Viestiketju: Laajasalon joukkoliikenneyhteys

Tässä saisi olla tämä uusi HS:n tänään esittelemä "kevytmetro" vielä yhtenä vaihtoehtona mukana. Vaikka oikeastaan se sisältyy jo tuohon köysirataan, onpahan vain maan alla kulkeva köysirata.

Siis miten niin? No siten niin, että molemmissa, sekä köysiradassa että minimetrossa, on se vakava puute, että suurin osa matkoista edellyttää vaihtamista molemmissa päissä. Ensin bussilla Laajasalon-asemalle ja sitten keskustassa ratikalla tai jollain muulla välineellä perille. Keskustan asemista sekä Espa että Kamppi ovat syrjässä siltä alueelta, jonne pääosa matkoista suuntautuu (Kolmen sepän ja rautatieaseman välinen alue, ks. Laajasalon joukkoliikenneselvitys).

Köysiradan esiselvitys on ensi viikolla HSL:n hallituksessa: http://dsjulkaisu.tjhosting.com/~hsl.../2011267-9.HTM

Nyt on kyllä pakko todeta, että todellakin tuntuu siltä, että yrittävät tehdä kaikkensa, jotta kaupunkiseudulle ei vahingossakaan kehitettäisi toimivaa ratikkajärjestelmää.

Pari sanaa niistä kustannuksista.

Köysiradan vertailukustannuksiin tulisi laskea:
- Bussiväylät (tai teoriassa varmaan ratikkaväylät) Laajasalossa ja niihin liittyvät kadunrakennuskustannukset. Se että tämä ei ole HSL:n rahaa ei paljon veronmaksajaa lohduta.
- Sen bussiliikenteen (ml. Kruununhaka) liikennöintikustannukset jotka ratikka korvaisi
- Listalla puhutaan säästöissä ratikkavarikossa ja liikennöintikustannuksissa. Ei näitä voi laskea kahteen kertaan kun varikkokustannukset on liikennöintikustannuksia. Lisäksi varikon hinnasta ei ole mitään tietoa, riippuu täysin ratkaisuista.
- Menetetyt lipputulot
- Mahdolliset lisäinvestoinnit katuverkkoon.
- Vaikutus kaupungin eli veronmaksajien omistaman maan arvoon Laajasalossa.
- Kustannusmarginaali joka ottaa huomioon että vastaavia hankkeita on tehty todella vähän. Lontoon

Ja se pitäisi myös sanoa ääneen että ne halvat liikennöintikustannukset tulee siitä että koreissa ei ole lainkaan henkilökuntaa. Mitä sitten kun joku rupeaa riehumaan niissä tai syttyy tulipalo?


En myöskään heti ymmärrä miten maisemallisesti 80 metrin tornit ja köydet niiden välillä on vähemmän ongelmallinen kuin silta.

Alunperin kirjoittanut teme

Pari sanaa niistä kustannuksista.
Köysiradan vertailukustannuksiin tulisi laskea:...

No tuohan oli enimmäkseen yhden firman myyntiesite. Lähes joka kohdassa viitattiin myyjän antamiin tietoihin.

Ei nyt ole aikaa vastaavaan kommentointiin kuin johdinautoselvityksestä, mutta puuttuihan niistä kustannusarvioista myös gondolien lämmitys/ilmastointi sekä kaikki turvajärjestelyjen kulut.

Ylläpitokustannuksia väitän rankasti aliarvioiduiksi. Jos gondoli on kunnollinen jatkuvasti käytössä oleva joukkoliikenneväline, siinä on oltava samat varusteet kuin on busseissa ja ratikoissa, ja niiden ylläpidossa on vähintään sama työ ja kustannukset kuin busseissa ja ratikoissa. Mutta kun se gondoli roikkuu 90 metrissä, sen varusteiden luotettavuudelta vaaditaan aivan toinen taso kuin maanpinnalla kulkevalla laitteella. Se tarkoittaa suomeksi paljon enemmän työtä, työtunteja ja euroja kuin bussi- ja ratikkahuollossa.

Matkustajaennusteisiin en luota ollenkaan. Asetetut nousuvastukset tarkoittavat, että ihmiset valitsevat paljon mieluumin gondolin kuin bussin tai edes junan. Millä perusteella? Rohkenen väittää, että kaksinumeroinen prosenttiluku laajasalolaisista sanoo, ettei astu killuttimeen ikänänsä.

Ja kokonaishinta. Eihän tämä edes ole ratikkaa halvempi. Ratikka syntyy 130 miljoonalla, kun jätetään näyttävän silta-arkkitehtuurin hinta pois. Jos pylväät ja vaijerit halutaan stailata, arvaan, että siinä tulee ihan sama lisähinta kuin sillan muotoilussakin.

Vaikka en ihan oikeasti olisi uskonut joutuvani tällaista lukemaan, niin onhan se tietenkin hyvä että selvitetään. Vaikka tärkeämpääkin rahankäyttöä ihan oikeasti olisi HSL:ssä. Mutta sama loppukommentti kuin trollipaperista: virheet pitää korjata ennen kuin paperi pannaan arkistoon.

Mikähän on sitten seuraava konsti, jolla yritetään haitata sitä liikennemuotoa, joka on jo ihan oikeasti yleistynyt maailmassa joukkoliikennekäytössä? (Sen virheiden korjaamisen voikin aloitta tämän paperin tiivistelmän ensimmäisestä lauseesta.)

Antero

Alunperin kirjoittanut teme

Ja se pitäisi myös sanoa ääneen että ne halvat liikennöintikustannukset tulee siitä että koreissa ei ole lainkaan henkilökuntaa. Mitä sitten kun joku rupeaa riehumaan niissä tai syttyy tulipalo?

En myöskään heti ymmärrä miten maisemallisesti 80 metrin tornit ja köydet niiden välillä on vähemmän ongelmallinen kuin silta.

Sanos muuta.

Huomasitte varmaan tämän aamuisen hesarin artikkelin. http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunki...asuunnitelman/

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Mutta kun se gondoli roikkuu 90 metrissä, sen varusteiden luotettavuudelta vaaditaan aivan toinen taso kuin maanpinnalla kulkevalla laitteella. Se tarkoittaa suomeksi paljon enemmän työtä, työtunteja ja euroja kuin bussi- ja ratikkahuollossa.

Saisko tälle väitteelle jotain perusteita? Ratikan massa on sellainen, että kyllä vaununkin luotettavuus kulkuneuvona kaupunkiliikenteessä on aika vakava asia.

Sinänsä saatan kyllä helposti uskoa, että köysiradan kustannukset on tuossa selvityksessä aliarvioitu ja hyödyt yliarvioitu. Omassa perhe- ja tuttavapiirissä on aika monta, joille ei tulisi mieleenkään mennä köysiradalle, joka kulkee yli kilometrin matkan korkealla meren yllä. Toisaalla verkkokeskusteluissa myös epäiltiin, että rataa ei pystytä liikennöimään jatkuvasti Kruunuvuorenselän tuuliolosuhteissa. Ilmeisesti ongelmia tulee korkeanpaikankammoisten lisäksi herkkävatsaisille.

Alunperin kirjoittanut hmikko

Saisko tälle väitteelle jotain perusteita? Ratikan massa on sellainen, että kyllä vaununkin luotettavuus kulkuneuvona kaupunkiliikenteessä on aika vakava asia.

Maanpinnalla kulkeva laite voidaan minkä hyvänsä vikaantumisen kanssa pysäyttää ja tyhjentää oitis matkustajista. Hätäpoistumismahdollisuutta ei gondoleissa ole. Ei myöskään yksinkertaista mahdollisuutta siirtyä vikaantuneesta vaunusta toiseen missä hyvänsä.

Jos jokin paikka rikkoutuu bussissa tai ratikassa sen ollessa liikkeellä, aiheutuva lisävahinko on vähäinen tai lisävahinkoa ei tule lainkaan. Ilmassa riippuvassa gondolissa on useita kohteita, joiden rikkoontuminen voi johtaa putoamiseen ja kuolemanvaaraan.

Jotta pahimmat riskit eivät toteutuisi, gondoleja ja niiden rakenteita kuin myös köysistön ja pylväiden rakenteita on tarkastettava ja huollettava usein. Monet sellaiset rakenteet, joita käytön kannalta riittää yksi, on kahdennettava turvallisuuden lisäämiseksi.

Tilastollisesti köysiradat lienevät luotettavia kuten lentokoneetkin. Riskin esiintymistodennäköisyys on pieni, mutta kaikki riskit ovat erittäin suuria. Bussissa ja ratikassa on päin vastoin.

Antero

---------- Viesti lisätty kello 16:49 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 16:48 ----------

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Silloin sukellusvene tarjoaisi merellisen ja vaihdottoman joukkoliikenneyhteyden Laajasalosta keskustaan. Se olisi sellainen vetonaula, jota tultaisiin ihmettelemään kauempaakin!

Oletko havainnut jossain sukellusveneen, jotka ovat yleistymässä joukkoliikennevälineinä?

Antero

Alunperin kirjoittanut Piirka

Ja paperiversiossa otsikkona oli Merellistä kotiseuturetkeilyä köysiradalla.

Retkeilyä?

En pääse paperi-Hesariin käsiksi juuri nyt, mutta tuo pitää kyllä nähdä omin silmin. Eipä ole vakavasti otettavaksi tarkoitettuja joukkoliikennevälineitä ihan tuolla termillä ennen esitelty. Sukellusvene kävisi sitten varmaan jo ihan oikeasta 'seikkailusta', ainakin jos siinä olisi ikkunoita ja Kruunuvuorenselän vedet vähän kirkkaampia.