Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmävaihtoehtojen vertailu

Tampereella lähtisin kyllä liikkeelle erillisellä raitiotiellä ja lähijunaliikenteellä, mutta raitiotien mitoituksessa varautuisin duoliikenteeseen raideleveyden, vaunujen leveyden ja muiden parametrien osalta. Aikajänteestä riippuu kannattaako lähijunia ykkösvaiheessa ajaa junakalustolla vai valmiiksi duokalustolla.
Niin minäkin tekisin, mutta en lähtisi heti laittamaan sitä kaksivirtajärjestelmää. Raideleveys saisi toki olla sama. Katuverkossa kulkevien vaunujen leveys pitäisi tietenkin olla se 2,65, mikä busseillakin, mutta raideleveytenä se 1524 mm olisi ihan hyvä. Siperian susi voisi vetää ne Helsingin satamasta, mistä ne sitten tulisivatkin.
 
Viimeksi muokattu:
Katuverkossa kulkevien vaunujen leveys pitäisi tietenkin olla se 2,65, mikä busseillakin

Missäs vaiheessa bussit näin leveitä ovat saaneet olla? Okei, Helsinki-Vantaan lentokentällä on leveämpiäkin autoja, mutta nykyinen leveysmitta on 2,55m (aiempi 2,60m)
 
Missäs vaiheessa bussit näin leveitä ovat saaneet olla? Okei, Helsinki-Vantaan lentokentällä on leveämpiäkin autoja, mutta nykyinen leveysmitta on 2,55m (aiempi 2,60m)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pikaraitiotie

"Pikaraitiovaunujen korileveys vaihtelee välillä 230–265 senttimetriä. 265 senttimetriä on maksimileveys, joka soveltuu liikenteeseen katuympäristössä."

En tiedä missä vaiheessa, mutta eiköhän pikaratikan tule noudattaa bussien leveysrajaa katuliikenteessä ?

Wikipedia ei valitettavasti tunne nykyistä bussin maksimileveyttä. Nekin kun joskus vaihtelee.

Miten muuten nuo aiemman standardin 2,60-levyiset bussit kavennettiin 2,55 leveiksi ? Ulkomitasta on siis kyse.

Olit oikeassa. Nyt löysin sen:
http://www.skal.fi/index.phtml?1101_m=1113&printer=1&s=294

"1. Ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen 25 §:n 2 momenttia muutetaan seuraavasti:
Ajoneuvon suurin sallittu leveys on 2,60 metriä. Kiinteältä raken-teeltaan yli 24,00 metrin pituisessa yhdistelmässä (moduuli) käytettävän muun kuin lämpöeristetyn ajoneuvon sekä linja-auton suurin sallittu leveys on kuitenkin 2,55 metriä."


Outoa, miten vaikea tuollainenkin tieto on löytää.
 
Viimeksi muokattu:
Joskus olen pohtinut olisiko Lielahdessa potentiaalia oikein kunnon länsiasemalle, jolla kaukojunatkin pysähtyisivät.

Entäs Tampere-Itäinen Järvensivun kulmilla? Nykyään kun hierotaan miljoonaviilalla (pääradan Lempäälän rataoikaisu) tai palvelutason kustannuksella (Pendojen pysähtymiskielto Hämeenlinnassa) muutamienkin minuuttien aikasäästöjen vuoksi. Jyväskylän suunnan yhteydet Isolle Kirkolle nopeutuisivat huomattavasti enemmän kuin edellä sulutetuissa esimerkeissä saavutettavat aikasäästöt ovat, jos juna ei poikkeaisikaan Tampereen rautieasemalla.
 
Nehän eivät sinne asemalle mahtuneet lainkaan sen myöhemmän selvityksen perusteella. Parasta olisi varmaan hoitaa lähijunaliikenne VR:n 3,2 m leveillä lähijunilla tai näillä: http://www.vr.fi/heo/junat/junat.htm nykyisillä raiteilla ja sitten pikaratikoiden siirtymäosuuksilla RHK:n kiskojen osuudella ei saisi olla pysäkkejä lainkaan.
Parhaimmilaan 5 minuutin välein kulkevat ratikat eivät mahtuneetkaan, mutta parhaimmilaan 20 minuutin välein kulkevan lähijunan pitäisi mahtua. Tuota lähijunalinjaa voitaisiin liikennöidä mahdollisesti ratikoilla. Tosin viime aikaiset uudet tiedot matalan laiturin sijoittamisesta rautatien varrelle, ovat hiukan vieneet suunnitelmalta pohjaa. Toki ratakaisuna voisi olla joka pysäkillä olevat ohitusraiteet, jolloin raskaampi ja nopeampi liikenne pääsisi ohittamaan seisakkeet turvallisesti.
 
Entäs Tampere-Itäinen Järvensivun kulmilla? Nykyään kun hierotaan miljoonaviilalla (pääradan Lempäälän rataoikaisu) tai palvelutason kustannuksella (Pendojen pysähtymiskielto Hämeenlinnassa) muutamienkin minuuttien aikasäästöjen vuoksi. Jyväskylän suunnan yhteydet Isolle Kirkolle nopeutuisivat huomattavasti enemmän kuin edellä sulutetuissa esimerkeissä saavutettavat aikasäästöt ovat, jos juna ei poikkeaisikaan Tampereen rautieasemalla.
Vastaan Tampereen länsiasemaa koskevaan ketjuun.
 
Nykyään kun hierotaan palvelutason kustannuksella (Pendojen pysähtymiskielto Hämeenlinnassa) muutamienkin minuuttien aikasäästöjen vuoksi.

Itselläni ei ole mitään tilastoja, mutta ainakin aamu- ja iltapendot ovat välillä Tre-Hki aina täynnä. Lippua ei niihin muutamaa tuntia ennen lähtöä saa.
Näistä matkustajista kaikki matkustavat joko Tampereelle, Helsinkiin tai Vantaalle.

Miksi siis pysäyttää myös Hämeenlinnassa täysi Pendo, jossa matkaajat jatkavat kuitenkin ohi kaupungin?

Toivottavasti kuitenkin Hämeenlinnankin asemaa käyttävät matkaajat saavat tällä hetkellä riittävää palvelua. Täysien Tre-Hki- Pendojen pysäyttäminen ei kuitenkaan vaihtoehtojen lisäämiseen lääke ole Hämeenlinnan aseman kohdalla.
 
Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä on vauhdissa, maankäyttö- ja rakentamistyöryhmän pöytäkirjasta 24.10.08 ote:

4§ TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN VUODELLE 2009


Johtamiskohde: seudullinen liikennejärjestelmä
Tavoitetaso:
Liikennejärjestelmäsuunnitelmavaihtoehdot esitelty kunnissa osana yhdyskuntasuunnittelun kokonaisuutta. Liikennejärjestelmäsuunnitelma ja aiesopimus valmistuneet ja päätöskäsittelyt seutuhallinnossa ja kunnissa tehty.


Johtamiskohde: Lähijunaliikenteen toteuttamismahdollisuuksien selvittäminen
Tavoitetaso:
Ratavarsien tilaselvityksen, olevien selvitysten ja suunnitelmien sekä mahdollisten uusien selvitysten kautta laadittu lähijunaliikenteen kehittämismalli.



Johtamiskohde: seudullinen joukkoliikenneorganisaatio
Tavoitetaso:
Päätös seudun joukkoliikenteen toimivaltaisesta viranomaisesta, joukkoliikenteen toimintamallista ja joukkoliikenneorganisaatiosta tehty. Seudun joukkoliikennettä (kaikki joukkoliikenteen muodot) tilaava ja suunnitteleva joukkoliikenneorganisaatio on resurssoitu ja toiminta käynnistyy viimeistään vuoden 2010 alussa.

Lähijunaliikenteen tilaselvitystoimeksianto (kaavat ja maankäyttö kaikilla seudun ratavarsilla, myös Pirkkala) etenee kuntayhtymän ja Ratahallintokeskuksen Sitolta tilaamana konsulttitoimeksiantona. Olevat ratoihin liittyvät suunnitelmat ja selvityksetkootaan TASE 2025:een liittyvänä konsulttityönä (Strafica, sovittu TASEn suunnitteluryhmän kokouksessa kesäkuussa 2008). Jos on tarvetta liikennejärjestelmän ja rakennemallin suunnittelun pohjaksi hankkia lisätietoa esimerkiksi ratateknisesti, sovitaan jatkossa lisätarkasteluista. Töiden tuloksena selvitetään lähijunaliikenteen toteuttamismahdollisuudet ja synnytetään lähijunaliikenteen kehittämismalli. Näillä sekä sitä tukevalla rakennemallilla ja sen toteuttamisohjelmalla todennetaan seudun kuntien tahtotila lähijunaliikenteen toteuttamiselle ja nämä ovat pohjana liikennepoliittisen selonteon valtion mukaantulolle seudun lähijunaliikenteen kehittämiseen.

Maakuntajohtaja Niemi ja maakuntakaavoitusjohtaja Harstila olivat kuntajohtajakokouksen 12.9. vieraina ja kertoivat maakuntakaavoituksen doktriinin muutoksesta. Maakuntaliitto esitti Seudulle lisäksi yhteistyötoivomuksen, jonka mukaan lähijunaliikenteen selvitykset olisi tarpeen ulottaa maakunnan rajoille asti. Sovittiin, että Seutu Ja Liitto keskustelevat tulevien konsulttitoimeksiantojen rajauksista.


Seudullisen joukkoliikenneorganisaation selvittäminen käsiteltiin TASEn ohjausryhmän kokouksessa 23.10. TASEn suunnitteluryhmä esitti kokouksessaan 15.9., että jatkoselvittäminen seudun joukkoliikenteen lainvoimaisesta viranomaisesta, toimintamallista ja joukkoliikenneorganisaatiosta tehtäisiin kuntayhtymän kautta. TASEn ohjausryhmä esitti, että kuntayhtymä hankkii selvityshenkilön työlle. Asia käsitellään kuntajohtajakokouksessa 14.11.2008.
"Mara" kokousti myös eilen, mutta pöytäkirja tulee vasta myöhemmmin. TASEn suunnitteluryhmä kokoustaa 21.11.

Toivompa muuten, että uusi seudullinen tilaaja ei peri nykyistä Tampereen joukkoliikenteen logoa vaan ottaa mieluummin neutraalimman ja enemmän liike(nne)ttä kuvaavan TASE 2025:n logon käyttöön. Oranssin värin käyttö toki ei ole välttämättömyys :)
 
Homma etenee, hienoa!
Ei todellakaan voi sanoa, etteikö eri joukkoliikenteen kehittämisvaihtoehtoja perusteellisesti Tampereella selvitettäisi.

Toki olisi suotavaa, että kaupungin valtuutetut ja paikallinen media (lähinna AL) asiaan myös jaksaisivat aktiivisemmin perehtyä. Osa valtuutetuista ja toimittajista kun on koko selvitysasian suhteen täysin pihalla.

Toivoa myös sopii, että näin perusteellinen työ ei jää vuosien päähän viskattavaksi visioksi, vaan toimenpiteisiin myös ryhdytään selvitysten perustalta.

Mielenkiintoinen detalji saatiin asiaa sivuamaan sunnuntaina, kun yhdyskunta-asioista vastaavaksi apulaispormestariksi nimettiin auto- ja haja-asutusasioita ajavan Kepu:n mies Hanhilahti. Toivottavasti mies on sen verran city-kepulainen, että ymmärtää ajan hengen.
 
Onneksi apulaispormestarin toimivalta ei riitä kävelemään yhdyskuntalautakunnan tai kaupunginvaltuuston päätösten yli. Eli ei haittaa, vaikka yhdyskuntalautakunnan pj ja vpm olisi agronomi :)
 
Onneksi apulaispormestarin toimivalta ei riitä kävelemään yhdyskuntalautakunnan tai kaupunginvaltuuston päätösten yli. Eli ei haittaa, vaikka yhdyskuntalautakunnan pj ja vpm olisi agronomi :)
Kuitenkin olisi toivonut yhdyskuntalautakunnasta vastaavaksi apulaispormestariksi positiivisemmin joukkoliikenteeseen ja tiiviiseen kaupunkirakenteeseen suhtautuvaa ihmistä. Tämä Hanhilahtihan kaipaa omakotitalokaavoituksen moninkertaistamista, mikä nyt ei sinänsä ole huono juttu. Ja jos hän ei suoraan raideliikennettä vastusta niin ei sitä kyllä tule ajamaankaan. Toivon lautakunnan nykyiseen kokoonpanoon merkittävää tuulettumista. Vihreiden toivoisi asettavan lautakuntaan esimerkiksi Parviaisen pojan. Nyt siellä on liikaa autopuolueen suoranaisia kannattajia (Höyssä, Punkari jne.). Toivoa sopisi, että kaavoitus etenisi muutoinkin nopeammin, eikä näitä Rimmejä ja hotellihankkeiden viivästyttämisiä tapahtuisi.
 
Miksipä ei arkkitehti Rissanenkin voisi jatkaa tehtävässään. O-PP on TKL:n johtokunnan puheenjohtajuuden kautta tutustunut melko hyvin Tampereen joukkoliikenteeseen, joten kompetenssia on.
 
Yliopiston kunnallispolitiikan kurssille (kunnallinen ympäristö- ja yhdyskuntapolitiikka) tekemäni lopputyö aiheesta Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennehankkeet ja niitä tukeva maankäyttö tulevaisuudessa aukeaa oheisesta linkistä:

http://www.elisanet.fi/kestinen/kupoa4_tyo.pdf


Työ käsittelee TASE 2025:en, rakennemalliluonnokset ja eräitä yleiskaavoja ja muita suunnitelmia.
 
Takaisin
Ylös