LinkBack URL
About LinkBacks
Vastaa lainaamalla viestiä"HSL on jatkanut selvitystyötä yhteistyössä mm. HKL:n, kaupunkisuunnitteluviraston, Tampereen ja Turun kanssa. Selvitys valmistuu syys-lokakuussa 2010."
Vuosi lähenee loppua, onkohan selvitys jo valmistunut?
Vs: Johdinautot
Itse kyllä veikkaan, että toimittaja on oikaissut ilman että olisi huomannut, että on muuttanut asiamerkityksenkin ihan toiseksi. Todennäköisesti Rihtniemi on sanonut, että trollikat korvaisivat tulevia raitiotieinvestointeja, kuten aiemminkin on julkisuudessa johdinautoista sanottu.Alunperin kirjoittanut hmikko
Vs: Johdinautot
"HSL on jatkanut selvitystyötä yhteistyössä mm. HKL:n, kaupunkisuunnitteluviraston, Tampereen ja Turun kanssa. Selvitys valmistuu syys-lokakuussa 2010."
Vuosi lähenee loppua, onkohan selvitys jo valmistunut?
Viimeisin muokkaaja kuukanko; 21.12.2010 kello 19:28. Syy: viestin muotoilu
Vs: Johdinautot
Selvitys on valmistunut, lienee lausuntokierroksella nyt. Siitä seurannee joitakin tarkennuksia selvitykseen.
Viimeisin muokkaaja kuukanko; 21.12.2010 kello 19:40. Syy: muokattu lainattua viestiä
Vs: Johdinautot
Selailen säännöllisen epäsäännöllisesti Trolleymotion-sivustoa ja muutama päivä sitten sen uutisosastosta, tuoreista uutisaiheista, iski jotain silmään.
http://www.trolleymotion.com/de/news.php
Helsinki [FI] - Planungsfortschritte in Helsinki
Joukkoliikenneharrastaja
Vs: Johdinautot
Lisää salaisia kansioita, hienoa!
Linjat siis
14 9 672
14B 3 102
18 7 152
39 6 127
40 4 463
57 2 413
65A 10 837
68 5 047
71 7 463
Yhteensä nousuja 56 276
Yhteensä vuodessa (kerroin 290) 16 320 040
Rollikoita 75, arvataan nyt 300k€/v per bussi, sanotaan johdinten kanssa 25M€/v. Eihän tuo maksa kuin 1,36€ per nousu, on se nyt halvempaa kuin Suomenlinnan lautta. Kyllä tällä talous oikenee.
Vs: Johdinautot
Ja itä-Helsingin johdinautolinjoista ei tietoakaan näemmä. Onkohan sen suunnan potentiaalisia johdinautolinjoja edes tutkittu?
Vs: Johdinautot
Super. Luemme tiedot ensin Saksasta. Kohta varmaan Hesarista ja sitten ensi kesänä julkaisu on netissäkin.
Ajattelit siis ostaa valkovenäläisiä niveljohdinautoja? Eihän tuolla hinnalla edes dieselniveltä – tai no, ehkä Kiinasta. Korjatkaa ihmeessä, jos olen väärässä!
Mistähän tilastoista on sitten lukuja revitty, kun sanotaan, että johdintautoliikenne on puolta halvempaa kuin raitioliikenne. Tuo kun on jokseenkin tasan päin vastoin, mutta sattuuhan niitä lipsahduksia... Jos tai kun väite on lainattu salaisen kansion raportista, se osoittaa selvästi, mihin tähdätään tällä raitioliikenteen pääreiteille ehdotetulla johdinautoverkolla.
Onhan tämä johdinautot/raitiotiet -asetelma jo kokeiltu kerran 60 vuotta sitten (siis muuallakin kuin Suomessa). Mutta 1950-luvun opeillahan meillä on menty nämä vuosikymmenet.
Ei tarvi, kun siellä ei ole ratikoita.
Antero
Vs: Johdinautot
Tässäkin Villen salainen kansio:
http://forum.transira.ro/files/Helsinki.pdf
Viimeisin muokkaaja Jusa; 21.12.2010 kello 21:44. Syy: painovirhe
Vs: Johdinautot
Kiitos. Mistä tuo 75 trolliikkaa tulee? Kun nuo linjat on nyt 50 kokopäivä ja 33 ruuhkavuoroa, niin miten ihmeessä tousta syntyy 21 miljoonaa operointisäästöjä sillä että ne korvaa käytännössä samalla määrällä trollikoita?
Vs: Johdinautot
A) Laskemalla väärin, tai b) ajamalla vähemmän.
Vs: Johdinautot
Tarkoittikohan teme liikennöintikustannuksia? 300k€/v viittaisi minusta siihen, tuo kun on koko lailla yhden kokopäiväbussivuoron vuosikustannus. Mutta jos trolliliikenne on 20% kalliimpaa kuin muu bussiliikenne, niin pitäisi tietysti olla 360k€/v.
Tuolla on muuten aika hauska vertailu, jota en ole ennen nähnytkään. Ratikat kuljettavat 55 miljoonaa matkustajaa vuodessa, ja päivittäisiä lähtöjä on 2550. Sen sijaan bussit kuljettavat 158 miljoonaa matkustajaa, eli vähän vajaa kolminkertaisen määrän ratikoihin nähden. Eli lähtöjä on sitten noin kolme kertaa tuo 2550? Ehei, lähtöjä on peräti 20641. Jonkinlainen tehokkuusero siis havaittavissa bussien ja ratikoiden välillä.
Esitetyn trollilinjaston osalta odotan suurella mielenkiinnolla, miten työryhmä näkisi ajolankojen ratkaisevan ne ongelmat, jotka noihin sähköistettäviin bussilinjoihin nyt liittyvät. 18 kiinnostaa tietysti erityisesti, sillä sen ongelmat ovat tuttuja ja niitä on paljon puitu sekä täällä Munkinseudulla että HKL:ssä johtokuntaa myöten, ja tietysti täällä foorumillakin.
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Vs: Johdinautot
Tervehdys kaikille!
Luzernissa pidetyn Trolleymotionin konferenssin esitelmät löytyvät osoitteesta http://www.trolleymotion.com/luzern/...s/Referate.zip ja tiedostot ovat julkisia. Konferenssi järjestettiin parisen viikkoa ennen joulua 2010.
Kauan odottamanne Helsingin johdinautoliikenteen jatkoselvitys valmistuu vuoden 2011 alkupuolella. Edessä on vielä mm. HSL:n hallituksen käsittely.
Lehmuskosken esitelmässä näkyvä linjastoehdotus ei ole mitenkään ehdottoman lopullinen. Mahdollisen johdinautoliikenteen kustannuksia on laskettu käyttämällä esitelmässä näkyviä linjoja. Osa mahdollisista johdinautolinjoista voi toki olla samoja tai samankaltaisia kuin selvitykseen mukaan otetut linjat. Hyvin todennäköistä kuitenkin on, ettei trollikka tule milloinkaan menemään Mannerheimintiellä koskaan (eli jos linjat 39 ja 40 muutetaan trollikoille, niiden linjaus muuttunee huomattavasti).
j-lu:lle: Johdinautojen ajokustannukset ovat dieseleitä ja kaasuja alhaisemmat energiatehokkuuden ja pienemmän huollontarpeen ansiosta. Kalusto- ja pääomakustannukset toki ovat edelleisiä näkyvästi suuremmat. Johdinautoliikenteen kokonaiskustannustaso (suhteessa polttomoottoribusseihin) riippuu paljon A) järjestelmän koosta B) kuinka paljon trollikoilla ajetaan. Pienissä järjestelmissä johdinautot ovat yleensä dieseleitä kalliimpia kokonaiskustannuksiltaan (Landskrona), suurissa edullisempia (Salzburg).
Vielä Trolleymotionin esitelmästä: Kannattaa huomioida etenkin slaidi, jossa johdinauton rooli on määritelty perinteisten 12-metristen bussien ja uusien pitkien 27-metristen ratikoiden väliin. Se kertonee, että johdinautot eivät ole pois tulevilta raitiotiehankkeilta, vaan ohjaavat raitiotierakentamista enemmän pitemmille (ja raitioteille paremmin sopiville) reiteille kuin kaupungin keskustan kaduille.
Viimeisin muokkaaja kuukanko; 22.12.2010 kello 09:10. Syy: viestin muotoilu
Vs: Johdinautot
Tuo on järkevää ja ei järkevää. Järkevää on se että trollikoille haetaan omaa roolia. Järkevää ei ole sitä että sitä haetaan kantakaupungista. Kysymys on yksinkertaisesti sellaisesta poliittisesta realiteetista että omat kaistat on ratikoillekin kiven takana, se että niitä pitäisi vielä jostain taikoa trollikoillekin on minusta täysin mahdotonta, ottajia hyvin rajalliselle katuleveydellä on myös leveämmät jalkakäytävät, fillarikaista ja oysäköinti. Ilman omia kaistoja saadaan sitten sellaista matelevaa liikennettä jossa ei ole mitään järkeä, ihan välineestä riippumata.
Vs: Johdinautot
Näinhän se pitäisi mennä, mutta Helsingin mahdollista johdinautojen karttaa katsoessa näin ei ole. Munkkivuoren ja Viikin suunnat on pikaratikoiden sijaan hoidettu johdinautoilla ja ratikat ovat jääneet keskustan vangeiksi. Laajasalo on suunnitelmien poikkeus (toistaiseksi).
Vs: Johdinautot
Johdinautohankkeen kannattavuus perustuu ratikoiden korvaamiseen trollikoilla. Ratikoiden korvaamisesta syntyvää säästöä voidaan sitten osaksi käyttää myös bussien korvaamiseen trollikoilla. Koska ratikkaliikenne on niin kallista, voidaan busseja korvata trollikoilla paljon ratikoita enemmän ja hanke on silti kannattava.
Lähettämissäännöt