Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmävaihtoehtojen vertailu

Olen nyt suurin piirtein kahlannut raportin läpi. Se vaikuttaa erittäin lupaavalta. Pitän erityisesti siitä, että esitetyistä pohjavaihtoehdoista ei ole valittu puhtaasti mitään, vaan on käytetty järkeä ja tehty sellainen suositusvaihtoehto, jossa yhdistetään pohjavaihtoehtojen parhaat puolet eli kehitetään kaikkia kolmea liikennemuotoa toistensa täydentäjinä.

"Katuratikka" on tietenkin nimenä vähän harhaanjohtava, mutta toisaalta se ehkä kohtaa vähemmän vastustusta ja pelkoja kuin pikaratikka, sillä se voidaan kokea mittakaavaltaan pienemmäksi ja ikään kuin ihmisen kokoiseksi. Mielikuvilla kuitenkin on tärkeä vaikutus mielipiteenmuokaajina. Eri asia sitten, että tosiasiassa kalusto voi olla samankokoista jne jne ;) Aamulehti tuomitsi duoratikan jossain vaiheessa kokonaan, ja nytkin ovat ilahtuneita siitä, että pikaratikka "tyrmättiin". Ehkä heidänkin on helpompi sulattaa tämä katuratikka. Se, että "katu"ratikka ei oikeasti kulje kadulla autojen seassa, lienee itsestäänselvyys.

Ratikan hinnasta on saatu kohtuullinen ja sen linjauksesta ainakin näin ulkopaikkakuntalaisen näkövinkkelistä fiksu. Sitä en vieläkään oikein ymmärrä, miksi noiden ratalinjojen pitää kiertää keskustassa niin tavattomasti, milloin Sorsapuiston eteläpuolelta, milloin Taysin kautta. Itse vetäisin reitin suoraan Hämeen- ja Itsenäisyydenkatuja. Se olisi nopeampi ja palvelisi sitten asemaakin samalla. Mutta kaipa tuo on suunniteltu niin, että matka-aika ja palvelutaso optimoidaan, sillä varmaan matkustajamäärä on noilla kiertelevillä reiteillä suurempi. Eikä mikään estä vetämästä lisää linjoja sitten, kun alkuun on päästy, kuten vaikkapa Hämeenkadu ja Sammonkadun välistä oikorataa jne. Luulenpa, että kun Särkänniemen ja Vuoreksen/Hervannan välinen ensimmäinen linja saadaan auki, niin Euroopan mallin mukaan se saavuttaa sellaisen kansansuosion, että jatko Lentävänniemeen tulee suurin piirtein samaan syssyyn, ja kynnys toisen linjan rakentamiseksi on erittäin matala.

Osaisitko Late kertoa, kuinka realistisena pidät sitä, että Tampereella tosiaan aloitetaan ratatyöt tuossa 2010-luvun alussa? Kyllähän se hienoa olisi. Investointi ei ole mahdoton varsinkaan jos valtio saadaan hommaan mukaan.

Mitenkäs Tampereella kunnallispoliitikot suhtautuvat näihin suunnitelmiin? Koska Tase 2025 tulee jonkin kaupungin elimen käsittelyyn? Mikä elin se on, jokin lautakunta vaiko suoraan kh ja kvsto? Ja mikä on seuraava askel, suunnittelurahojen budjetoiminen raitiotien perustamissuunnitelman laatimista vartenko?
 
...Aamulehti tuomitsi duoratikan jossain vaiheessa kokonaan, ja nytkin ovat ilahtuneita siitä, että pikaratikka "tyrmättiin". Ehkä heidänkin on helpompi sulattaa tämä katuratikka. Se, että "katu"ratikka ei oikeasti kulje kadulla autojen seassa, lienee itsestäänselvyys.
Ei näytä lupaavalta:
Aamun lehti
Paperilehdessä oli vielä tyrmäävämpi laajempi tyrmäysartikkeli. Hämeessä kun halutaan elää onnikka-ajassa...
 
Ei näytä lupaavalta:
Aamun lehti
Paperilehdessä oli vielä tyrmäävämpi laajempi tyrmäysartikkeli. Hämeessä kun halutaan elää onnikka-ajassa...

Mäkin luin tuon "kolumnin" vai miksikäs sitä pitäisi kutsua. Luulin kuvan perusteella toimittajaa mieheksi, mutta nimi lopussa paljastikin hänet sitten naiseksi.

Toimittaja tyrmää pikaratikan, mutta osoittaa jossain määrin ymmärtämystä katuratikkaa kohtaan. Kovin valikoiden hän kuitenkin on suunnitelmiin tutustunut, niin kuin toimittajien tapana on. Nämä "pikkujuna puksuttaisi" -tyyppiset lausahdukset vievät toki sitten kaiken uskottavuuden rippeetkin mennessään.
 
Tampereella on jo sata vuotta kinattu ratikasta. Olisi jo korkea aika sen tullakkin!
 
Tampereella on jo sata vuotta kinattu ratikasta. Olisi jo korkea aika sen tullakkin!

Eikös hämäläisiä haukuta hitaiksi ;) Olen kyllä ihan samaa mieltä kanssasi. Edellisen kerran ratikkaa taidettiin suunnitella silloin, kun Hervanta rakentui. Se olisi ollut luonnollinen syy perustaa raitiotie, kun Hervannan joukkoliikenne kuitenkin piti jotenkin järjestää, ja sinne muutti valtavasti asukkaita. Nyt tilanne on vastaava Vuoreksen kanssa. Jospa Vuores sysäisi ratikan alkuun?
 
On se vaan harmi jos Vuoreslaiset pakotetaan matkaamaan ratikalla Hervannan ja Taysin kautta keskustaan. Mahtaa siinä olla suora bussireitti kyllä houkutteleva.
 
Olisi mielenkiintoista tietää, että mihinköhän tulee tuon ratikkalinjan varikko. Vuoreksessa tilaa riittäisi. Muistan nähneeni vuonna 2002 ratikkasuunnitelma jossa ehdotettiin kehäratikkaa, joka kiertäisi Vuoreksen ja Hervannan kautta TAYSiin ja sieltä keskustaan, josta linja kurvaisi Hämeenpuistoon, siitä Ratinaan ja Hatanpään valtatielle josta linja jatkaisikin sitten Vuorekseen. Se idea voisi olla erittäin toteutuskelpoinen yhä.
 
Ratikan hinnasta on saatu kohtuullinen ja sen linjauksesta ainakin näin ulkopaikkakuntalaisen näkövinkkelistä fiksu. Sitä en vieläkään oikein ymmärrä, miksi noiden ratalinjojen pitää kiertää keskustassa niin tavattomasti, milloin Sorsapuiston eteläpuolelta, milloin Taysin kautta.

Enpä minäkään noista osaa sanoa. Tays ilmeisesti on kuitenkin mukana erittäin tärkeänä työmatkakohteena. Keskustan linjauksista varmasti vielä keskustellaan. Viime kädessä kyse on kädenväännöstä autopuolueen kanssa. Lisäksi suunnittelussa saatetaan vaatia hiukan luovuutta.

Osaisitko Late kertoa, kuinka realistisena pidät sitä, että Tampereella tosiaan aloitetaan ratatyöt tuossa 2010-luvun alussa?

Tuohon en osaa ottaa kantaa. Olen ollut lopulta aika pienessä ja syrjäisessä roolissa tässä hommassa enkä ole ollut yhdessäkään projektikokouksessa. Ymmärtääkseni hankkeelle löytyy kyllä joukkoliikenneorganisaation puolelta vahva tuki, mutta politikothan päätöksiä tekevät. Ymmärtääkseni toteutumisella on kohtuulliset mahdollisuudet, jos valtio tulee rahoitusasiassa vastaan.

Seuraava askel on periaatteessa Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen. Sen toteuttamisesta tehtäisiin sitten aiesopimus valtion kanssa kuten muillakin seuduilla. Kuulemma halua olisi tosin ollut päättää ratikasta jo nopeamminkin, mutta käytännössä LJS varmaankin tarvitaan ennen kuin valtion rahoituksesta voidaan edes vakavasti keskustella.
 
Enpä minäkään noista osaa sanoa. Tays ilmeisesti on kuitenkin mukana erittäin tärkeänä työmatkakohteena. Keskustan linjauksista varmasti vielä keskustellaan. Viime kädessä kyse on kädenväännöstä autopuolueen kanssa. Lisäksi suunnittelussa saatetaan vaatia hiukan luovuutta.

Kierto TAYS:in kautta on mielestäni tarpeellinen, mutta keskustassa olisi parempi mennä Itsenäisyydenkatua ja Hämeenkatua. Ensimmäisissä kartoissa tämäkin vaihtoehto oli mukana.

Luulisi että autopuoleenkin olisi helpompi sulattaa yksi selkeä keskustan läpi kulkeva joukkoliikenteen pääreitti. Silloin haitat autoilulle olisivat vähäisemmät verrattuna siihen, että yritetään välttää Hämeenkatua rakentamalla kiskot Kalevantielle, Hatanpään valtatielle ja Kauppakadulle. Juuri näitä katujahan käyttävät omilla autoilla keskustaan tulevat ihmiset. Vain harva ajaa Hämeenkatua. Keskustan kehältä (Hämeenpuisto - Satakunnankatu - Rautatienkatu - Tampereen valtatie) ja Ratapihankadulta pääsee hyvin parkkitaloihin. Itsenäisyydenkadun merkitys yksityisautoille vähenee Ratapihankadun rakentamisen myötä ja sen muuttamista joukkoliikennekaduksi voisi harkita ainakin Yliopistonkadun risteyksen länsipuolelta.
 
Kierto TAYS:in kautta on mielestäni tarpeellinen, mutta keskustassa olisi parempi mennä Itsenäisyydenkatua ja Hämeenkatua. Ensimmäisissä kartoissa tämäkin vaihtoehto oli mukana.
Miksi ihmeessä? Yliopiston pysäkin, joka palvelee koko suurta kampusaluetta, Tullin aluetta ja Tampere-Taloa, kautta kiertäminen ei pidennä matka-aikaa kuin ehkä pari minuuttia.

Luulisi että autopuoleenkin olisi helpompi sulattaa yksi selkeä keskustan läpi kulkeva joukkoliikenteen pääreitti. Silloin haitat autoilulle olisivat vähäisemmät verrattuna siihen, että yritetään välttää Hämeenkatua rakentamalla kiskot Kalevantielle, Hatanpään valtatielle ja Kauppakadulle. Juuri näitä katujahan käyttävät omilla autoilla keskustaan tulevat ihmiset. Vain harva ajaa Hämeenkatua. Keskustan kehältä (Hämeenpuisto - Satakunnankatu - Rautatienkatu - Tampereen valtatie) ja Ratapihankadulta pääsee hyvin parkkitaloihin. Itsenäisyydenkadun merkitys yksityisautoille vähenee Ratapihankadun rakentamisen myötä ja sen muuttamista joukkoliikennekaduksi voisi harkita ainakin Yliopistonkadun risteyksen länsipuolelta.

No itse olisin toivonut ratkaisua, jossa idästä tultaisiin reittiä Teiskontie - Kaupinkatu - Kalevantie - Rautatienkatu - Hämeenkatu - Hämeenpuisto - Puutarhankatu - Kortelahdenkatu - Näsijärvenkatu, josta rautatien maastokäytävässä Lielahteen. Kauppakatu - Hämeensilta - Hatanpään valtatie kannattaa nähdäkseni valita vain, jos Hämeenkatua ei missään tapauksessa saa sulkea henkilöautoliikenteeltä. Näen pysäkin rautatieaseman ja Stockmannin läheisyydessä erittäin tärkeänä. Sorin ja Koskipuiston pysäkit ovat liian kaukana.

Saa toki vielä nähdä, miten reitti lopulta muotoutuu.

Koilliskeskuksen linjan päätepysäkiksi ehdottaisin Pyynikintoria: Hämeenpuistosta Puutarhalle käännyttyään linja jatkaisi kadun loppuun asti, josta kääntyisi Pyynikintorille. Torilla olisi muista päättäreistä poiketen kääntösilmukka.
 
Miksi ihmeessä? Yliopiston pysäkin, joka palvelee koko suurta kampusaluetta, Tullin aluetta ja Tampere-Taloa, kautta kiertäminen ei pidennä matka-aikaa kuin ehkä pari minuuttia.

Matka-ajoista olisi kyllä syytä saada lisätietoa ennen kuin ottaa kovin jyrkkää kantaa tähän reittiasiaan. Mutta jos joutuisi valitsemaan TAYS:in tai Kalevantien niin TAYS veisi voiton, koska Tampere-talo ja yliopisto ovat kävelymatkan päässä keskustasta. Tullin aluetta palveltaisiin hyvin Itsenäisyydenkadulta eikä yliopistollekaan ole pitkä matka.

No itse olisin toivonut ratkaisua, jossa idästä tultaisiin reittiä Teiskontie - Kaupinkatu - Kalevantie - Rautatienkatu - Hämeenkatu - Hämeenpuisto - Puutarhankatu - Kortelahdenkatu - Näsijärvenkatu, josta rautatien maastokäytävässä Lielahteen. Kauppakatu - Hämeensilta - Hatanpään valtatie kannattaa nähdäkseni valita vain, jos Hämeenkatua ei missään tapauksessa saa sulkea henkilöautoliikenteeltä. Näen pysäkin rautatieaseman ja Stockmannin läheisyydessä erittäin tärkeänä. Sorin ja Koskipuiston pysäkit ovat liian kaukana.

Jos Kalevantien kierros tehdään, niin silloin tämä reitti olisi ilman muuta parempi, että päästäisiin lähemmäs rautatieasemaa.
 
No niin, visioni raitiolinjoista Tampereen keskustassa on täsmentynyt ja muuttunut kartaksi: http://www.uta.fi/~sakari.kestinen/keskusta_raitiolinjat.png

Homman nimi on siis se, että kun keskustasta länteen vedettäneen vain yksi raitiolinja (Lentävänniemeen), mutta itään halutaan vetää useampi linja, mm. Hervantaan, Vuorekseen, Pirkkalaan, Sorilaan, tarvitaan keskustassa tilaa, jossa vaunut voivat kääntyä. Keskellä linjaa vaunuja ei voi häiriöttä kääntää, joten viisainta on vetää eri puolille keskustaa linjoja, jotka samalla palvelevat suurempaa ihmisjoukkoa.

Kartalla on myös punainen lähijunalinja Nokia-Lempäälä(-Toijala) sekä keltainen lähijunalinja Tampere-Orivesi keskusta. Junan ja ratikan välillä voi vaihtaa Amurissa, Tampellassa ja päärautatieasemalla.

Eli "Tampereen metron" linjat voisivat olla hamassa tulevaisuudessa vaikkapa seuraavanlaisesti:

A: Pyynikintori-Vuores
B: Lentävänniemi-Hervanta
C: Tampella-Sorila
D: Pyynikintori-Pirkkala(-Lentoasema)
E: Nokia-Lempäälä(-Toijala) (20-30 min vv.)
F: Tampere-Orivesi keskusta (30-60 min vv.)
G: Ylöjärvi-Pirkkalan lentoasema (30-60 min vv.)

Ja vastoin edellistä viestiäni, Pyynikintorilla ei ole mitään lenkkiä vaan Pyynikintorin ratikkapysäkki järjestetään nykyisen grillikíoskin kupeeseen, taidemuseon edustalle Puutarhakadulle.
 
No niin, visioni raitiolinjoista Tampereen keskustassa on täsmentynyt ja muuttunut kartaksi: http://www.uta.fi/~sakari.kestinen/keskusta_raitiolinjat.png

Eli "Tampereen metron" linjat voisivat olla hamassa tulevaisuudessa vaikkapa seuraavanlaisesti:

A: Pyynikintori-Vuores
B: Lentävänniemi-Hervanta
C: Tampella-Sorila
D: Pyynikintori-Pirkkala(-Lentoasema)
E: Nokia-Lempäälä(-Toijala) (20-30 min vv.)
F: Tampere-Orivesi keskusta (30-60 min vv.)
G: Ylöjärvi-Pirkkalan lentoasema (30-60 min vv.)



Hyvän näköinen visio! Itsekkin olen suunnitellut ratikkalinjastoa uuteen kuosiin ja haluaisin ehdottaa muutamaa ideaa. Raitiotie kulkisi rautatieasemalta tunnelin kautta (tai jos tunnelin muutostyöt ovat sen verran vaativa homma niin Yliopistonkatua pitkin) Itsenäisyydenkadulle. Pirkkalasta tulevat D & G linja onkin jo hyvin linjattu kulkemaan rautatieaseman kautta Rautatienkatua pitkin. Elikkä Sampolan koulun kohdalla linja A siirtyisi kulkemaan Sammonkatua pitkin ja linjat B ja C taas Teiskontietä pitkin. B-linja siirtyisi keskussairaalan kohdalta Kissanmaankadulle ja koukkaisi jäähallin pihasta (esim. tunnelissa) Hervannan valtaväylälle ja kulkisi jälleen A-linjan kanssa Hervannan valtaväylää pitkin Hervantaan.

Ovatko muuten nuo Nokia-Lempäälä ja Tampere-Orivesi lähijunat tässä visiossasi tarkoitus liikennöidä duoraitiovaunuilla, vai kunnon lähijunilla?
 
Ovatko muuten nuo Nokia-Lempäälä ja Tampere-Orivesi lähijunat tässä visiossasi tarkoitus liikennöidä duoraitiovaunuilla, vai kunnon lähijunilla?

Linjat E, F ja G ovat puhtaasti lähijunakalustolla liikennöitäviä, ainakin "alkuvaiheessa".
 
Homman nimi on siis se, että kun keskustasta länteen vedettäneen vain yksi raitiolinja (Lentävänniemeen)

Nähdäkseni tämä on selvä virhe. Mielestäni Tesoman - Haukiluoman suunnalle olisi täysin perusteltua vetää myös raitiolinja merkittävän ja tiiviin asutuksen vuoksi. Rataa tarvitaan "pelkkään Lentävänniemeen" verrattuna jokseenkin saman verran lisää kuin ehdottamiisi keskustan kääntöratoihin. Lielahteen saakka rata olisi yhteinen. Lähiössä radan rakentaminen olisi myös halpaa. Liikennöintitaloudellisesti olisi kovin järkevää, jos Pispalan kannaksen länsipuolella olisi kaksi vahvaa haaraa.
 
Takaisin
Ylös