Johdinautot

Lisäksi polttoainekulut ovat oleellinen ero diesel- ja johdinauton välillä. Kuljettajakustannuksethan ovat samat.
Kyllä, siihenhän johdinautojen edulliset ajokustannukset juuri perustuvat. Itse olen käsittänyt niin, että trollikoiden edulliset energiakustannukset johtuvat pääosin hyvästä energiatehokkuudesta. Toki sähkön hinnan ollessa huomattavan alhaisella tasolla suhteessa vaikkapa dieseliin johdinauton edullisuus vain korostuu. Ja jos vielä kuljettajakustannuksetkin ovat suhteellisen pienet, niin energiamaksuissa saatavat säästöt saavat aina vain merkittävämmän roolin. Energiamaksujen merkitystä meidän palkkakustannustasollammekaan ei oikeasti ole syytä väheksyä, yrittäähän kuljetusala säästää polttoainemenoissa kaikin keinoin.
 
Energiamaksujen merkitystä meidän palkkakustannustasollammekaan ei oikeasti ole syytä väheksyä, yrittäähän kuljetusala säästää polttoainemenoissa kaikin keinoin.

Ei nyt liity trollikoihin sinänsä, mutta pk-seudun bussiliikennöitsijät taitavat kyllä etsiä säästönsä jostain ihan muualta kuin polttoainemenoista, kun katselee millaista rallia aivan liian monet dösät kaduilla päästelevät. Siinä säästyisi litra poikineen, kun noudatettaisiin nopeusrajoituksia ja jarrutettaisiin ja kiihdytettäisiin vähän maltillisemmin.
 
Onhan se hienoa, että kun Kaupunkiliikenne.netissä esittämäni sisältö julkaistaan suoraan lainanattuna mutta lähdettä mainitsematta jonkun muun toimesta 1,5 vuotta myöhemmin, niin tieto muuttuu arvokkaaksi. Eli tärkeintä ei ole, mitä sanotaan, vaan kuka sanoo.

Kappas, joku on tosiaankin suoraan kopioinut tekstiäsi ja taulukkosi. Ja antaa ymmärtää tiedon olevan peräisin Salzburgin liikennelaitokselta :) Laiska on kaveri ollut, kun ei ole vaivautunut edes kirjoittamaan asiaa omin sanoin. Aika hauskasti tekstissä sanotaan ennen toista taulukkoa " Täten yllä oleva taulukko voidaan laskea samaan muotoon kuin edellä on esitetyt HKL:n tilastoarvot:" vaikka artikkeli ei sisällä yhtään HKL:n tilastoarvoa, toisin kuin Anteron artikkeli. Oletettavasti alku onkin kopsattu sitten wikipediasta yms. Sääli että artikkelista ei näe tekijää, olisi kiva tietää, kuka on moiseen sortunut.
 
Helsingin nykyisessä tilanteessa näyttää minusta aivan ilmeiseltä, että johdinautojen hyvä idea vähäisten lähipäästöjen joukkoliikenteenä on valjastettu kampittamaan nimenomaan raitiovaunujen lisäämistä. Ja ollaan jälleen paradoksaalisessa tilanteessa, jossa kapasiteetiltaan liian pienen bussiliikenteen vaihtoehtona voi olla vain metro. Ja jos ei sitä saada tehdyksi, niin jotain muuta pitää tarjota, jotta ei vain tehtäisi raitioteitä. Esimerkkejä tästä:
  • Viikki. Asemakaavatasolla on suunniteltu alusta alkaen raitiotietä. Mutta HKL:n suunnittelujohto ryhtyi ajamaan väkisin Viikkiin metroa. Kun se ei etene, pitää esittää johdinautoja.
Se mitä Viikkiin kannattaa tehdä riippuu vähän linjastosta, mutta minä alan olla sillä kannalla että pitäisi olla yksi selkeä linja Myllypuro - Latokartano - Viikki - Pihlajisto - Oulunkylä - Kustaa Vaasankatu tai Mäkelänkatu - Kurvi - Hakaniemi... Tuo ei ole ihan suorin keskustareitti, mutta tekee aika vähän mutkaa. Etu on siinä että sama linja toimisi sekä suorana yhteytenä (Hakaniemen kautta tai vaihto junaa), liityntänä metroon (kuormitus kumpaankin suuntaan), poikittaisyhteytenä (vaihto Jokeriin), palvelisi myös Pihlajistoa... Minusta tuon voisi aloittaa bussillakin, mutta ratikan puolesta puhuu se että Jokerin väylä on kapasiteetin rajoilla sekä mahdollisuus jatkaa esim. Kamppiin tai Aleksille Hakaniemestä helposti.

  • Hernesaari. Asemakaavassa on suunniteltu raitiotie. HKL esittänyt metroa, jotta Töölön metrolle olisi eteläpää. Kun metro ei etene, sitten esitettävä johdinautoja raitiotien tilalle.
  • Jätkäsaari. Alueen kaavoituksen lähtökohtana alusta alkaen raitiotie, koska metron mahdollisuudet menetetty Ruoholahden aseman sijoituksen vuoksi. HKL esitti liityntäbusseja metroasemalle, voisivat olla ehkä johdinautoja.
Nämä on kaksi sellaista paikkaa että on oikeastaan ihan yhdentekävää mitä rakennuskulut ovat, tämän takia joku raiteista pihtaaminen olisi vähintään outoa. Kyse on siitä että pelkät Jätkän parkkipaikat maksaa noin 300 miljoonaa, prosenttikin lisää joukkoliikenneosuuteen on taloudellisesti merkittävä asia. Jostain tarpeeksi ahtaasta perspektiivistä vaikka liityntäliikenne Jätkään busseilla voi näyttää edulliselta, mutta tämä ei todellakaan ole veronmaksajien etu. Semmoinen bussilinja josta voisi minusta olla järkeä olisi esim. Westend - Lauttasaari - Jätkä - Hernesaari. Tuo tarjoaisi länteen päin lisäyhteyksiä, mutta nimenomaan ratikoiden ohella.

  • Kruunuvuorenranta. Asemakaavasuunnittelussa vaihtoehtoina raitiotie tai metro. Metro osoittautui mahdottomaksi ja valtuusto päätti raitiotiestä. Raitiotien teilaamiseksi pitää esittää jotain, ja esitetään lauttaa tai johdinautoja.
Minusta Kruunuvuoren sillan kapasiteetista voi olla vähän huolissaan ratikoillakin, busseista puhumattakaan. Kyse on siitä että Laajasalo vaatii kolme linjaa ja ehkä vielä yhden poikittaislinjan, ja tuo rajaa niiden linjojen vuoroväliä.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Nämä on kaksi sellaista paikkaa että on oikeastaan ihan yhdentekävää mitä rakennuskulut ovat, tämän takia joku raiteista pihtaaminen olisi vähintään outoa.

Hernesaaren hoitamisessa busseilla on tietty logiikka, sillä jos se Hernesaari olisi oikeasti irtonainen saareke, ja sinne kaavotettaisin yhtä vähän kuin mitä nyt yleiskaavaehdotuksessa on, niin tuskin se keräisi bussikuormia kummempia matkustajamääriä.

Mutta kun Hernesaari sijaitsee kätevästi heti Punavuoren kyljessä, niin liikenne voidaan hoitaa pidentämällä olemassaolevaa ratikkalinjaa hiukan sen sijaan, että jouduttaisiin tekemään kokonaan uusi linja, niin talouspuoli todennäköisesti näyttää ratikalle edullisemmalta. Linjojen 1 ja 6 uudelleenjärjestelyllä lie mahdollista saada Hernesaari hoitettua 1-2 lisävaunulla.

Sen sijaan oma bussilinja "16B", sähköllä tai ilman, saattaa helposti nousta kalliimmaksi vaihtoehdoksi puhumattakaan siitä, ettei se houkuttele matkustajia=lipputuloja samalla tavalla. Bussilinjalle kun pitäisi varata autot ihan keskustaan saakka, kun se ei olisi vaan nykyisen, lähelle tulevan linjan jatke.

Nykyisen 16:n tihentäminen asuinalue-Herneen tarpeisiin ei sekään ole taloudellisesti kestävää, sillä vuoroväliä pitäisi tihentää Herttoniemeen saakka.

Jostain tarpeeksi ahtaasta perspektiivistä vaikka liityntäliikenne Jätkään busseilla voi näyttää edulliselta, mutta tämä ei todellakaan ole veronmaksajien etu.

HKL:n logiikka tässä liityntäideassa oli se, että metrossa Jätkän asukkaat voidaan kuljettaa keskustaan "ilmaiseksi", koska siellä on niin paljon hukkakapasiteettia nyt jo, eikä tilanne parane edes länsimetron myötä. Silloin kustannuslaskennassa otetaan siis huomioon joko Jätkästä keskustaan asti kulkevat ratikat taikka Jätkästä vain metroon kulkevat bussit, ja metron kustannuksia ei tarvitse huomioida ollenkaan.

Sinänsä tuo logiikka on ihan OK, jos pakollisen joukkoliikennepalvelun hoitaminen mahdollisimman halvalla on ainoa tavoite. Emmetys ei myöskään näytä bussiliitynnälle katastrofaalisia tuloksia, koska se jakaa ne Jätkän joukkoliikennematkustajat (joiden määrä on vakio) tarjolla oleviin kulkuneuvoihin, ja jos muuta ei ole tarjolla kuin se liityntäbussi, niin sinnehän Emme ne pistää. HKL:n menopuoleen tuo olisi siis tehnyt mahdollisimman pienen loven.

Tässä mallissa jäi tietysti aidosti arvioimatta palvelutaso, joka olisi surkea, ja lipputulokertymä, joka myös olisi pienempi, kun ei tuollaista liityntämallia viitsittäisi oikeasti käyttää. Samoin arvioimatta jäi asuntojen arvonalennus, kun Jätkästä olisi tullut kantakaupungin laidan sijaan liityntälähiö.

Nyt, kun näyttää siltä, että Jätkän liikenne toteutetaan fiksusti ja oikein, pidän mahdollisena sitä, että lipputulot kattavat liikennöintikustannukset tuolla alueella sitten, kun alue on "valmis".

  • Kruunuvuorenranta. Asemakaavasuunnittelussa vaihtoehtoina raitiotie tai metro. Metro osoittautui mahdottomaksi ja valtuusto päätti raitiotiestä. Raitiotien teilaamiseksi pitää esittää jotain, ja esitetään lauttaa tai johdinautoja.
  • Jätkäsaari. Alueen kaavoituksen lähtökohtana alusta alkaen raitiotie, koska metron mahdollisuudet menetetty Ruoholahden aseman sijoituksen vuoksi. HKL esitti liityntäbusseja metroasemalle, voisivat olla ehkä johdinautoja.

Näiden kahden osalta olen ymmärtänyt, että KSV:stä tuli erittäin jyrkkä kielto selvittää johdinautoja.

Odotan todellakin, että valmistumassa olevassa työssä esitetään jotain järkeviä käyttökohteita johdinautoille, ei nykyisten tai tekeillä olevien raitioteiden korvaamista. Ellei niitä järkeviä kohteitä esitetä tai löydy, Helsinkiin ei tule johdinautoja. Ja sanon siksi johdinautofaneille terveisiksi, että älkää sahatko omaa oksaanne suunnitelmilla, jotka ovat niin taloudellisesti, toiminnallisesti kuin poliittisestikin epärealistisia.

Tämä on mielenkiintoinen pointti. Onko johdinautoselvityksen todellisena tavoitteena siis lopulta ollutkaan johdinautojen tuominen Helsinkiin? Vai onko se tavoite joku ihan muu? Onko trollien ystäviä nyt sahattu silmään oikein kunnolla?
 
Ei nyt liity trollikoihin sinänsä, mutta pk-seudun bussiliikennöitsijät taitavat kyllä etsiä säästönsä jostain ihan muualta kuin polttoainemenoista, kun katselee millaista rallia aivan liian monet dösät kaduilla päästelevät. Siinä säästyisi litra poikineen, kun noudatettaisiin nopeusrajoituksia ja jarrutettaisiin ja kiihdytettäisiin vähän maltillisemmin.

Ei ne bussiliikennöitsijät siellä penkin ja ratin välissä polkimilla ole.
Liikennöitsijät sen sijaan seuraavat kuljettajien ajotapaa ja bussien polttoaineenkulutusta sekä antavat kuljettajille ennakoivan ja taloudellisen ajotavan koulutusta.
 
Artikkelissasi kirjoitat, että johdinautojärjestelmiin hankitaan paljon uutta kalustoa ja johdinautot ovat pitkäikäisiä. Kumpi pitää paikkansa?
Molemmat. Hankitaanhan raitiovaunujakin paljon ja ne ovat käsittääkseni vielä pitkäikäisempiä kuin johdinautot. Kalustosatsauksiin vaikuttaa omalta osaltaan varmasti myös se, että korkealattiaisesta kalustosta aletaan hiljalleen haluta päästä eroon. Käsitteen "paljon" voi tietenkin ymmärtää monin tavoin.
 
Ei ne bussiliikennöitsijät siellä penkin ja ratin välissä polkimilla ole.

Kyllä ne nimenomaan ovat. Kuljettaja on liikennöitsijän edustaja. Jos kuljettaja on esimerkiksi ystävällinen, suomenkielentaitoinen, palvelualtis tai ajaa turvallisesti, niin liikennöitsijästä syntyy positiivinen mielikuva. Jos kuljettaja on vaikkapa epäystävällinen, ei osaa puhua suomea, ei pysty vastaamaan asiakkaiden kysymyksiin tai hänen ajotyylissään on toivomisen varaa jopa siinä määrin, että matkustaja kokee turvattomuuden tunnetta, niin silloin liikennöitsijästä syntyy negatiivinen mielikuva.

Liikennöitsijät sen sijaan seuraavat kuljettajien ajotapaa ja bussien polttoaineenkulutusta sekä antavat kuljettajille ennakoivan ja taloudellisen ajotavan koulutusta.

Ja sen jälkeen kaikki onkin hyvin?

Vähän sama juttu kuin opetustoimessa: sen jälkeen kun haasteet ja ongelmat on kartoitettu, niin pomot ovat tyytyväisiä. Sillä ei sitten olekaan enää mitään merkitystä, puututaanko asioihin oikeasti ja yritetäänkö niitä ongelmia ratkaista. :(
 
Oletko varma, että arvelemasi "trollien ystävätkään" ovat oikeasti tuomassa trolleja Helsinkiin vaan... ;)

Ystäviä on monenlaisia. Kyllä mä uskon, että Helsingistä löytyy sellaisia trollien ystäviä, jotka vilpittömästi haluaisivat nähdä kaupungissaan trolleja. Etkö sä usko?

Voi tietysti olla, että trolleilla on myös valeystäviä. Sellaisia, joiden todelliset tavoitteet ovat jossain ihan muualla, ja niiden saavuttamiseksi trollit ovat hyvä väline. Jos viittaat tällaiseen, niin olisi mukava kuulla lisää ajatuksistasi.
 
Tämä on mielenkiintoinen pointti. Onko johdinautoselvityksen todellisena tavoitteena siis lopulta ollutkaan johdinautojen tuominen Helsinkiin? Vai onko se tavoite joku ihan muu? Onko trollien ystäviä nyt sahattu silmään oikein kunnolla?
Minun ymmärrykseni mukaan bussiliikenteen energiankulutuksen ja päästöjen vähentämistä ryhdyttiin selvittämään ihan oikeasti ja rehellisesti. Mutta sitten Joku keksi, että nimenomaan johdinautothan käyvät hyvin raitioliikenteen kampittamiseen, joka on tavoite sinänsä, jotta metrolle säilyisivät kaikki Ison liitynnän ja muiden unelmien kohteet. Todellisuudessa tehtävä oli ihan yhtä ylivoimainen kuin esittää yksiraiteista asematonta metroa Kruunuvuorenrantaan, jotta ei vain tehtäisi ratikkaa. Mutta tietenkin hankkeeseen saatiin mukaan trollifanit, joille on tärkeätä saada johdinautoja ihan mihin vain.

Joku ei siis oikeasti ole kiinnostunut johdinautoista, vaan siitä, ettei raitioverkko laajene ja ainakaan esikaupunkeihin. Joku tuskin välittää siitä, tuleeko johdinautoja vai ei, kunhan ratikan laajennuksia ei tule. Ehkä Joku on kuitenkin niin ahne, että ohjaa konsulttityötä olemassa olevan ratikkaverkon sekaan, koska sillä tavalla toivoo saavansa siinä sivussa todistelluksi raitioliikenteen kalleutta yleensä. Sekin kun on tärkeätä torjumaan kaikkia raitioliikenteen laajennussuunnitelmia. Mutta voihan käydä niinkin, että Jokun suunnitelma menee pieleen siten, että tuleekin osoitetuksi, ettei johdinautoista olekaan raitioliikenteen kaatajaksi.

Bussien energiankulutus ja päästöt eivät oikeasti ole liikenteen päästöongelma, joka on autoilu. Mutta silti pidän tavoiteltavana joukkoliikenteen vähäistenkin päästöjen vähentämistä. Ja koska kerran näyttää siltä, ettei johdoton bussi ole kovin läheistä realistista tulevaisuutta, toivon johdolliselle bussille löytyvän mahdollisuuksia. (Siis olen ”trollien ystävä”.) Tietenkin johdintautoilu maksaa enemmän kuin dieselautoilu, sillä ei ympäristöystävällisyyttä valitetavasti saa ilmaiseksi nykyisessä öljyn markkinatilanteessa. Sen asian ymmärtäminen kuuluisi tietenkin konsulttityön tilaajalle. Sillä on väärää ajattelua selvittää, että tehtäisiin jotain johdinautojen avulla halvemmalla kuin ennen.

Antero
 
mutta pk-seudun bussiliikennöitsijät taitavat kyllä etsiä säästönsä jostain ihan muualta kuin polttoainemenoista, kun katselee millaista rallia aivan liian monet dösät kaduilla päästelevät. Siinä säästyisi litra poikineen, kun noudatettaisiin nopeusrajoituksia ja jarrutettaisiin ja kiihdytettäisiin vähän maltillisemmin.
Kyllähän se on ihan bussinkuljettaja, joka ajokkinsa nopeutta säätelee ja ohjaa sitä. Ei yksikään liikennöitsijä voi vaatia liikennesääntöjen, kuten nopeusrajoitusten, rikkomista.
 
Ystäviä on monenlaisia. Kyllä mä uskon, että Helsingistä löytyy sellaisia trollien ystäviä, jotka vilpittömästi haluaisivat nähdä kaupungissaan trolleja. Etkö sä usko?
Sanotaan näin, että en yhtään laittaisi pahakseni, jos kotikaupunkiini saataisiin lähipäästöttömiä (käytännössä sähkökäyttöisiä) linja-autoja, kulkivatpa ne varastoitulla sähköllä tai ajolankavirroituksella. Niiden tuleminen tai tulematta jääminen ei ole kuitenkaan "henki ja elämä". Niitä joko tulee tai on tulematta, ei sen ihmeellisempi juttu ole. Se on vähän sama juttu kuin joidenkin raitiolaajennuksienkin kanssa, osa suunnitelmista toteutuu ja osa jää toteutumatta. Useanlaisien vaihtoehtojen kanssa pitää osata elää.

Noista "valeystävistä" en osaa sanoa mitään. Kuitenkin ehkä on hyvä huomata, että johdinautoista pitävät henkilöt eivät automaattisesti halua trollikoita Helsinkiin "hinnalla millä hyvänsä", esim. korvaamaan nykyiset ratikkalinjat. Esimerkiksi sellaista en itse hyväksyisi missään tilanteessa.

Antero voisi mielestäni sanoa ihan suoraan, kuka se hänen mainitsema Joku on. Foorumilla on muistaakseni aiemminkin paheksuttu erilaisia vihjailuja. Helposti moni voi alkaa osoittaa sormella turhaan vääriä tahoja.
 
Runkobussilinjastoa ei tässä selvityksessä ole selvitetty, vaan se on erillinen meneillään oleva selvitytystyö.

Käytännössä kuitenkin olette joutuneet suunnittelemaan runkolinjatyyppisiä trollilinjoja, joissa yhdistellään nykyisiä bussilinjoja, sillä Helsingin nykyinen bussiverkostohan perustuu ziljoonaan harvakseltaan kulkevaan linjaan, siis ikään kuin anti-runkolinjastoon, eikä sellaisista linjoista voi trolleja tehdä. Tai voi, mutta ei se ole mitenkään järkevää eikä kannattavaa.

Vai tarkoitatko, että teillä on nimenomaan ollut tehtävänantona esittää nykyisiä bussilinjoja trolleiksi linjojen reitteihin sinänsä koskematta? Jos näin on, niin tehtävänanto on todella outo ja suorastaan trolleja sorsiva.

Kyllähän se on ihan bussinkuljettaja, joka ajokkinsa nopeutta säätelee ja ohjaa sitä. Ei yksikään liikennöitsijä voi vaatia liikennesääntöjen, kuten nopeusrajoitusten, rikkomista.

Ei tietenkään voi vaatia. Sä taisit käsittää nyt ihan väärin päin tämän homman. Mä ajoin takaa sitä, että liikennöitsijän tulee vaatia liikennesääntöjen, kuten nopeusrajoitusten, noudattamista. Jos ei liikennöitsijää turvallisuus kiinnostakaan, niin yrityskuvan luulisi kiinnostavan, ja ainakin rahan. Tämä keskusteluhan lähti liikkeelle siitä, että rauhallisemmin ja rajoituksia noudattamalla säästettäisiin polttoainetta ja saataisiin siis kuluja pienemmiksi.
 
Antero voisi mielestäni sanoa ihan suoraan, kuka se hänen mainitsema Joku on. Foorumilla on muistaakseni aiemminkin paheksuttu erilaisia vihjailuja. Helposti moni voi alkaa osoittaa sormella turhaan vääriä tahoja.
Voin tietenkin esittää arvauksia, kun tunnen ihmisiä yli 20 vuoden kokemuksella. Mutta en nyt tarkoita nimellä Joku ketään yksittäistä henkilöä. Vaan samanlaista käsitettä kuin henkilö nimeltä On Sovittu, jonka päätöksistä kerrotaan eilisen Hesarin kolumnissa sivulla B7.

On Sovittu päättää erityisesti politiikassa lukuisan määrän asioita, sillä kukaan muun niminen henkilö ei koskaan myönnä, että olisi päättänyt. Vaan kaikki muun nimiset henkilöt myötäilevät On Sovitun tekemiä päätöksiä ja pelkäävät asettua eri kannalle.

Joukkoliikenneasioissa suurin On Sovitun viime aikoina tekemä päätös on rakentaa Östersundomiin metro, vaikka pikaratikka on parempi ja halvempi ratkaisu. Ilmeisesti On Sovittu oli myös päättänyt siitä, ettei lautakunnalle, kaupunginhallitukselle ja valtuustolle kerrota, että ratikka on parempi ja halvempi, vaan asian selvittävät konsulttityöt pidetään salaisina. Eihän ketään muuta salaajaa tainnut löytyä, ja kukapa haluaisi ottaa kontolleen On Sovitun tekemän virkavirheen.

On Sovittu on ilmeisesti päättänyt myös metron jatkosta Kivenlahteen asti. Ehkä myös jatkon maksajasta. On Sovittu kuulemma päätti senkin, että Espoon metrosta tehdään maanalainen, vaikka asemakaavoissa on tila huomattavasti halvemmalle pintaratkaisullekin.

On Sovittu lienee kerännyt hallinnollisen kokemuksensa jo Neuvostoliiton aikaisten idänsuhteiden hoitamisesta. On Sovittu oli kai päättänyt, että Helsinkiin ostetaan metrojunia ja Suomeen sähkövetureita Neuvostoliitosta. On Sovittu lienee päättänyt tästä Yleisten Syiden kanssa. Näyttää siltä, että metroasioissa On Sovittu on myöhemmin ottanut tiukemman otteen, koska neukkulaisten metrojunien nostalgiasta emme koskaan päässeet nauttimaan.

Antero
 
Takaisin
Ylös