kuukanko

Ratahallintokeskus ja Espoon kaupunki ovat päivittäneet Espoon kaupunkiradan hankearvioinnin. Siinä Espoon kaupunkiradan hyöty-kustannussuhde on heikentynyt 1,61:stä (vuoden 2003 hankearvio) 1,54:ään.

Sekä hankearvioinin päivitys että alkuperäinen hankearviointi on saatavilla RHK:n www-sivuilta.

jpe

Olen kaikessa optimistisuudessani luullut, että tuosta olisi tehty jo päätös, ja samalla tietysti ihmetellyt, miksei rakennustyöt ole vielä alkaneet.

Minusta tuosta uudesta kaupunkiradasta voisi tulla Länsimetroalueen ohella Espoon tärken kasvukäytävä, ettei Espoon nykyinen huima kasvu levittäydy loputtomiin omakotitaloryteikköihin. Radan varrellakin on vielä kosolti rakentamatonta metsää, jopa asemien läheisyydessä. Asemista vain saman tasoisia kuin Pääradan asemat, ja ympärille rataan tukeutuvaa kestävää yhdyskuntarakennetta.

Tuo on sikälikin tärkeä hanke, että virallisen tiedon mukaan Pisaraa ei ole syytä rakentaa ennen Kehärataa ja Espoon kaupunkirataa. En tosin kykene ymmärtämään, mikä estäisi nytkään ajamasta Leppävaarasta tai Vantaankoskelta Keskustan kautta Keravalle pyörähtäviä junia.

R.Silfverberg

Olisi muuten espoolaisen veronmaksajan ominaisuudessa kiinnostavaa tietää miten suurella panostuksella Kauniaisten kaupunki tulisi osallistumaan Espoon kaupunkirataan. Nimittäin on niin että n kolmasosa radan pituudesta kulkee tuon Suomen Monacona kutsutun pikkukaupungin alueen läpi.

t. Rainer

kuukanko

Maankäytön tehostaminen rantaradan asemien luona Espoossa ei sinänsä edellytä kaupunkirataa. Ilman kaupunkirataakin ajetaan jo 4 junaa tunnissa suuntaansa, ja hankearvioinnissa sanotaan, että junien määrää voidaan vielä lisätäkin, jos hyväksytään epäsäännölliset vuorovälit. Nykyisten junien kapasiteettia voidaan kasvattaa pidentämällä niitä ja hankearvioinnin mukaan sillä saadaan riittävä kapasiteetti ainakin vuoteen 2030 asti.

Espoon kaupunkiradan suurimmat hyötyjät olisivatkin itse kaupunkiradan väliasemien ulkopuolella: nykyisen Leppävaaran kaupunkiradan liikenne tihenisi ruuhkan ulkopuolellakin aidosti kaupunkiratamaiseksi, Kirkkonummen ja Kauklahden lähijunat nopeutuisivat selvästi ja Turun kaukojunaliikenne nopeutuisi vähän.

Sinänsä Pisara ei teknisesti edellytä Espoon kaupunkirataa. Toki jos Pisarassa yksi linja olisi Leppävaara - Kerava, olisi heiluri pahasti epätasapainossa, ja ne kuuluisat "Suomen erityisolosuhteet" estäisivät varmasti yksiköiden lisäämisen/poistamisen kesken matkan. Espoon kaupunkiradan suurempi merkitys Pisaralle kuitenkin olisi, että junamatkustajien määrä kasvaisi, jolloin Pisarasta saataisiin enemmän hyötyä.