin he väittävät.
!sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM
Entäs sitten ne argumentit, jotka ovat mielipiteesi vastaisia? Eikö nekin voisi lukea kelaten taaksepäin eikä ”tuputtaa” trollikan ”ilosanomaa”?
Otahan Camo huomioon se, että Mikko Laaksonen vastasi Vriston lähettämiin kuviin. Kuvat koskivat asioita, jotka on kyllä käsitelty aiemmin, joten miksi et paheksunut sitä, että Vristo linkkasi trollia puoltavia kuvia ja videoita, vaikka on tehnyt niin jo monet kerrat aikaisemminkin?
Minusta ei ole mitenkään moitittavaa, että Vristo linkkasi mitä linkkasi. Ei minusta ole kiellettyä tuoda esille asioita, joita on jo käsitelty aiemminkin. Jos näin olisi, JLF olisi paras sulkea pikaisesti, koska onhan täällä jo keskusteltu lähes kaikesta.
Ja mitähän voisi ajatella sinun älähtämisestäsi? Mikään Mikko Laaksosen viesteissä ei ollut kiihkomielistä. Eikä ollut minusta myöskään Vriston viesteissä. Samaa en voi sanoa omasta sanailustasi.
Antero
Mikäkö pännii?
Oletan Laaksosen vastanneen viimeisimpään vriston viestiin, jossa asiana oli Huopalahdentie.
No se pännii, että vriston hyvien kehittävien linkkien jälkeen aletaan jälleen kerran tarjoamaan ratikkaa linjoille 14 ja 18, vaikka kyseessä oli trollikoiden sujuvan liikenteen Huopalahdentiellä mahdollistavan järjestelyehdotuksen esittäminen.
On se kumma ettei johdinautokeskustelu saa ikinä keskittyä kunnolla johdinautoihin ja niiden erilaisiin toteutusmahdollisuuksiin! Aina tulee raitiovaunupuolue "parempi vaihtoehto" ahdistelemaan! Hyvin kiistanalainen "parempi vaihtoehto", mutta se ei kuulu tähän viestiketjuun.
Viimeisin muokkaaja vko; 24.12.2009 kello 13:04. Syy: lainausta siivottu
!sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM !sillöM
Trollikan etu on se että se kulkee sähköllä, ja dieselbussien isoimpia ongelmia on päästöt. Tämä on merkittävä etu. Miinuspuolella on sitten infran rajoitukset ja kustannukset. Noin niinku yleensä.
Mutta jos puhutaan johdinautoista, tai mistä tahansa muusta kulkuneuvosta, ihan oikeassa kaupungissa ihan oikeassa käytössä tietyllä linjalla, niin tottakai relevantti kysymys on että kuinka hyvä se on suhteessa muihin vaihtoehtoihin. Tästä syystä vertailun ratikkaan, maakaasubussiin, metroon, ja mihin tahansa muuhin vaihtoehtoon on se relevantti kysymys. Se että teknisiä ratkaisuja tarkastellaan suhteuttamatta mihinkään nimenomaan on sitä "fundamentalismia", kysymys ei ole siitä että jotkut ratkaisut on aina parempia, vaan että ne on parempia tai huonompia jossain käytössä.
Huomauttaisin, että tässä ketjussa on toistuvasti pyritty esittämään johdinauto Helsingin keskustan läheisillä alueilla raitiotiehen verrattuna ylivertaisena vaihtoehtona. Asialliseen keskusteluun kuuluu, että tällaisia väitteitä voi kritisoida myös esimerkiksi tuomalla esille raitioteiden todettuja etuja johdinautoon verrattuna.
Johdinautojen osalta olen tuonut eri yhteyksissä tällä foorumilla esille, että olen pyrkinyt tuomaan Suomeen johdinautoja koskevaa asiatietoa mm. yhteyksieni Salzburgiin ja Kaunasiin kautta. Asiatietoa on toimitettu sekä tutustumismatkoina, linkkeinä, kutsumalla seminaareihin väkeä ko. kaupungeista että antamalla tietoa selvittäjille.
Se, mihin olen ollut äärimmäisen pettynyt, on se, että tätä asiatietoa on käytetty epäasiallisella tavalla sekä harrastajien, konsulttien että viranomaisten taholta sekä mm. Helsingin raitioteiden laajennusten että Tampereen ja Turun raitiotiehankkeiden hidastamiseen. Argumentaatio ei ole ollut näissä toimissa mitenkään kestävällä pohjalla seuraavasta syystä.
Johdinauto on sähköllä kulkeva linja-auto, joka ottaa virtansa ilmajohdosta. Muutoin sitä koskevat samat ominaisuudet kuin muitakin linja-autoja.
Jos tällainen argumentaatio jatkuu, seuraava vastaus on ilmoitus asiattomasta viestistä.
Kuvaavaa on, että et mitenkään vastannut asiaan.
---------- Viesti lisätty kello 8:35 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 8:32 ----------
Kuvassa esitetyn ratkaisun tilantarve on noin 1-2 m suurempi, investointikustannukset käytännössä samat ja ylläpitokulut todennäköisesti suuremmat kuin Huopalahdentien raitiotien. Lisäksi se ei tarjoa liikennöintikustannusetuja, joita raitiotien laajennus samalle suunnalle tarjoaisi, eli integraatiohyötyjä nykyiseen linjaan 4 ja Raide-Jokeriin.
Johdinautosta tälle osuudelle ei siis ole todennäköisesti mitään taloudellisia hyötyjä verrattuna raitiotiehen.