Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmävaihtoehtojen vertailu

Liittynyt
22 Lokakuu 2005
Viestit
3,370
TASE 2025-työryhmä on juuri julkaissut loppuraporttinsa ja suosituksensa Tampereen seudun joukkoliikennejärjestelmästä.

Koska tässä vaiheessa ollaan jo edetty pitkälle kolmen vuoden takaisesta duo-pikaratikasta, on keskustelu nykyisistä suunnitelmista syytä käydä täällä.

http://www.tase2025.fi/
 
Alla suositus ja latauslinkit, joista saa ladattua selvityksen.

Latauslinkit:

Tiivistelmä:

Suosituskuva:

Koko raportti:


TASE 2025 suositus sanoi:
Suositus TASE 2025
joukkoliikennejärjestelmäksi

Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmä tukeutuu ensimmäisessä vaiheessa bussiliikenteen kehittämiseen. Lähivuosina kehitetään erityisesti bussiliikenteen laatukäytäviä, joilla bussiliikenteen sujuvuutta ja nopeutta lisätään erillisten bussikaistojen ja muiden etuisuuksien avulla. Bussiliikenteen vuorotarjontaa tihennetään vaiheittain. Laatukäytäviä täydentävät muualla katu- ja tieverkolla kulkevat bussilinjat nykyiseen tapaan.

Vuoden 2015 jälkeen joukkoliikennejärjestelmää täydennetään katuverkossa kulkevalla raitiotielinjastolla Vuoreksesta ja Hervannasta Lentävänniemeen ja lähijunaliikenteen vuoroilla Nokian ja Lempäälän välillä. Myöhemmin katuraitiotielinjastoa voidaan jatkaa Koilliskeskuksen ja Ojala-Lamminrahkan suuntaan. Toinen optio on Pirkkalan linja.

Bussiliikenteen lisäksi lähijunat palvelevat seudun etäisimpiä kuntakeskuksia Nokiaa ja Lempäälää sekä reiteillä olevia väliasemia. Asemapaikkoja voidaan lisätä esimerkiksi Tampellan, Viinikan–Nekalan ja Kuljun–Sääksjärven–Marjamäen alueille. Asemaseuduista voidaan kehittää esikaupunkivyöhykkeen puutarhakaupunkiperiaatteen mukaisia lähiyhdyskuntia. Vesilahden joukkoliikenneyhteydet nojautuvat bussiliikenteeseen.

Nokian, Lempäälän, Ylöjärven, Pirkkalan ja Kangasalan suuntiin bussiliikenteen laatukäytävät huolehtisivat nopeasta yhteydestä Tampereelle. Näin valtaosa tiiviin asumisen alueista ja kaupallisista keskittymistä olisi tehokkaan joukkoliikenteen piirissä; pientalovaltaisia alueita ja pääosaa keskustojen ulkopuolisista työpaikka-alueista palvelisi edelleen nykyisen kaltainen bussilinjasto. Joukkoliikennemuotojen yhteistyö varmistetaan suunnittelemalla liityntäyhteydet ja siirtymät
vaihto- ja risteysasemissa joustaviksi.
 
Sain juuri luettua loppuraportin, ja olen "jokseenkin tyytyväinen" lukemaani. Suositeltu linjasto on riittävän maltillista kustannuksiltaan, jotta päättäjät uskaltavat sitoutua hankkeeseen. Silti jotain kritiikkiä haluan esittää:
  • Minkäänlaista junaliikennettä ei esitetä rataosalle Ylöjärvi-Tampere-Suinula, itse pitäisin tavoitteena vähintään kerran-pari tunnissa kulkevaa U-junan kaltaista peruspalvelua, jonka voisi itäpäässään laajentaa joko kaikkia vuoroja tai vain osaa vuoroista koskevana Orivedelle (keskustaan ensi kesäksi valmistuvalle seisakkeelle, jonne uutena seisontaraide ja sähköistys). Haapamäen/Mäntän taajamajunille soisi myös pysähdyspaikkoja ainakin Kangasalan radanvarsitaajamiin (väh. Ruutanaan) ja Messukylään.
  • Raitiotie ei ensi vaiheessa nopeuta yhteyksiä Länsi-Tampereelta keskustaan, keskeistä porkkanaa, jonka takia pikaratikkaa alunperin alettiin suunnitella. Toki tämän ymmärtää sikäli, että kannaksella rakentaminen on todella kallista riippumatta käytetystä maastokäytävästä.
  • Ehdotettu raitiotien reitti kulkee varsin kaukana rautatieasemasta, Sorin pysäkiltä on raiteen 1 laiturille toki vain muutama kymmentä metriä, mutta lipunmyyntiin parisataa metriä ja käytännössä välilaitureille (lähi)junan ovelle saman verran. Eikö parempi reitti olisi Koskipuisto-Stockmann-Rautatienkatu-Kalevantie? Tämä mahdollistaisi myös mahdollisen Pirkkalan raitiotien yhdistämisen Hajautetun Matkakeskuksen (tm) rautatiepuoliskoon. Voi sitä paitsi hyvinkin olla, ettei linja-autoasema enää parin vuosikymmenen kuluttua sijaitse nykyisellä paikallaan, vaan on yhdistetty rautatieaseman kanssa oikeaksi matkakeskukseksi.
Kysymyksiä heräsi seuraavista asioista:
  • Matka-ajat? Vuoden 2004 pikaratikkaraportissa matka-ajat oli rehellisesti kerrottu, mutta nyt ne näkyvät olevan jossain TASE 2025-ryhmän sisäisessä arkistossa.
  • Onko raitiotien tarkoitus kulkea samassa maastokäytävässä rautatien kanssa (Amuri-Lielahti) vai Rantaväylän kanssa?
  • Lähijunavaihtoehdossa esitetty Ylöjärvi-Suinula-linjauksen pysähdyspaikat oli minusta oudosti valittu. Miksi Vehmaisissa huonosti maankäyttöön nivoutuva Kaukajärventien silta, eikä sekä Vehmaisten perinteinen asema että entinen Vatialan asema (ex-linjan 5 päättäri), jotka olisivat maankäytön kannalta erittäin lupaavia? Missä päin Suinulan pääteasema olisi? Kartan mukaan ei näyttäisi olevan lähelläkään Suinulan vanhaa rautatieasemaa, jonka kohdalle myös seisontaraiteen rakentaminen onnistuisi kivuttomasti. Ylöjärven suunnalla epäilyttää se, että rakentuva Mäkkylän alue, Teivon työpaikka-alue raviratoineen ja läheisine Vihattulan kaupunginosineen sekä Lamminpään (Myllypuronkadun silta radan yli) alueet jäävät täysin paitsioon raideliikenteen suhteen, minkäänlaisia välipysähdyksiä ei ehdoteta Ylöjärven ja Lielahden välille.
 
Minkäänlaista junaliikennettä ei esitetä rataosalle Ylöjärvi-Tampere-Suinula
Minä taasen näen bussien pikavuorojen kehittämisen erityisesti Ylöjärvellä tehokkaimpana ratkaisuna. Ajoaika olisi vaivaiset 15 minuuttia ilman minkäänlaista vaihtorasitusta ja kustannukset likipitäen olemattomat jos palvelutasoa muutenkin ollaan nostamassa. Suinulasta sen sijaan arvostaisin itsekin junayhteyksiä nykyisten bussien sijaan, mutta näin alkuun on ehdottomasti keskityttävä huomattavasti olennaisempiin kohteisiin.
 
Minä taasen näen bussien pikavuorojen kehittämisen erityisesti Ylöjärvellä tehokkaimpana ratkaisuna. Ajoaika olisi vaivaiset 15 minuuttia ilman minkäänlaista vaihtorasitusta ja kustannukset likipitäen olemattomat jos palvelutasoa muutenkin ollaan nostamassa.

Tuo vartti ei kyllä onnistu hiljaisimpia aikoja lukuunottamatta ilman Lielahden ja Tampereen keskustan välisiä bussikaistoja ja liikennevaloetuuksia.
 
Minkäänlaista junaliikennettä ei esitetä rataosalle Ylöjärvi-Tampere-Suinula
Vaan eipä sellainen olisikaan tärkeysjärjestyksessä missään tapauksessa kärjessä. Jyväskylän rata ei kulje sieltä, missä väki asuu ja kulkee. Varrellahan on vaan etupäässä teollisuutta ja Vehmainen, minkä asukaspohja on aivan liian pieni lähijunaliikennettä ajatellen - puhumattakaan Kangasalan asemanseudusta, Ruutanasta ja Suinulasta ym.

Ylöjärven suunnalla taas ainoa teoreettinen pysähdyspaikka olisi Harjuntausta. Sen jälkeen ei liene ainakaan tällä hetkellä mitään paikkaa, jossa olisi edes teoriassa minkäänlaista järkeenkäypää syytä pysähdellä. Ja ainakaan minun tietääkseni Mäkkylään ei ole suunnitteilla minkäänlaista rakennustoimintaa, vaan lähivuosien kasvu painottunee Vasamaan ja muualle Ylöjärven keskustan tuntumaan ja taakse.

Muuten olen kyllä lopputulokseen melko tyytyväinen. Lähijunien ja katuraitiotien yhdistetty järjestelmä kun vaikuttaa minusta tällä hetkellä ehdottomasti parhaimmalta.
Tuo vartti ei kyllä onnistu hiljaisimpia aikoja lukuunottamatta ilman Lielahden ja Tampereen keskustan välisiä bussikaistoja ja liikennevaloetuuksia.
Ei onnistu niin. Ylöjärvi-Lielahti väli vetää kyllä aina melko hyvin, mutta sen jälkeen kulku hidastuu ruuhkissa...

Yhtä kaikki, olisihan sekin kenties ihan hyvä ja joukkoliikenteen käyttöä lisäävä ratkaisu, jos Tampereen seudulle tulisi YTV-liikenteen kaltaisia moottoritieseutulinjoja:)
 
Viimeksi muokattu:
Tuo vartti ei kyllä onnistu hiljaisimpia aikoja lukuunottamatta ilman Lielahden ja Tampereen keskustan välisiä bussikaistoja ja liikennevaloetuuksia.

Nyt sentään puhutaankin vuodesta 2025 ja kaistat tulevat kenties muutamankin vuoden sisään jos hyvin käy. 15 minuuttia on erittäin realistinen matka-aikanäkemys, jos vain tarvittavat toimenpiteet onnistuvat ja puoltavat joukkoliikenteen etuja. Raideliikenteen aseman vahvistaminenkin jo osaltaan auttaa liikenneruuhkien purkamisessa.
 
Minäkin katsoin suunnitelman, vaikkakin nyt vielä hiukan pintapuolisesti. Hyvältä näyttää. Pohjatyö laajenemissuunnitelmineen näyttää todella hyvältä. Tosin käsittelemättä jäi vielä vaihtoehto, missä katuratikkaan yhdistyy duo-vaunuilla hoidettu lähiliikenne. Mutta jos katuraitiotie toteutetaan leveällä raideleveydellä, tämäkin optio jää mukavasti auki. Niin kuin suunnitelmassa itsessäänkin todetaan, kyse on eräänlaisesta esisuunnitelmasta. Kunhan ensimmäinen linja on toteutettu, saadaan käytännön kokemusta ja jatkosuunnitelmat riippuvat sitten tästä kokemuksesta.

Ensimmäistä linjaa tehdessä on tärkeää, että mitään jatkosuunnitelmaa ei vielä suljeta pois. Ultrix kyseli, mihin lännen suunnan rata oikein on linjattu, radan varteen vaiko Paasikiventien yhteyteen. Vastaus voi hyvinkin olla, että tarkkaa linjausta ei ole edes vielä ajateltu. Sehän kuuluu toiseen vaiheeseen ja toisen vaiheen suunnittelussa tietenkin hyödynnetään ensimmäisen vaiheen kokemuksia.

Muutamaan asiaan minäkin olen kiinnittänyt huomiota. Ensinnäkin samaan kuin Ultrix: raitiotie ei kulje rautatieaseman kautta. Tämä on todellinen puute kun kuitenkin samalla halutaan toteuttaa lähiliikenneverkko. Tässä tilanteessa olisi aivan ensiarvoista, että lähiliikennejunista on hyvät vaihtoyhteydet raitiovaunuihin. Tässä kohtaa voisi tehdä vaikka pikku tunnelin ja tunneliaseman, jos raitiotietä ei millään saa pinnalla asemalle.

Toisekseen kiinnittää huomiota tuo annettu 10 minuutin vuoroväli. Ei siinä mitään, mutta täytyisi huomioida, että jos kaikki laajennussuunnitelmat toteutuvat, vuoroväli keskustassa olisi ihan toista. Jo tässä vaiheessa tulisi varautua tällä alueella runsaaseen vuoroväliin tavalla tai toisella. Luonnollisesti itse radan päivitys tiheälle vuorovälille voidaan tehdä myöhemmin, mutta jo nyt pitäisi tietää miten se tehdään. Vaihtoehtona on tietysti Hämeenkadun katkaisu autoilta, mutta muitakin mahdollisuuksia varmasti on.

Ja sitten ihan silkka idea. Helsingissä raitiotielinja 3 on hyvin suosittu. Samoin Turussa oli aikanaan samoin rengaslinja numerolla kolme. Ilmeisestikin raitiovaunu ainakin tiheästi liikennöidessään on hyvin suosittu myös kantakaupungin lyhyillä matkoilla. Kannattaisiko miettiä myös Tampereelle omaa kolmosta ehdotetun verkoston täydennykseksi. Vaikkapa karkeasti tällaista reittiä. Itään/etelään menevältä radalta rengaslinja haarautuu Kaupunkadulla jatkaen Tammelaan, Tammelasta Tampellalle ja sieltä Keskustorille. Ja sitten taas erkaneminen länteen menevältä radalta Metson kohdalla, sieltä Pyynikin torille, edelleen Pyynikkiin ja sieltä Laukontorille ja takaisin Keskustorille.
 
Vaan eipä sellainen olisikaan tärkeysjärjestyksessä missään tapauksessa kärjessä. Jyväskylän rata ei kulje sieltä, missä väki asuu ja kulkee. Varrellahan on vaan etupäässä teollisuutta ja Vehmainen, minkä asukaspohja on aivan liian pieni lähijunaliikennettä ajatellen - puhumattakaan Kangasalan asemanseudusta, Ruutanasta ja Suinulasta ym.
Höpsis. Aiemmassa ketjussa muistaakseni totesin, että Tampere-Suinula-rataosan väestöpohja ja maankäyttö on vähintään yhtä hyvää kuin Espoo-Kirkkonummi-rataosalla. Messukylän aseman pohjoispuolella on erittäin tiiviisti rakennettu ja korkeahko Jankan kerrostaloalue, joka tukeutuisi täydellisesti raideliikenteeseen. Hankkion pellot todennköisesti kaavoitetaan ennen vuotta 2025 täyteen tiivistä asutusta, ja radan eteläpuolella onkin jo paljon työpaikkoja, jotka hyötyisivät lähijunasta.

Vehmainen on historiansa vuoksi pientaloalueeksi varsin tiiviisti radan varteen rakentunut, ja Nattarin kerrostalot ovat varsin lähellä entisiä Vatialan ja Lemetyn seisakkeita. Kangasalan asemanseutu on vähäväkinen, mutta sekin tiiviisti radassa kiinni. Alueen joukkoliikenneyhteyksiä ei kannata muulla kuin raideliikenteellä yrittääkään kehittää, ja lähijuna olisi autoiluunkin nähden erittäin kilpailukykyinen.

Ruutana ja Suinula ovat ysitien lähellä, mutta linjan 95 täydentäjänä nopea lähijuna keräisi taatusti matkustajia. Ruutanassa täydennysrakentamista ei enää tarvitsekaan kuin korkeintaan seisakkeelta pohjoiseen, mutta toisaalta taas Suinula pikkukylänä suorastaan vaatii lisää omakotitaloja, jotta lähijunalle vanhassa asemakylässä on perusteet.

Siinä asiassa olet toki oikeassa, että Yvi-Sui-lähijuna on vasta toissijainen hanke, ihan ensinnä on saatava kannattavimmat ratikan peruslinja ja lähijunan ensimmäinen linja avattua. Ja niihinkin näköjään mennee vielä yli 10 vuotta.

Ylöjärven suunnalla taas ainoa teoreettinen pysähdyspaikka olisi Harjuntausta. Sen jälkeen ei liene ainakaan tällä hetkellä mitään paikkaa, jossa olisi edes teoriassa minkäänlaista järkeenkäypää syytä pysähdellä. Ja ainakaan minun tietääkseni Mäkkylään ei ole suunnitteilla minkäänlaista rakennustoimintaa, vaan lähivuosien kasvu painottunee Vasamaan ja muualle Ylöjärven keskustan tuntumaan ja taakse.
Tuskinpa Mäkkylässä ihan turhaan viime vuonna jökötti jonkin rakennusliikkeen "rakennamme tähän uutta uljasta Mäkkylän aluetta"-kyltti? Mikäli alueelle tulee riittävä asukaspohja, on seisake syytä perustaa. Samoin Teivon alueella, Vihattulan aluetta voisi helposti levittää lännemmäs, jos olisi takeet lähijunaseisakkeesta.

Muuten olen kyllä lopputulokseen melko tyytyväinen. Lähijunien ja katuraitiotien yhdistetty järjestelmä kun vaikuttaa minusta tällä hetkellä ehdottomasti parhaimmalta.
Itse olen ollut tuota mieltä jo ainakin kesästä lähtien. :)
 
Mukavaa nähdä, että suunnittelussa on nyt palattu oudoista pikaratikkalinjauksista maankäyttöä kunnolla palveleviin linjoihin, joita ei yritetä väkisin tunkea naapurikuntiin. Tuo rautatieaseman kiertäminen kyllä ihmetyttää minuakin.

Suunnitelma vaikuttaa päälinjauksiltaan samalta kuin 15 vuotta sitten tehty Tampereen paikallisraideliikenteen kehittämissuunnitelma, jossa ehdotettiin ratikkaa Hervanta - Kaleva - Tesoma ja paikallisliikennettä rautatiellä. On tosin ikävää todeta, että 15 vuodessa raideliikenteen suunnitelmat eivät ole edistyneet merkittävästi, vaikka suunnitteluun on käytetty paljon rahaa. Vieläkään ei ole mitään merkkejä siitä, että poliitikot olisivat tosissaan investoimaan raideliikenteeseen, joten näidenkään suunnitelmien toteutuminen ei ole mitenkään varmaa.
 
Mikä siinä katuratikassa on niin hyvää? Onko se NIIN paljon halvempaa rakentaa valmiin katuinfran päälle? Rakentamalla katuratikka pääosin autoliikenteestä erotetun raititien sijaan menetetään mahdollisuus nopeaan suuren kapasiteetin joukkoliikenteeseen. Vielä olisi mahdollisuus vetää muusta liikenteestä erotetut kiskot ilman"kalliita tunneliratkaisuja". Tälläinen "selkäranka" sopisi Hervannan ja keskustan välille. Näin myös kaavoituksesta saataisiin raideliikennettä tukevaa.
 
Mikä siinä katuratikassa on niin hyvää? Onko se NIIN paljon halvempaa rakentaa?

Raportin sivulta 58 löytyy investointikustannuksia. Viinikan pintaratkaisujen välillä ero on jopa pikaratikan hyväksi muutaman miljoonan euroa (276 - 286). Tunneli näyttäisi maksavan noin 100 miljoonaa euroa lisää.
 
Mikä siinä katuratikassa on niin hyvää? Onko se NIIN paljon halvempaa rakentaa valmiin katuinfran päälle? Rakentamalla katuratikka pääosin autoliikenteestä erotetun raititien sijaan menetetään mahdollisuus nopeaan suuren kapasiteetin joukkoliikenteeseen.
Se katuratikassa on hyvää, että:
  • ei tarvitse kävellä/seistä rullaportaissa tunneliasemalta päivänvaloon
  • vaunun ovi on jopa muutaman metrin päässä kaupan ovesta
  • ratikka virkistää kaupunkikuvaa, ja näkyvä ratikka on myös käytetty ratikka
Katuratikka kulkee omalla väylällään mahdollisimman monessa paikassa, ja esimerkiksi Kauppakatu olisi varmasti raitiokävelykatu, mikäli linja vedetään sitä pitkin. Ratikan kapasiteetti ei vähene yhtään, vaunu pysyy kyllä saman mittaisena.
 
Mikä siinä katuratikassa on niin hyvää? Onko se NIIN paljon halvempaa rakentaa valmiin katuinfran päälle? Rakentamalla katuratikka pääosin autoliikenteestä erotetun raititien sijaan menetetään mahdollisuus nopeaan suuren kapasiteetin joukkoliikenteeseen.

Tässä kohtaa raportissa käytetyt oudot termit johtavat harhaan. Raportin "pikaratikka" tarkoittaa duopikaraitiotietä eli tram-trainia. Raportin "katuratikka" tarkoittaa pikaraitiotietä, joka ei käytä rataverkkoa. Henkilökohtaisesti vastustin näiden termien käyttöä, mutta minä en asiasta saanut päättää.

Tekstissä on kuitenkin selvennetty asiaa eli "katuratikka" kulkee pääosin katujen kanssa yhteisillä linjauksilla, mutta omilla kaistoillaan tai penkereillä kadun vieressä. Yhteisiä kaistoja muun joukkoliikenteen kanssa on rajoitetusti. Autojen kanssa yhteisiä kaistoja ei luultavast ole lainkaan.

Suunnitelmassa on myös lähdetty siitä, että käytetään rautateiden raideleveyttä ja pyritään muutenkin varautumaan myös duovaihtoehtoon siltä osin kuin kustannukset eivät ole kohtuuttomat. Duoratkaisujen toteuttaminen vaatisi kuitenkin RHK:lta asennemuutosta, jota ei vielä ole näkyvissä. Muun muassa korkeiden ja vähintään 200 metriä pitkien laitureiden vaatiminen on ristiriidassa järkevän kustannustason kanssa. Samoin pikajunien asettaminen ehdottomasti lähiliikenteen edelle. Tiheävuorovälistä lähi- ja duoliikennettä on mahdotonta hoitaa, jos jatkuvasti pitää väistellä myöhästeleviä kaukojunia.

Linjauksista kannattaa tosiaan ottaa huomioon, että tarkoituksena on ollut selvittää valitun verkon toteuttamiskelpoisuus ja määritellä ratkaisut sillä tarkkuudella, että vertailu onnistuu. Jos tästä jatketaan, tarkkoja linjauksia ja pysäkkien paikkoja varmasti tarkastellaan vielä. Keskustelu on tietysti hyvä asia jo nyt.
 
Suunnitelmassa on myös lähdetty siitä, että käytetään rautateiden raideleveyttä ja pyritään muutenkin varautumaan myös duovaihtoehtoon siltä osin kuin kustannukset eivät ole kohtuuttomat. Duoratkaisujen toteuttaminen vaatisi kuitenkin RHK:lta asennemuutosta, jota ei vielä ole näkyvissä. Muun muassa korkeiden ja vähintään 200 metriä pitkien laitureiden vaatiminen on ristiriidassa järkevän kustannustason kanssa.
Mihin ratikkaa on siis suunniteltu Pispalan kannaksella, rautatien kanssa samaan maastokäytävään (mahdollistaisi myös lähijunien ajon ratikkaraiteita pitkin) vai Rantaväylän viertä?

RHK:n laiturispeksit on muistaakseni mitoitettu niin, että pienin taajamaliikenteen laituri oli 120 m pitkä. Korkeus toki 550 mm.

Matka-ajat haluaisin myös tietää sekä ratikalle että junalle. Päästäänkö keskustasta pääteasemille n. 15-20 minuutissa vai meneekö kauemmin?
 
Takaisin
Ylös