Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmävaihtoehtojen vertailu

Kaupunkiseudun rakennemalli- ja joukkoliikennevertailussa on siis vaihtoehdot 1, 2a, 2b ja 3.

Jos minulta kysytään - ja vaikka ei kysyttäisikään - niin kehotan lyömään ykkösen silmään nopeasti ja liikkeelle mars!

Edut: Joukkoliikenne, kävely ja pyöräily nousevat aivan uusiin positiiviisiin admosfääreihin. Kaupunki muuttuu siis viihtyisämmäksi samalla kun myös palvelut lähenevät, keskusta elävöityy, saastemäärät pienentyvät ja kustannusten tuottamat hyödyt tehostuvat.
 
Opiskelujen puolesta malleihin vastikään hivenen tarkemmin tutustuttuani, on selvää että 1.vaihtoehto on Tampereen kannalta paras, mutta koska kyseessä on tosiaankin seudullinen rakennemalli en näe mitään syytä minkä takia naapurikunnat tämän vaihtoehdon hyväksyisivät. Ainakin signaalit ovat tämän suuntaisi. Ja ilman naapurikuntia Tampereen on mahdotonta yksin suunnata rakentamista tiiviinpään suuntaan.

Minä elättelen vielä duoraition mahdollisuutta pitkällä aikajänteellä. 1524mm raitioverkko on tämän perusedellytys. Uutta kalustoa lähijunaliikenteeseen harkittaessa ei tulisi sulkea pois duoraitiovaunuja. Jos hankitaan uusia 3,2m leveitä moottorijunia 40 vuoden käyttöajaksi duoraitio on vaikeuksissa.

Itse kannattaisin mallia, jossa Tampereen kantakaupunkia laajennetaan ja palvellaan raitiovaunuilla, busseilla ja mahdollisesti johdinautoilla. Seutua palvellaan lähijunilla ja busseilla laatukäytävien varrella. Ehkä tuo malli 2b on lähinnä tuota. Ei meidän välttämättä tarvitse kopioida eurooppalaista kaupunkirakennetta Suomeen. Kai on mahdollista löytää malli, jossa pientaloasuminen raideliikenteen lähellä on mahdollista siinä missä laadukas kerrostaloasuminenkin?

Tuo 3.vaihtoehtohan on lähinnä mielestäni vitsi, vaikka seudun kunnat siitä pitävätkin. Ehkä juuri siksi ettei se muuttaisi juuri mitään.
 
Opiskelujen puolesta malleihin vastikään hivenen tarkemmin tutustuttuani, on selvää että 1.vaihtoehto on Tampereen kannalta paras, mutta koska kyseessä on tosiaankin seudullinen rakennemalli en näe mitään syytä minkä takia naapurikunnat tämän vaihtoehdon hyväksyisivät.

Juurikin näin. Ve1:sen seudullisuus on kyllä aika hataralla pohjalla. Omasta mielestäni vaihtoehdoissa 2a ja 2b on kummassakin toimivia ratkaisuja.

Minä elättelen vielä duoraition mahdollisuutta pitkällä aikajänteellä. 1524mm raitioverkko on tämän perusedellytys. Uutta kalustoa lähijunaliikenteeseen harkittaessa ei tulisi sulkea pois duoraitiovaunuja. Jos hankitaan uusia 3,2m leveitä moottorijunia 40 vuoden käyttöajaksi duoraitio on vaikeuksissa.

Itse en näkisi duoa mitenkään välttämättömänä ratkaisuna. Junat ja ratikat palvelisivat seudulla kuitenkin erilaisia tarpeita, eivätkä niiden reitit olisi päällekäisiä.
 
Uutta kalustoa lähijunaliikenteeseen harkittaessa ei tulisi sulkea pois duoraitiovaunuja. Jos hankitaan uusia 3,2m leveitä moottorijunia 40 vuoden käyttöajaksi duoraitio on vaikeuksissa.
Täysin samaa mieltä! Toivottavasti vielä tultaisiin tässä asiassa järkiin ja palattaisiin "vanhaan" suunnitelmaan tämän osalta. Jos nyt tämä virhe mennään tekemään, niin saadaan tulevaisuudessa maksaa ylimääräistä koko lähijunaliikenteen muuttamisesta osaksi ratikoiden verkostoa.

Ei meidän välttämättä tarvitse kopioida eurooppalaista kaupunkirakennetta Suomeen. Kai on mahdollista löytää malli, jossa pientaloasuminen raideliikenteen lähellä on mahdollista siinä missä laadukas kerrostaloasuminenkin?
Aivan varmasti, jos raideliikenne oikeasti palvelee tarpeeksi tehokkaasti. Kunhan pakollisia vaihtoja on mahdollisimman vähän ja nopeus ovat kunnossa niin siinä sivussa myös pienemmät asuinalueet ratojen varsissa hyötyvät täydellä teholla.

Itse en näkisi duoa mitenkään välttämättömänä ratkaisuna. Junat ja ratikat palvelisivat seudulla kuitenkin erilaisia tarpeita, eivätkä niiden reitit olisi päällekäisiä.
Mutta duolla pystyttäisiin hoitamaan lähijunien tarve ja vieläpä paremman palvelun tarjoten. Toistonkin uhalla duoratikan etu lähijuniin nähden on, että linjojen päässä voidaan rataverkolta kulkea vielä pidemmälle palvellen näin huomattavasti lähijunia laajemmin ja vähentäen turhia vaihtoja ja kävelymatkoja Tampereen keskustassa.
 
Yhdistelisin itse lopulliseen rakennemalliin parhaat palat Ve1:stä ja Ve2a:sta.

Ensiksikin Ve2a:n tiheä lähijunien pysähdyspaikkamäärä ja tätä tukeva maankäyttö, joka tukisi Hankkiota lukuunottamatta lähinnä naapurikuntien kasvua. Oikeastaan lisäisin vielä seisakkeita entisestään: Siuroon, Kalkkuun, Epilään, Lielahden asemalle, Tampellaan, Hatanpäälle, Rantaperkiöön, Multisiltaan, Järvensivulle/Yliopistolle, Messukylään (siirtäen Ve2a:n kartan mukaisen "Messukylän" parisataa metriä länteen Vuohenojalle; vaihtoterminaali juna/ratikka/bussi), Nattariin, Jussilaan ja Suinulaan.

Vuorovälin kanssa ei ole niin nuukaa ainakaan aluksi, vaan lähdetään liikkeelle kapasiteetin sanelemalla vuoromäärällä ja kevyellä seisakkeiden varustelutasolla. Liikennetarpeen kasvaessa rakennetaan lisäraiteita sitä mukaa, kuin niitä tarvitaan. Tärkeämpää on, että pysähdytään tarpeeksi tiheään kuin linjan matka-aika päätepysäkiltä päätepysäkille. Ja tärkeämpää on, että lähijunia ylipäätään kulkee kuin se, että niiden vuoroväli on vähintään 30 min.

Ve1:stä ottaisin raitiotieverkon, mutta karsisin tässä vaiheessa Jyväskyläntien asuinalueen, Saarenmaan uuden alueen raitioteineen ja Vuorentaustan täydentämisen sekä Nokialta Turuntien suunnan laajennukset. Harjuniityn alueen tekisin kompaktimmaksi lähemmäs seisaketta. Kaukajärven/Saarenmaan raitiotiestä toteuttaisin alkupätkän Hatanpään puistokujalta Nekalaan samaan aikaan alueen "keskipasiloitumisen" kanssa. Siivikkalan uudisasutuksen ja Siivikkalanlahden ylittävän raitiotien korvaisin Ve2a:n mukaisella Teivaalan/Mäkkylän täydentämisellä, mutta Ylöjärvelle mentäisiin lähijunan sijaan raitiovaunulla reittiä Enqvistinkatu - Turvesuonkatu - Pohjanmaan radan maastokäytävä.

Ve2b:ssä on mielenkiintoinen ratikkaverkko, mutta sen toteuttamisen maankäyttöineen samoin kuin Ve1:n Saarenmaan säästäisin vuoden 2030 jälkeiselle ajalle.

Nyt ensi vaiheessa olisi tärkeintä, että toteutettaisiin tärkeimmät raideliikennehankkeet. Ensin lähijunaliikennettä mahdollisimman pienin investoin olemassaolevilla raiteilla (tilapäiset puulaiturit; RAMO 16, pdf-sivu 49, liikennettä tunnin välein tarvittaessa yhdistettynä taajamajunaliikenteeseen) ja sitten raitiotierakentaminen huolellisen pikaraitiotiemäisen suunnitelman laatimisen jälkeen alulle.
 
Tampereen kaupungin strategian uudistamiseen liittyvä kaupunkilaiskysely jatkuu strategiakyselyllä 2020.
Mielipiteitä kysytään detaljitasolla mm. raitio- ja lähijunaliikenteen kehittämisestä, sekä niitä (ja busseja) tukevan kaupungin rakennemallin toteutuksesta.

Ensimmäisessä osassa (tulevaisuuspohdinta) raideliikenne oli todella hyvin esillä. Nytkin kannattaa vaikuttaa:

http://www.zef.fi/tampere/user/client.php?s=5ohas6o9hm297bgj8fevjgh9l6
 
Tampereen kaupungin strategian uudistamiseen liittyvä kaupunkilaiskysely jatkuu strategiakyselyllä 2020.
Mielipiteitä kysytään detaljitasolla mm. raitio- ja lähijunaliikenteen kehittämisestä, sekä niitä (ja busseja) tukevan kaupungin rakennemallin toteutuksesta.
Kannattaa vaikuttaa!

Kyselyyn pääsee myös täältä - kaikilla ei ensimmäinen linkki välttämättä yhdistä oikein:
http://www.Tampere.fi/hallinto/strategianuudistaminen/index.html
 
Tässä jotain pientä alustavaa tulosta eräästä yhteistyöhankkeesta (Rakennemallityö): Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma
Mikäs ekspressionistinen taideteos tuo oikein on? Toivottavasti tuo on vasta ei-sitova luonnos joukkoliikenneverkon suhteen.

Lähijuna muistuttaa pysähtymiskäytännöltään pikemminkin taajamajunaa (Nokia - Kolmenkulma - Tesoma - Tampere - Hatanpää - Sarankulma - Sääksjärvi - Kulju - Lempäälä), vaikka kaavoissa on seisakevaraukset Kalkunvuoressa, Pispalassa ja Tampellaankin on tulossa Ranta-Tampellan myötä. Ylöjärvelle päin mentäessä juna pysähtyy sentään Lielahdessa, Teivossa, Ylöjärvellä ja Haaviston perukoilla. Orivedelle ei lähijunalla mennä, mahdetaanko mennäänkö edes Tampereen ja Oriveden välillä pysähtyvällä taajamajunalla? Nykyisetkin aikataulut sallisivat Mäntän/Haapamäen junien pysähdykset mm. Messukylässä, Nattarissa, Kangasalla, Ruutanassa ja Suinulassa.

Raitiotiet taas on vedetty hauskasti kiertäen Länsi-Hervannan kautta (Hervantakeskus jää paitsioon) ja Lamminrahkan ratikka kulkee jotenkin kummallisesti Linnainmaan halki koukaten Holvastin läpi koilliseen. Maanomistusriitoja tulossa pakkolunastusten myötä tuolla linjauksella. :lol:

Eli todettava on, että tämän on oltava ei-sitova luonnos: varsinainen joukkoliikennejärjestelmä ja hankesuunnittelu lähijunasta ja raitiotiestä tulee myöhemmässä vaiheessa.
 
Hiljaista ennen... Tampereella.

Laitetaan tämä viime viikon lähijuna aiheinen uutinen tänne:
VR sysää vastuuta Tampereen seudun mahdollisesta lähijunaliikenteestä kunnille. (yle/tampere)

Lyhyesti mielestäni: VR:n suunnittelupäällikkö Lauri Helke jatkaa viivytystaistelua talvisodan hengessä ja Tampereella on menty jo miinaan: Suunnitellaan erillisiä paikallisraiteita kuten on tehty YTV-alueella. Kuitenkaan ei huomata että pääkaupunkiseudulla lähijunia liikennöidään puolentunnin välein muun muassa Riihimäelle ja Kirkkonummelle ja "vain" kahdella muun liikenteen kanssa jaetulla raiteella. Miksi esimerkiksi Oriveden suuntaan tarvitaan lisäraiteita? Eikö kaksi raidetta riitä edes tunnin välein kulkevalle junalle? Miksi aloittaa lännestä jos kerran Pispalaan on hankala sovittaa lisäraiteita? Lempäälän suunnalla tätä ongelmaa ei ole. Jos hallintomme ei halua lähiraideliikennettä, miksi se pitää torpedoida näin tökerösti? Kansalaisten aliarvioimista.
 
Hiljaista ennen... Tampereella.

Laitetaan tämä viime viikon lähijuna aiheinen uutinen tänne:
VR sysää vastuuta Tampereen seudun mahdollisesta lähijunaliikenteestä kunnille. (yle/tampere)

Lyhyesti mielestäni: VR:n suunnittelupäällikkö Lauri Helke jatkaa viivytystaistelua talvisodan hengessä ja Tampereella on menty jo miinaan: Suunnitellaan erillisiä paikallisraiteita kuten on tehty YTV-alueella. Kuitenkaan ei huomata että pääkaupunkiseudulla lähijunia liikennöidään puolentunnin välein muun muassa Riihimäelle ja Kirkkonummelle ja "vain" kahdella muun liikenteen kanssa jaetulla raiteella. Miksi esimerkiksi Oriveden suuntaan tarvitaan lisäraiteita? Eikö kaksi raidetta riitä edes tunnin välein kulkevalle junalle? Miksi aloittaa lännestä jos kerran Pispalaan on hankala sovittaa lisäraiteita? Lempäälän suunnalla tätä ongelmaa ei ole. Jos hallintomme ei halua lähiraideliikennettä, miksi se pitää torpedoida näin tökerösti? Kansalaisten aliarvioimista.

Tuossa oli aika paljon omaa päätelmääsi. Helke, jlf-nickiltään muuten Allison, sanoi Tampereen Vihreiden järjestämässä lähijunaseminaarissa, että lähijunaan perustuva joukkoliikennejärjestelmä tarvitsee omat, metroakin kalliimmat raskasraiteet. Hän ei missään nimessä tyrmännyt nykyisen liikenteen puitteissa tapahtuvaa lähijunaliikennettä ja mainitsi isoimmiksi ongelmiksi toimivallan puutteen rautatieliikenteeseen kaupunkiseudun kunnilta (ja myös ELY:iltä) ja ennen kaikkea kalustopulan. Myös Tampereen henkilöratapihan käyttöaste muodostaa hänen mukaansa yhden rajoitteen; asemalla saattaa olla yhtä aikaa kuusi junaa, vaikka raiteita on vain viisi!

Hän muistutti, että esimerkiksi Messukylässä ei tätä nykyä voida pysähtyä, koska siellä ei ole edes laitureita. Hän ei väittänyt, eikö esimerkiksi Haapamäen junia voisi pysäyttää siellä, jos laiturit rakennettaisiin.

Veikkaan, että Helkeä hieman huvittaa tuo "viivytystaistelu talvisodan hengessä, hän ei sentään ole mikään pekkasöderling, joka oikeasti on nihkeä kaikkea lähiliikennettä suhteen tyyliin "VR:llä ei ole eikä kenelläkään muullakaan intressiä lähiliikenteeseen Tampereella".

Tampere-Orivedelle voisi olla mahdollista puolenkin tunnin vuoroväli nykyraiteilla, mutta muille suunnille vaaditaan vähintään yhdet lisäraiteet. Orivesipaanalla ei vain ole vielä pitkään kysyntää puolen tunnin välein tapahtuvalle liikenteelle, Lempäälään ja Nokialle tulee sitäkin nopeammin.

Itse ratkaisisin lähivuosina lähiliikennekysymyksen lisäämällä välipysähdyksiä kaikkiin Tampereelta lähteviin taajamajunareitteihin kaupunkiseudun alueelle, vaihtamalla Pori-Tampere ja Tampere-Turku-kaluston joka tapauksessa romutettavista sinisistä vaunuista Mikko Laaksosen (ja Helken) ehdotuksen mukaisesti valtakunnallisen tai Länsi-Suomen maakuntien yhteiselle kalustoyhtiölle hankittavalla taajamajunakalustolla ja liikennöiden Pori-Tampere-Turku tunnin tai kahden välein. Helsinkiin ajettaisiin tunnin välein R-junia, joten Tampereen ja Toijalan välillä olisi jo kaksi taajamajunaa tunnissa. Myöhemmässä vaiheessa voisi rakentaa lisäraiteet Nokia-Lempäälä-välille ja ajaa erillistä lähijunaa, jolloin taajamajuna voisi skipata suuren osan asemista ja seisakeväliä tihentää.
 
Itse ratkaisisin lähivuosina lähiliikennekysymyksen lisäämällä välipysähdyksiä kaikkiin Tampereelta lähteviin taajamajunareitteihin kaupunkiseudun alueelle ... ja liikennöiden Pori-Tampere-Turku tunnin tai kahden välein. Helsinkiin ajettaisiin tunnin välein R-junia,

Millähän väliasemilla ajattelit pysäyttää nämä junasi?
 
Tuossa oli aika paljon omaa päätelmääsi.
Toki on omaa ajatuksen lentoa! Ja pitääkin olla. Tilanteessa jossa Tampereen pormestari haaveilee lähiraideliikenteen valtionavustusten käyttämisestä johdinautoliikenteeseen on syytä astua esiin omien mielipiteiden kanssa.
Tampere-Orivedelle voisi olla mahdollista puolenkin tunnin vuoroväli nykyraiteilla, mutta muille suunnille vaaditaan vähintään yhdet lisäraiteet. Orivesipaanalla ei vain ole vielä pitkään kysyntää puolen tunnin välein tapahtuvalle liikenteelle, Lempäälään ja Nokialle tulee sitäkin nopeammin.
Minkä takia Lempäälän suunnassa olisi kysyntää puolentunnin vuorovälille aikaisemmin kuin esimerkiksi Vatialassa päin? Pienen tilastollisen tarkastelun perusteella Vatiala-Tampereen asema välillä asuu noin 15.000 ihmistä 600m tai alle päässä raiteesta. Vertailun vuoksi etelänsuuntaan luku on hieman yli 10.000 Tampereen rajojen sisäpuolella. Jotta päästään lähellekään samaan asukas/km suhdetta olisi jokaisen lempääläläisen asuttava alle kilometrin päässä Pääradasta ja me kaikkihan tiedämme ettei näin ole. Idän suunnalla on siis raiteen läheisyydessä melkein 1,5 kertainen määrä ihmisiä kilometriä kohti...

Joten lähtöasetelmissa asutuksen suhteen katsottuna ei mielestäni Lempäälän suunnalla ei ole mitään etua. Itseasiassa päinvastoin. Idän suunnan etuna on valmiit raiteet, jotka mahdollistavat puolen tunnin liikenteen aloittamisen käytännössä laituri-investoinneilla. Kustannukset ovat marginaalisia. Jos Sm1/Sm2 ei ole saatavissa tai eivät kelpaa: Kalustoa voi tilata vaikkapa Stadlerilta?
Eli sanoista tekoihin ja miehestä mittaa.
Itse ratkaisisin lähivuosina lähiliikennekysymyksen lisäämällä välipysähdyksiä kaikkiin Tampereelta lähteviin taajamajunareitteihin kaupunkiseudun alueelle, vaihtamalla Pori-Tampere ja Tampere-Turku-kaluston joka tapauksessa romutettavista sinisistä vaunuista Mikko Laaksosen (ja Helken) ehdotuksen mukaisesti valtakunnallisen tai Länsi-Suomen maakuntien yhteiselle kalustoyhtiölle hankittavalla taajamajunakalustolla ja liikennöiden Pori-Tampere-Turku tunnin tai kahden välein.
Toki lännen suunnan junille voidaan näin tehdä, mutta kuinka monta minuuttia moottorivaunuihin vaihtaminen säästää? 5 minuuttia? 140km/h nopeudesta pysäyttämisellä ja kiihdyttämisellä siis noin 4 pysäkkiä. Toisaalta tavoitteena Porissa ja koko Satakunnassa on matka-ajan merkittävä nopeuttaminen Pääradan suuntaan. Ei siis sen ennalla pitäminen tai hidastaminen. Tässä mielessä siis ristivetoa.


Pääasiallinen syy miksi kirjoitin kärjistetysti: Nykyisellä hallituksella on valmius antaa 56 miljoona euroa Tampereen seudun lähiraideliikenteen aloittamiseen. Miten tämä raha tullaan käyttämään? Hallitus on vallassa näillä näkyminen vuoteen 2011. Tämän jälkeisestä ajasta ja rahoituksesta ei ole mitään varmuutta.
 
Viimeksi muokattu:
Tilanteessa jossa Tampereen pormestari haaveilee lähiraideliikenteen valtionavustusten käyttämisestä johdinautoliikenteeseen on syytä astua esiin omien mielipiteiden kanssa.
Onko pormestarimme muka tosiaan ehdottanut/pohtinut julkisesti lähijunaliikenteen kehittämiseen tarkoitettuja rahoja johdinautoliikenteeseen käytettäväksi? Pari viikkoahan sitten Nieminen oli todennut Aamulehdessä, että johdinautot ja raideliikenne eivät ole toisiaan pois sulkevia hankkeita, vaan niitä tarkastellaan toisiaan täydentävinä järjestelminä.
 
Onko pormestarimme muka tosiaan ehdottanut/pohtinut julkisesti lähijunaliikenteen kehittämiseen tarkoitettuja rahoja johdinautoliikenteeseen käytettäväksi? Pari viikkoahan sitten Nieminen oli todennut Aamulehdessä, että johdinautot ja raideliikenne eivät ole toisiaan pois sulkevia hankkeita, vaan niitä tarkastellaan toisiaan täydentävinä järjestelminä.
Varmasti kyse samasta jutusta:
http://www.aamulehti.fi/uutiset/pirkanmaa/160987.shtml
Timo P. Nieminen sanoi:
Toimittaja: Haluaisiko Tampere ne rahat mieluummin katuratikkaan kuin lähijunaliikenteelle?
TN: Hyvä kysymys. Nythän tähän on nostettu myös johdinautoliikenteen mahdollisuus, jota tutkitaan yhdessä Helsingin kanssa. Se olisi aika kätevä. Sillä pääsisi sellaisiin paikkoihin edullisesti, mihin ei pääse katuratikalla. Valtiovallalle voidaan tehdä esitys, että tuki käytetään valitun joukkoliikennejärjestelmän rahoittamiseen.
Tulkinta eroavaisuuksia? Jotenkin sitä luonnostaan olettaa että ketulla on ketunhäntä kainalossa:smile:
 
Takaisin
Ylös