Viestiketju: Johdinautot

Tallinnassa on nyt otettu käyttöön uusia Solaris-trollikoita.
http://oxygen.pri.ee/displayimage.php?pos=-1765
http://oxygen.pri.ee/displayimage.php?pos=-1766

Alunperin kirjoittanut Camo Lissabone

Voisiko http://photo.tramvaj.ru/images/volgogr4/4003.jpg
olla Helsingissä käynyt ZiU? Kuljettajan häikäisysuoja on samanlainen Wiima-mallinen kuin Helsingin ZiU:issa. Tuollaisia häikäisysuojia kun ei ZiU:issa näytä olleen, vain pieni kangasreuhka. Siksi kuljettajat ovat henkilökohtaisiin autoihinsa asentaneet omia kangasverhoja. Väritys sopii (tehtaan väritys tuona vuonna 1973) ja valmistusvuosi. Ja ihan kuin näkyisi jonkinlainen jälki linjakilpitelineestä tuulilasin alla kohdassa missä meillä on nykyisinkin tariffitunnus.

Vertasin linkin takana olevaa kuvaa ja M. Alameren kirjassa Suomen Rautatiet olevaa kuvaa toisiinsa ja kyllä yhdennäköisyys on suuri. Tosin HKL 603:ssa ylempi oranssi raita oli ohuempi (ei ylettynyt aivan sivuikkunalinjan alareunaan saakka), mutta siltikin arvelisin kuvan auton olevan yksi "helsinkiläisistä". Wiima-tyypin häikäisysuoja puhuisi omalta osaltaan vahvasti sen puolesta.

Alunperin kirjoittanut 23Ají Anárjiri

Olin tässä viikonlopun Tallinnassa ja panin merkille seuraavia asioita trulleista: hyvin moniin 14Tr ja 15Tr autoihin on asennettu tuulilasiin oranssivaloinen linjanumeronäytin, numerotyyli on "taskulaskin" mallia. Samoin bongasin kaksi 14Tr autoa joihin oli asennettu kaksoislaseja sivuikkunoihin, vihdoinkin!!! Jos tuo temppu tehtäisiin kaikkiin hyväkuntoisiin Skodiin, olisi niitten käyttö perusteltua vielä pitkään.

Moniin trolikoihin ja busseihin on asennettu GPS-paikannuslaitteet, joilla kaiketi jossain saa jonkinlaisia liikennevaloetuuksia. Lisätietoa: http://forum.automoto.ee/showthread....6477&page=last
Lisäksi muutamaan liikenteellisesti hankalassa paikassa olevaan ilmajohtovaihteeseen on asennettu kauko-ohjaus ja ainakin vakituisesti Väike-Õismäeen ajavissa trolleissa on kauko-ohjauslaitteen nappulat kojetaulussa. Normaalistihan ilmajohtovaihde käännetään ajamalla nastoihin veto päällä.

Tampereella oli laajennussuunnitelmia ainakin Teiskontien suuntaan. Ideana oli se, että Sammonkadun rollikka heittäisi nykyisen Jäähallin kohdilta Kissanmaalle ja sieltä linja 16 reittiä keskustaan.
Teiskontiellähän oli aikanaan samanlaiset tukevaa tekoa olleet valaisintolpat kuin Sammonkadulla juuri tästä syystä.
Eräs idea oli tietysti myös linja 25 jatkaminen rollikkana Sammonkadun päästä Hervannan keskustaan. Siitä eteenpäin olisi jatkettu syöttöliikenteellä. Sama idea eli vielä johdinautoliikenteen lopettamisen jälkeen, tällä kertaa linja 25:n nivelbussiversiona.
Tampereen rollikkalinjat ennen muuta Härmälään ja Sammonkadulle olivat todella raskaan kuormituksen linjoja (matkustajia kummallakin lähes 3 milj/vuosi). Nykyaikana aivan uskomattomia lukuja, kun kumpikaan ei ollut edes mikään heilurilinja, vaan päätepysäkkinä oli Pyynikintori.
Tampereen vilkkaimmat (keskustasta lähtevät) linjat taitavat kerätä nykyään hyvä jos miljoona matkustajaa vuodessa. Heilurilinjoilla (linjat 13 ja 16) voi olla isompiakin lukuja, mutta ne pitää jakaa kahdella jotta voi vertailla.
Kapasiteetti ei ole yhdelläkään linjalla mikään ongelma yksittäisiä vuoroja lukuunottamatta. Sitten kun vuoroväli painuu neljään minuuttiin (kuten linjalla 25 aikanaan), ongelmaa voi ilmetä.

Alunperin kirjoittanut Multsun poika

Tampereen rollikkalinjat ennen muuta Härmälään ja Sammonkadulle olivat todella raskaan kuormituksen linjoja (matkustajia kummallakin lähes 3 milj/vuosi). Nykyaikana aivan uskomattomia lukuja, kun kumpikaan ei ollut edes mikään heilurilinja, vaan päätepysäkkinä oli Pyynikintori.

Koviin lukuihin voisi vieläkin päästä. Avainsanat Pyynikintori, Pyynikintori ja Pyynikintori. Non-gratana Keskustori-Keskustori ja Keskustori. Ja sitten tietysti
suunnitteluun "oikeasti" Treen oloja ja trelaisia tuntevat tahot. Näin se vaan on, vääriä päätöksiä kerta toisensa jälkeen.

Suunnittelijat tuntevat Tampereen, ei se siitä ole kiinni. Eikä Keskustorista tai Pyynikintorista.
Liikenne on vaan hajautunut useampien linjojen kesken. Tesomalle kulki 1970-luvulla nelonen 5 minuutin välein, nyt sinne ajaa 1, 13, 19 ja 26. Näiden yhteinen palvelu on 13 vuoroa tunnissa eli suunnilleen tuo vanha nelosen tarjonta.
Luulen ettei Tampereella enää nähdä alle 10 minuutin vuorovälillä kulkevia yksittäisiä linjoja.

Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen

Landskronan kustannusten perusteella näyttää siltä, että johdinautoja ei voisi perustella kovin helposti liikennöintikustannussäästöillä

Landskronaposten kertoo tänään Landskronan johdinautojen tilanteesta. Johdinautolinjan kolmivuotisen historian aikana vuotuinen matkustajamäärä on kasvanut 200000:sta 500000:een. Johdinautojen kustannukset ovat kuitenkin korkeammat kuin ennakoitiin. Matkustajamäärän kasvun vuoksi linjalle on ensi vuonna hankittava yksi bussi lisää ja nyt Landskronassa käydään poliittista kädenvääntöä siitä, käytetäänkö enää lisää rahaa uuteen johdinautoon vai hankitaanko neljänneksi bussiksi kaasubussi.

Alunperin kirjoittanut Camo Lissabone

Tallinnassa näköjään käytetään liikennevaloetuuksiin samanlaista Thorebin kompuutteria kuin meilläkin.

Thoreb teki viime vuonna kaupat IT-radion käyttöönotosta kaikilla Tallinnan raitiovaunu-, trollikka-, ja bussilinjoilla 31.5.2008 mennessä.

Lauantaina oli FM Outi Ampujan väitöstilaisuus aiheesta Melun sieto kaupunkielämän välttämättömyytenä.

Liikenne on keskeinen kaupunkimelun lähde. Väitöskirjassa onkin luku, joka käsittelee Helsingin johdinautoja, jotka olivat ja olisivat voineet olla osaltaan keino kaupunkimelun vähentämiseksi.

Väitöskirja vahvistaa, että HKL:n virkamiehet olivat valtuuston tahdon vastaisesti päättäneet lopettaa johdinautoliikenteen, ja jatkosuunnitelmat ja kokeilut olivat vain silmänlumetta. Koejohdinautokin tilattiin vain muodon vuoksi. Uusia johdinautoja ei ollut missään vaiheessa aikomus hankkia vanhojen tilalle.

Valtuutetuille syötettiin puuta heinää, jotta heidät saatiin hyväksymään ennalta päätetty kanta. Väitettiin mm. että dieselautoista tulee yhtä hiljaisia kuin johdinautot. Vuoden 2002 dieselbussin ulkoinen melutaso oli 77 dB kun johdinauton melutaso oli 1980 72 dB. Venäläisten johdinautojen "kokeilun" tarkoitus oli vain vakuuttaa, että johdinautoista ei ole mihinkään, ne ovat kehnoja.

Ei siis mitään uutta auringon alla?

Antero