Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne etenee

Mikko Laaksonen

Tunnistettu jäsen
Liittynyt
28 Kesäkuu 2005
Viestit
2,789
Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenteen toteuttaminen etenee. Turku-Uusikaupunki, Turku-Salo, Turku-Loimaa - radoista laadittujen selvitysten perusteella tehdään nyt toimenpide-ehdotus.

Varsinais-Suomen liiton tiedote 3.5.2007 sanoi:
Paikallisjunaliikenne Varsinais-Suomessa

Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM), Ratahallintokeskus (RHK), VR Osakeyhtiö, Aker Yards Oy, Turun, Salon, Loimaan ja Uudenkaupungin kaupungit sekä Varsinais-Suomen liitto ovat yhteisesti päättäneet aloittaa valmistelut Varsi-nais-Suomen paikallisjunaliikenteen edistämisestä ja mahdollisesta käynnistä-misestä. Selvitystyö sisältää kaikki Varsinais-Suomen kolme pääratasuuntaa: Turku-Salo, Turku-Loimaa ja Turku-Uusikaupunki. Työssä pyritään löytämään yhteinen käsitys paikallisjunaliikenteen tulevaisuudesta Varsinais-Suomessa ja määrittämään yksityiskohtaisella tasolla liikenteen käynnistämisen ja hoidon vaatimukset.

LVM:n ja Varsinais-Suomen liiton toimesta laaditaan I-vaiheessa vuoden 2007 loppuun mennessä ehdotus, joka sisältää mm. arvion liikenteen käynnistämisvaiheen kustannuksista sekä arvion liikenteen hoidon keskipitkän aikavälin kustannuksista. Ehdotus sisältää luonnoksen selvityksen II-vaiheen toteuttamistavasta sekä luonnoksen hallinnolliseksi sopimukseksi siitä, mitä asiassa on sovittava II-vaiheessa. Paikallisjunaliikenteestä tehtyjä selvityksiä käytetään ehdotuksen laadinnan pohjana.

Selvitykset ja sitä kautta valmistuva ehdotus kytketään osaksi uuden hallituksen liikennepolitiikkaa ja LVM:n suurehkojen kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kehittämisohjelmaa.

I-vaiheessa laadittu ehdotus lähetetään Varsinais-Suomen niihin kuntiin lausunnolle, joita asia koskee. Selvityksen toinen vaihe käynnistetään erillisellä päätöksellä edellyttäen, että kunnat ovat lausunnoissaan riittävästi sitoutuneet paikallisjunaliikenteen käynnistämiseen ja liikenteen hoitoon.

Lisätietoja:
maakuntainsinööri Janne Virtanen, Varsinais-Suomen liitto

ylitarkastaja Kari Korpela, liikenne- ja viestintäministeriö
 
Iso laiva on näköjään kääntymässä paikallisjunille suotuisaan suuntaan. Josko vuonna 2020 on tiheästi kulkevia (~20-30 min intervalli) lähijunia jo Tampereen, Turun ja Oulun seuduilla?
 
Iso laiva on näköjään kääntymässä paikallisjunille suotuisaan suuntaan. Josko vuonna 2020 on tiheästi kulkevia (~20-30 min intervalli) lähijunia jo Tampereen, Turun ja Oulun seuduilla?

Näin voimme toivoa. Pääsisi suoralla yhteydellä Aurasta Viialaan, Vehmaalta Paimioon, Kempeleestä Haukiputaalle ja Lempäälästä Nokialle.
 
Mihin niitä asemia sitten laitetaan? Tuntuu vain, että nykyisin kaupungit niin täyteen jo tehty.
 
Mihin niitä asemia sitten laitetaan? Tuntuu vain, että nykyisin kaupungit niin täyteen jo tehty.

Vielä mahtuu uusia asuinalueita kaupunkeihin. Jos asuntoja tehdään vähän ylikin tarpeen, niin asuminen tulee edullisemmaksi vähemmän halutuilla alueilla. Liityntäbusseilla voidaan syöttää väkeä juna-asemille myös. Harvoin kulkevat suorat linjat voidaan korvata tiheillä liityntäbussiyhteyksillä.
 
Jos asuntoja tehdään vähän ylikin tarpeen, niin asuminen tulee edullisemmaksi vähemmän halutuilla alueilla. Liityntäbusseilla voidaan syöttää väkeä juna-asemille myös.

Niimpä. Kun rakennetaan rata, niin sen ympärille tulee aina jotain. Tosin, ei olisikaan järkevää rakentaa rataa, vain rakentamisen ilosta. Tuppaa se kun olemaan aika kallista lystiä. Liityntäliikenne on mielestäni erittäin olennainen osa toimivaa kokonaisuutta. Tämä näkyy mm. Espoon Leppävaaran liityntälinja+juna-kuviossa.
 
Tämä näkyy mm. Espoon Leppävaaran liityntälinja+juna-kuviossa.

Joka ei kuitenkaan ole kovin luotettavaa varsinkaan ruuhka-ajalla, kun Concordian autokierto on mitä on. Leppävaarassa se ei varsinaisesti ole ongelma, kun A-juniakin kulkee ruuhkassa 10 minuutinvälein ja kukojunat eivät pysähdy ollenkaan. Espoon liityntäliikenteestä en tiedä juurikaan, mutta Nuuksion vuoroja on saapunut jopa etuajassa noin 5min.

Tampereen seudun paikallisliikenteeseen uskon olevan kysyntää ja Turku-Uusi Kaupunki välille myös, mutta muuta Turun seudun liikennettä ei luultavasti tulla hirveästi tarvitsemaan.
 
Viimeksi muokattu:
Keskustelu on hiukan sivussa Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenteen todellisuudesta.

Ajatus tehdyissä ja tekeillä olevissa selvityksissä sekä tiedotteen mukaisessa toimenpide-ehdotuksessa on nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja ratoihin tukeutuva maakunnallinen paikallisjunaliikenne. Liikenne palvelisi ensisijaisesti yhteyksiä Varsinais-Suomen taajamista (esim. Uusikaupunki, Masku, Jäkärlä, Aura, Kyrö, Mellilä, Loimaa, Littoinen, Piikkiö, Paimio, Halikko, Salo) Turkuun ja merkittäviin työpaikkakohteisiin. Vuoroväliksi on kaavailtu 60 minuuttia, Saloon mahdollisesti 30 minuuttia. Ratkaisu edellyttää investointeja pysäkkeihin, kohtausraiteisiin ja Salon suunnalla todennäköisesti kahta muutaman kilometrin mittaista kaksoisraidejaksoa.

Pysäkit on ehdotettu sijoitettavaksi nykyisen yhdyskuntarakenteen mukaan painottaen maakunnallisia tarpeita. Pysäkkien sijoittamisessa ei ole ollut ongelmia tai kiistakysymyksiä - laitureille riittää tilaa, eikä vaihtoehtoja ole rajattomasti. Paikallisjunaliikenne mahdollistaa uudet maankäyttösuunnitelmat, mutta nykyinen asukaspohja on jo riittävä kokonaisuutena kannattavalle liikenteelle.

Taajamien asemille tärkeimmät liityntäkulkuneuvot tulevat olemaan pyörä, kävely ja auto, todennäköisesti tässä järjestyksessä. Liityntäbussiliikenne on mahdollista lähinnä vain Salossa, Loimaalla, Uudessakaupungissa ja Paimiossa, joista vain Salossa ja Loimaalla on nykyisin taajaman sisäistä bussiliikennettä. Vaihdot Turun seudun bussiliikenteeseen järjestetään mm. Raisiossa, Jyrkkälässä, Turun asemalla, mahdollisessa Matkakeskuksessa, Kupittaalla, Varissuolla, Littoisissa,Piikkiössä, Kärsämäellä, Jäkärlässä ja Aurassa. Vaihdot tulevat olemaan vaihtoja nykyisenkaltaisille bussilinjoille joiden aikatauluja sovitetaan junaliikenteeseen.

Turun seudulla nykyiset radat soveltuvat hyvin maakunnalliseen paikallisjunaliikenteeseen, mutta heikosti kaupunkiseudun sisäiseen liikenteeseen. Siihen ainoa mahdollinen raideratkaisu on pikaraitiotie.

Liityntäbussiliikenteeseen perustuvaa raideliikennejärjestelmää, jossa pääosa matkustajista kuljetettaisiin pysäkeille bussilla, ei Turun seudulle tulla ehdottamaan.
 
Liityntäbussiliikenteeseen perustuvaa raideliikennejärjestelmää, jossa pääosa matkustajista kuljetettaisiin pysäkeille bussilla, ei Turun seudulle tulla ehdottamaan.

Miksi ei? Kyllä minusta, jos tuo pikaraitiotie rakennetaan, voisi sen kannattavuuden parantamiseksi syöttää matkustajia busseilla. Bussien matkustajamäärät kun nykyjärjestemässä ovat alenemassa, niin tuskin sen pahempaa syöksykierrettä tulisi liityntäliikenteellä. Osan matkasta kulkeminen pikaratikalla voisi olla jopa nykyistä houkuttelevampaa, kun aikatalujen pitävyys paranee.
 
Huomaa oleellinen sana: pääosaa (esim yli 40%).

Sekä paikallisjunalle että pikaraitiotielle on tarkoitus järjestää vaihtomahdollisuuksia myös busseista erityisesti kehämäisiltä tai toista reittiä kulkevilta linjoilta.

Pääsääntöisesti on ollut tarkoitus järjestää bussilinjasto siten, että busseja siirretään kehämäisille linjoille tai vaihtoehtoisille linjoille.

Lähinnä haja-asutusalueilta, joiden nykyinen palvelutaso on olematon, voidaan toki järjestää syöttöbussilinjojakin. Esimerkiksi Luonnonmaan, Merimaskun ja Rymättylän bussit kannattaa ainakin hiljaiseen aikaan syöttää Naantaliin. Samoin esim. Paimion laitaosista voidaan syöttää Paimion asemalle tai Pohjois-Turusta Jäkärlään jos paikallisjunien vuoroväli on myöhemmin esim 20-30 minuuttia. Tällaisilla alueilla syöttöbussiliikenne tarkoittaisi vuorotiheyden 2-3 kertaistumista nykyisestä.

Liityntäliikenteen käyttäjien osuus ei missään tapauksessa nouse edes yli 20-30%:n pikaraitiotien tai paikallisjunaliikenteen matkustajista.

Helsingin metron tyyppistä liityntäliikennettä ei Turussa ole missään tapauksessa mielekästä järjestää. Se johtaisi vain käytön laskuun.
 
Asia etenee ripeästi. Nyt on työn alla varsinainen ratakapasiteettia koskeva selvitys.

Varsinais-Suomen liiton tiedote 29.6.2007 sanoi:
TIEDOTE
julkaisuvapaa 29.6.2007

Liikenteellinen selvitys Varsinais-Suomen radoilla käynnistynyt


Ratahallintokeskus (RHK) yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön sekä Varsinais-Suomen liiton kanssa on käynnistänyt liikenteellisen selvityksen laatimisen rantaradalle (Turku-Helsinki) sekä Turku-Loimaa ja Turku-Uusikaupunki -rataosille.

Vuonna 2006 valmistui rantaradan kehittämisselvitys, jossa todettiin, että Rantarataa tulee kehittää alkuvaiheessa nykyisellä paikallaan. Nyt käynnistyneen selvityksen tavoitteena on määritellä sekä lyhyen että pitkän aikavälin kehittämistoimenpiteet sekä niiden vaatimat kaavavaraukset. Kehittämistoimenpiteitä selvitetään sekä kauko- että paikallisjunaliikenteen näkökulmasta. Tämä selvitys ei sisällä uuden Salo-Lohja ratalinjauksen suunnittelua, vaan sitä koskeva työ käynnistyy myöhemmin.

Uudenkaupungin ja Toijalan ratojen osalta tarkastellaan erityisesti niitä toimenpiteitä ja kustannuksia, joita paikallisjunaliikenne edellyttäisi mm. ratakapasiteetin ja liikennepaikkojen suhteen. Liikenteellinen selvitys valmistuu marraskuussa 2007.

Selvitys palvelee liikenne- ja viestintäministeriön ja Varsinais-Suomen liiton työtä, jonka pohjalta laaditaan ehdotus Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenteen käynnistämisestä. Ehdotus valmistuu tammikuussa 2008 ja se sisältää mm. arvion liikenteen käynnistämisvaiheen kustannuksista sekä arvion liikenteen hoidon keskipitkän aikavälin kustannuksista. Paikallisjunaliikenteen käynnistäminen sisältyy talven aikana valmisteltuun Varsinais-Suomen liikennestrategialuonnokseen.

Lisätietoja:
maakuntainsinööri Janne Virtanen, Varsinais-Suomen liitto
ylitarkastaja Sini Puntanen, Ratahallintokeskus
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Näköjään aika paljon on varsinkin Turun päässä karsittu pysähdyspaikkoja. Eipä siinä mitään, lähijunan sijasta onkin sitten aiheellisempaa puhua taajamajunasta. 47 miljoonaa euroa tunnin välein kulkevan taajamajunaliikenteen mahdollistamisesta kolmelle suunnalle ei ole mitenkään kohtuuton summa. Kymmenelle vuodelle jyvitettynä lainanhoitokustannuksineen päästään siis suunnilleen viidellä miljoonalla per vuosi Varsinais-Suomen maakunnan liiton budjetissa.
 
Näköjään aika paljon on varsinkin Turun päässä karsittu pysähdyspaikkoja.

Perustelu noiden karsimiseen oli aika hauska: niistä saattaisi tulla liian suosittuja ja tämä haittaisi Turun paikallisbussiliikennettä. Epäilemättä jos lähiliikennettä siirtyisi juniin, tämä vaatisi koko paikallisliikennesysteemin uudelleenmiettimistä. Mutta siltikin... Toinen perustelu oli matka-ajan pitäminen kilpailukykyisenä. En ole jaksanut lähteä perkaamaan raporttia sen tarkemmin, mutta luultavasti ongelmaa on liioiteltu. Tuskinpa 5 -10 minuutin lisäys olisi merkittävä varsinkin kun monelle mahdollisuus jäädä matkan varrella pois paremminkin vähentää kokonaismatka-aikaa. Tietysti joillekin tuollainen pidennys saattaa olla juuri se kriittinen. Kolmas perustelu tuntuu minustakin jo ihan järkevältä: olisi hyvä saada junien kokonaiskiertoaika painettua alle tuntiin, jolloin pärjättäisiin pienemmällä kalustomäärällä. Tosin jos tämä paikallisjunajärjestelmä saataisiin integroiduksi osaksi Tampereen seudun ja Uudenmaan paikallisjunia, kalustokierto saataisiin ehkä optimoiduksi toisella tapaa.
 
Raportissa on kerrottu tehdystä karsinnasta hivenen liioitellusti. Aikaisemmissakaan raporteissa ei esitetty kaikkia tutkittuja pysäkkejä toteutettaviksi.

Myös aikaisemmissa raporteissa on karsittu tutkituista pysäkeistä sellainen valikoima, jonka olisi ajanut alle 60 min sivuajalla. Tosiasiassa aikaisemmista allekirjoittaneen ja Antero Alkun laatimissa selvityksissä suositelluista pysäkeistä on karsittu vain pari-kolme rataosaa kohden. Useimmat poistetut pysäkit ovat olleet heikoimmin perusteltuja.

Nyt "karsituista" pysäkeistä Varissuo toteutetaan aivan varmasti ensimmäisessä vaiheessa. Se on karsittu selvästi väärin perustein, koska pysäkin ensisijainen liikennesuunta ei ole Varissuolta ja Lausteelta Turkuun vaan Saloon päin. Lopullinen ratkaisu pysäkeistä tehdään, kun ratatöistä ja liikenteen aloittamisesta päätetään.

Sinällään raportti on ansiokas ja pääosin osoittaa aikaisempien selvitysten johtopäätökset oikeiksi.

Oma näkemykseni on tämä:
- Lähtökohtana tulee olla tuntitahti ja kaikkien junien kohtaaminen Turussa tasatunnilta, koska muutoin junissa ei tehdä Turun seudun sisäisiä matkoja.
- Liikenne tulee käynnistää ensimmäisenä reitillä Turku - Salo
- Turku - Loimaa - liikenne tulisi ajaa Toijalan kautta Tampereelle asti
- Turku - Uusikaupunki - rata tulisi sähköistää liikennöintikustannusten alentamiseksi ja jotta junat voidaan ajaa Uusikaupunki - Turku - Salo
- Liikenteen osoittautuessa menestykseksi Turku - Salo - liikenteen vuoroväli tulisi tihentää 30 minuuttiin rakentamalla kaksoisraideosuuksia.
- Näillä puitteilla liikenne tulisi olemaan itsekannattavaa ja olen kiinnostunut olemaan sitä perustamassa.
 
Takaisin
Ylös