Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne etenee

Jos esim lailla säädettäisiin, että Turun ja Mansen on tehtävä seudulliset master planit joukkoliikenteen osalta ja valtio maksaisi niistä osan, tilanne olisi toinen.

Kannattaa seurata peliä. Juuri näinhän tehdään parhaillaan.

Turun kaupunkiseudun ydinalueella tehdään Turun seudun joukkoliikenne 2020 - selvitystä 50% valtionrahoituksella, jossa tutkitaan pikaraitiotie ja runkobussijärjestelmä.
Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenteen osalta on juuri päätetty 500 000 € hintaisesta hankesuunnitelmasta, johon myös valtio osallistuu.

Tampereella on tehty TASE2025 www.tase2025.fi

Nämä kaipaamasi yleissuunnitelmat ovat siis tekeillä tai jo tehty. Näiden suunnitelmien pohjalta voidaan sitten koota poliittinen yksimielisyys ja hakea valtion ja muiden tahojen rahoitusta.
 
Nimimerkille "kannattaa seurata peliä". Sitähän tässä tehdään, mutta kun mikään ei pakota näitä kaupunkeja mihinkään. Kyse mielestäni vahvasta pakottamisesta, jota tarvitaan, deadlineineen ja valtionrahoituksineen.
 
Sen verran voisi asiaa tietysti selventää, että paikallisjunia ja pikaraitiotietä sekä seudullista joukkoliikennejärjestelmää selvitetään sekä Turun seudulla / Varsinais-Suomessa että Tampereella / Pirkanmaalla nimenomaan alueiden kuntien omiin päätöksiin perustuen. Aloite ei ole tullut ministeriöltä, vaan alueelta.

Myös esimerkiksi aloite nk. suurten kaupunkien valtiontukeen tuli suurilta kaupungeilta, ei ministeriöltä.

Tämä ehkä selventää asetelmaa: joukkoliikenteen kehittämisintressi on alueilla, ja ministeriö on nyt onneksi ruvennut tukemaan edes selvityksiä.

Nyt sopii toivoa, että selvitysten lopputuloksiin uskottaisiin ministeriössä eli tehtäisiin tarvittavat lainmuutokset ja annettaisiin tarvittavat investointituet.
 
Monesko selvitys on menossa :biggrin: vai oisko pitäny kysyy että monta selvitystä vielä tarvitaan että noi projektit, korjaan haaveet toteutuu..?

voiko näihin hakee jotai EU:N tukee tai jotai?
 
Pikaraitiotiestä on menossa kolmas selvitys, yhteensä siis selvityksiä on tehty 1992, 2002 ja 2007-2008.

Paikallisjunista selvityksiä on tehty useampia. Yksi tehtiin liikennejärjestelmäsuunnitteluun liittyen n. 2000, sen jälkeen on tehty samaan selvitysjatkumoon kuuluvia selvityksiä 2004 alkaen, jotka tavallaan ovat saman prosessin osia.

Nyt tehtävät selvitykset ovat toivottavasti päätöksentekokypsiä.

Se, mikä näissä asioissa on suurin ongelma, on se, että Suomessa ei riitä monella taholla uskoa raideliikenteeseen eikä vastaavia hankkeita ole tehty kymmeniin vuosiin, sitten Lättähattujen ja Korppolaismäen raitiotien. Selvityksiä tarvitaan niin paljon pönkittämään uskoa. Jos olisi selvät kriteerit, yksi selvitys riittäisi.

Varsinais-Suomessa uskoa alkaa olla riittävästi, mutta ongelmana on nyt ministeriötaso. Ilman liikennöintiä koskevia lainmuutoksia ja valtion rahaa RHK:n infraan Varsinais-Suomen paikallisjunat eivät ole mahdollisia.
 
Ministeriötaso?
TS on useasti uutisoitunut miten autoistunut kaupunki Turku on ja KJ Pukkinen vastustaa ratikkaa. Ja syyllinen on ministeriö?

Mitenkäs Mikko näkee varsinaissuomalaisten linja-autoliikennöitsijöiden roolin tässä keskustelussa ja linkkaamani TS:n kirjoituksen?
 
Nyt tehtävät selvitykset ovat toivottavasti päätöksentekokypsiä.
Onkos Turun ratikkaverkoston suunnitelmat muuttuneet rajusti vuoden 2002 jälkeen? Eli onko suunnitteilla edelleen tämän näköinen verkosto?

Entä onko Turussa mietitty tarkemmin duoratikoiden hyödyntämistä, muillakin rataosilla kuin Naantalin? Itselläni olisi piinaava muistikuva, että olen nähnyt joskus aikoinaan netissä kuvamuokkauksen jossa duoratikka olisi Uudenkaupungin Kalarannassa. Näin äkkiseltään ajateltuna myös Varsinais-Suomen paikallisjunaliikennehän olisi loppupeleissä myös järkevämpi hoitaa tällä ns. Karlsruhen mallilla.
 
samanlaista rataverkkoo sinne on suuniteltu jo siitä asti ku suurinosa kiskoista poistettiin, vaikkakin ratikkakiskoja jätettiinkin asfaltin alle.
 
TS on useasti uutisoitunut miten autoistunut kaupunki Turku on

Eikö ole hyvä että ongelmista puhutaan? Monet uutisista ovat perustuneet BUSTRIP-projektin tietoihin. Mikä tahansa suomalainen kaupunki on autoistunut.

KJ Pukkinen vastustaa ratikkaa.

Kaupunginjohtaja Pukkinen ei johda kaupunkia yksin. Poliitikot päättävät ja kaupunginjohtajat valmistelevat. Joukkoliikenneasiat esittelee apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen. Pukkinen ei tietääkseni ole aktiivisesti vastustanut raitiotietä tai puuttunut mitenkään sen selvittämiseen. Tietääkseni yhdessä TS:n artikkelissa hän oli reagoinut oudoksuen kun häneltä oli kysytty mielipidettä pikaraitiotiehen.

Ja syyllinen on ministeriö?

Suomen liikenne- ja viestintäministeriö on viime vuosikymmenet rahoittanut sadoilla miljoonilla euroilla Turun seudun tieinvestointeja. Samana aikana se ei ole antanut juuri mitään paikallisen joukkoliikenteen investointeihin.

Raideliikenneselvitykset ovat Turun seudulla ja Varsinais-Suomessa käynnistyneet paikallisista aloitteista. Viime vuosina selvityksiin on saatu LVM:n tukea. Toistaiseksi LVM ei ole ottanut Varsinais-Suomen raideliikennettä investointiohjelmiinsa. Liikennepoliittiseen selontekoon Turun ja Tampereen seudun raideliikenne saatiin poliittisin päätöksin.

Tämä ketju koskee ensisijaisesti Varsinais-Suomen paikallisjunaliikennettä, joka on eri tavoin ollut vireillä vuosikymmenet, ja aktiivisemmin vähintään Rantaradan sähköistyksestä alkaen.
Sen osalta ministeriö ei ole ostanut VR Oy:ltä paikallisjunaliikennettä, sallinut paikallisille viranomaisille liikenteen ostoa tai purkanut monopolia, joista kaikista se olisi voinut tehdä aloitteen.

näkee varsinaissuomalaisten linja-autoliikennöitsijöiden roolin tässä keskustelussa ja linkkaamani TS:n kirjoituksen?

Vainion liikenne on lobannut paikallisjunaliikennettä vastaan. Yksittäisiä tahoja on saatu käännytettyä, mutta sillä ei ole kokonaisuudessa juuri merkitystä, kun radan varren kuntien päättäjien enemmistö on raideliikenteen kannalta.
 
Raision kaupungilta on rahat loppu, talous sukeltaa syvään taantumaan, mutta selvityksiä menee kaupaksi.. Mutta, nyt olisi korkea aika lähteä rakentamaan suuria infra-hankkeita, sitä kautta tuottaisiin työllisyyttä.
 
Sinänsä olen samaa mieltä: valtio on rahoittanut sadoilla miljoonilla Turun tieinvestointeja. Siinä mielessä itku siitä, että Turku seutuineen ei saisi rahaa, on vähintäänkin kaukaa haettua. Ikävä kyllä, valtio maksoi kehä2-tiestäkin suurimman osan, mutta siitä ei älämölöä noussut, vaikka länsimetroakin turhempi tie on yhden kaupungin alueella ja käytännössä ei edes seudullinen yhteys.

Mielenkiintoista tai ehkä mielenkiintoisinta on se, että tiehankkeet ovat saaneet Turussa helposti lobbareita vähän joka taholta, mutta raiteet eivät. Olemme kait yhtä mieltä siitä, että Helsingissä /pk-seudulla ainakin ilmapiiri on joukkoliikenteelle myönteisempi. Pukkinen ei toki johda Turkua yksin, mutta hänen mielipiteellään on suurta merkitystä, ihan jo imagomielessä, eikö? Miksi Turussa kuuluu julkisuudessa niin vähän raitio/paikallisjunaliikennettä puolustavia puheenvuoroja?

Autoistuminen on totisinta totta Suomessa. Esim Jyväskylässä tai Rovaniemellä sen voi ymmärtää ja hyväksyä.

Mitä tulee näihin syyllisyys-kysymyksiin, niin kannattaa muistaa, että Turun kaupunki ympäristöineen ja Varsinais-Suomen liitto ovat vastuussa alueen kehittämisestä. Heillä on mahdollisuus tehdä aloitteita ja Turulla olisi ollut vuosia aikaa tehdä päätös ratikoiden palauttamisesta ja ajaa asiaa voimalla. Miksi päätöstä ei ole tehty ehdollisena?

LVM olisi toki voinut myös olla aktiivisempi, mutta eniten kunnat itse ja erityisesti seudun kansanedustajat. En tiedä, onko jokin laillinen este rakentaa ratikoita?
 
Tiivistetysti Varsinais-Suomen tilanteen voinee tiivistää kahteen pointtiin:

1. Paikallisjunia on poliittisesti haluttu, mutta hanke pystyttiin pitkäksi ajaksi ohjaamaan väärään suuntaan. Varsinais-Suomessa on aiemmin yritetty viedä hanketta eteenpäin neuvottelemalla VR Oy:n kanssa ja lobbaamalla Turku - Salo kaksoisraidetta. Nyt tehdyt selvitykset osoittivat että kyse on siitä, kuka saa ostaa paikallisjunaliikennettä ja keneltä, sekä että kaksoisraidetta ei alkuun tarvita.

2. Pikaraitiotietä on tähän asti haluttu poliittisesti lähinnä selvittää. V. 2002 selvitys ei olisi riittänyt päätöksenteon pohjaksi, ja uuden selvityksen teko on viivästynyt monista syistä, mutta nyt se on valmistumassa ensi vuoden keväällä.

Pikaraitiotietä ja paikallisjunia on Turussa kyllä puolustettu, mutta monet asiat näkyvät parhaiten Turun Radiosta ja Turun Sanomista tai paikallisten poliitikkojen ja puolueiden nettisivuilta.
 
Jos kaupunki on autoistunut niin riittääkö paikallisjuniin matkustajia?

On varsin yleisesti tiedossa, että raideliikenne houkuttelee käyttäjiksi myös ihmisiä joilla on auto käytettävissään. Monissa kaupungeissa, joissa on suhteellisesti korkea auton omistus, raideliikenteen kehittäminen on onnistunut hyvin. On myös tutkimuksellista näyttöä. että korkeatasoinen raideliikenne alentaa auton omistusta raideliikenteen vaikutusalueella.

Varsinais-Suomen paikallisjunat olisivat useilla suunnilla matka-ajan suhteen kilpailukykyinen vaihtoehto yksityisautolle. Uudestakaupungista ne olisivat havaittavasti nopeampi vaihtoehto (alle 55 minuuttia Kalaranta - Turku) kuin auto.
 
Autoistuminen on oire huonosta joukkoliikenteestä ja kaupunkirakenteesta. Turun kohdalla myös kuntarakenteesta. Se mitä pikaraitiotiellä ja lähijunilla haetaan, on juurikin autoistumisen purkaminen. Varsinais-Suomessa lienee jopa enemmän autoja kuin Pirkanmaalla, ainakin erään Varsinais-Suomen Liiton julkaisemien tilastojen perusteella. Turulla on selviä liikenteellisiä ongelman alkuja keskustan lävistävän liikenteen suhteen, jonka voi havaita jatkuvina ongelmatilanteina risteyksissä, joissa autot eivät ehdi ajoissa yli valoista, vaan jäävät haittaamaan muuta liikennettä. Tällaisia keskustaa vaivaavia liikennepulmia voi ratkaista vain joukkoliikenteen parantamisella ja jos Turku saisi parhaimmillaankin raitiotien tai lähijunat 2020, ei hyvältä näytä Turun liikenneturvallisuuden kannalta.
 
Takaisin
Ylös