Näytetään tulokset 1-5/5

Viestiketju: SuLi: Kannanotto liikennepoliittiseen selontekoon

  1. #1
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus SuLi: Kannanotto liikennepoliittiseen selontekoon

    Alla Suomen liikenneliitto SuLi ry:n kannanotto liikennepoliittisen selonteon valmisteluun. On muuten niin pitkä, että täytyy laittaa kahtena pätkänä ...

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Suomen liikenneliitto SuLi ry 26.6.2007

    Lausunto

    Liikennepoliittisen selonteon valmistelu

    Liikennepoliittisen selonteon tulee perustua tosiasioiden tunnustamiseen. Henkilöautoliikenteen suoritteen jatkuva kasvu lisää kasvihuonekaasupäästöjä, ilmansaasteita sekä melua. Suurimmissa kaupungeissa henkilöautoliikenteen kasvu johtaa suuriin ympäristöongelmiin ja kohtuuttomiin kustannuksiin. Pääosa suoritteen kasvusta tapahtuu suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla, joilla kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen tulisi olla todellinen vaihtoehto yksityisautolle. Liikennepoliittisessa selonteossa on selkein toimenpitein pyrittävä lisäämään kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kilpailukykyä autoiluun verrattuna erityisesti suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla. Myös kansanterveyssyistä kevyen liikenteen edistäminen tulee nostaa selonteossa keskeiseksi asiaksi.

    Vastaukset lausuntopyynnön kysymyksiin

    Kysymykset

    Liikennepoliittisessa selonteossa tulisi esitettyjen kysymysten lisäksi arvioida maankäytön ja palveluiden vuorovaikutusta liikenteen kanssa.

    Tiedetään hyvin, että hajautuva kaupunki- ja palvelurakenne on tärkein syy yksityisautoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvuun ja siitä aiheutuvaan ruuhkautumiseen sekä kasvihuonekaasupäästöjen lisääntymiseen. Vastaavasti hyvin suunniteltu kaupunki- ja palvelurakenne tukee kävelyä, pyöräilyä ja julkista liikennettä.

    Suurten ja keskisuurten kaupunkien maankäytön suunnittelussa ja palveluiden sijoittamisessa tulee omaksua periaatteet, jotka tekevät kävelystä, pyöräilystä ja joukkoliikenteestä vetovoimaisia vaihtoehtoja yksityisautolle.

    Ongelmat

    Suomen liikennejärjestelmän tärkeimmät ongelmat ihmisten jokapäiväisen liikkumisen kannalta ovat:

    1. Kaupunkirakenteen ja palvelurakenteen hajautuminen erityisesti suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla ja siitä aiheutuvat pitkät kulkuetäisyydet sekä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen vetovoiman taantuminen.
    2. Joukkoliikenteen puutteellinen palvelutaso erityisesti suurten kaupunkien kehyskunnissa sekä keskisuurissa kaupungeissa kokonaisuudessaan
    3. Kävelyn ja pyöräilyn esteet erityisesti kaupunkikeskustoissa ja niiden sisääntuloreiteillä sekä valtion tieverkon varrella

    Elinkeinoelämä

    Elinkeinoelämän osalta on oleellista vaikuttaa kolmeen kysymykseen:

    1. Yksityisautoliikenteen kulkumuoto-osuuden ja suoritteen lisääntyminen on aiheuttanut Helsingin seudulla päätie- ja katuverkon ruuhkautumisen ja on aiheuttamassa Tampereen ja Turun seuduilla keskustan sisääntuloreittien ruuhkautumisen. Ruuhkautuminen haittaa erityisesti kaupunkikeskustojen toimivuutta liike- ja työpaikkakeskuksina.
    2. Kaupunkiseudullisen joukkoliikenteen puutteellisuus aiheuttaa työvoiman saatavuuden ongelmia. Laidoilla asuvat eivät voi hakeutua keskuksissa oleviin työpaikkoihin josta aiheutuu paineita hajauttaa työpaikkoja.
    3. Kuorma-autoliikenteen suuri osuus tavaraliikenteen kulkumuotojakaumasta sekä suoritteesta aiheuttaa elinkeinoelämälle suuria kustannuksia sekä ruuhkauttaa ja kuluttaa tieverkkoa.

    Suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa ruuhkautuminen ja joukkoliikenteen puutteet on ratkaistava lisäämällä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen vetovoimaa määrätietoisella kehittämisellä.

    Tavaraliikennettä on mahdollisuuksien mukaan ohjattava raide- ja vesiliikenteeseen.

    Ilmastonmuutos

    Ilmastonmuutokseen voidaan vaikuttaa kahdella toimintalinjalla:

    1. Lisätään kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta sekä kulkumuotojakaumasta että suoritteesta
    2. Vähennetään ajoneuvoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä lisäämällä sähkökäyttöä, kasvihuonekaasuneutraaleja sekä vähäpäästöisiä polttoaineratkaisuja

    Toimenpide 1 voidaan painottaa suuriin ja keskisuuriin kaupunkeihin, joissa pääosa henkilöliikenteen matkoista tehdään ja joissa kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kehittämismahdollisuudet ovat suuret. Toimenpide 2 tulee toteuttaa koko maassa.

  2. #2
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus Vs: SuLi: Kannanotto liikennepoliittiseen selontekoon

    Ja nyt osa 2:

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Suomen liikenneliitto 26.6.2007
    Kehittämishankkeet

    1. Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat

    Euroopan unionin komissio on suositellut kaikille yli 100.000 asukkaan kaupungeille kokonaisvaltaisen kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien laatimista. Suomessa tulisi liikennepoliittiseen selontekoon sisällyttää tavoite, että kaikille yli 50.000 asukkaan kaupunkiseuduille laaditaan kuntarajoista riippumatta kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelma hallituskauden aikana.

    2. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

    Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet uudistetaan vuoden 2007 aikana.

    Alueidenkäyttötavoitteisiin tulisi selkeästi kirjata periaate, jonka mukaan kaavoitetut alueet tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että kävely, pyöräily ja joukkoliikenne ovat realistisia vaihtoehtoja yksityisautolle. Lähipalvelut ja joukkoliikenne on sijoitettava kävelyetäisyydelle asunnoista ja työpaikoista, ja joukkoliikenteen ja pyöräilyn reitit on suunniteltava siten, että niillä voi kulkea töihin, opiskelemaan ja asioimaan.

    Seutujen välisessä liikenteessä tulee tarjota työmatkaliikenteen mahdollistava joukkoliikenteen yhteys tunnin välein maakunnallisten aluekeskusten välisessä liikenteessä ja kahden tunnin välein muussa seutujen välisessä liikenteessä.

    3. Kävelyn, pyöräilyn ja esteettömyyden edistäminen

    Myös valtion tulee osallistua kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen – ei yksin kuntien. Tätä varten tulee jo tämän vuoden aikana laatia valtioneuvoston periaatepäätös jalankulun ja pyöräilyn kansallisesta edistämisestä. Siinä
    -- vahvistetaan kevyen liikenteen valtakunnalliset tavoitteet
    -- määritellään kevyen liikenteen edistämistyön organisointi
    -- määritellään kevyen liikenteen tärkeimmät kehittämishankkeet sekä niiden rahoitustaho.

    Periaatepäätös toimii selkeänä kannustimena myös kuntien suuntaan.

    Kevyen liikenteen väylästö on edelleen useilla kaupunkiseuduilla ja erityisesti valtion tieverkolla puutteellinen. Hallituksen tulee edistää kävelyä, pyöräilyä ja esteettömyyttä seuraavasti:
    -- tukemalla kävelykeskustojen rakentamista, joka myös edistää kaupunkikeskustojen elinvoimaisuutta
    -- rahoittamalla kaupunkikeskustojen ja -seutujen pyörätieverkkojen toteuttamista
    -- poistamalla maanteiden pyörätieverkon puutteet
    -- toteuttamalla kävely- ja pyörätieverkon parannuksia koulujen yhteydessä
    -- edistämällä esteetöntä liikkumista kaikessa liikenneympäristössä
    -- rahoittamalla kävelyn ja pyöräilyn tutkimusta, kehittämistä sekä markkinointia.
    -- yliopistojen ja korkeakoulujen kampusalueet tulee huomioida kävelyn ja pyöräilyn kehittämisen erityiskohteina

    Kaupunkikeskustojen kävelyn ja pyöräilyn kehittämiseen voitaisiin kohdentaa esim n. 25% kannusterahoitus.

    4. Joukkoliikenteen järjestämisvastuu kaupunkiseudullisille joukkoliikenneviranomaisille

    Suomen joukkoliikenteen kilpailukykyä haittaa joukkoliikenteen suunnittelun ja toteutuksen hajanaisuus. Ruotsin ja Saksan esikuvan mukaisesti tulee perustaa alueelliset joukkoliikenneviranomaiset joko kaupunkiseuduille tai maakuntiin. Viranomaiset ovat vastuussa alueen joukkoliikenteen reittien, aikataulujen ja lippujärjestelmän koordinoinnista sekä joukkoliikenteen tuesta. Viranomaisten hallintoon saadaan resurssit siirtämällä kuntien ja valtion nykyisiä virkoja niihin. Liikennöinnin toteuttaisivat pääosin yksityiset yritykset, jotka olisivat kilpailutetussa sopimussuhteessa viranomaiseen. Pidämme tärkeänä, että kilpailutus toteutetaan siten, että liikennöitsijöiden sekä henkilöstön asema on hyvä ja liikennöitsijöitä kannustetaan joukkoliikenteen kehittämiseen.

    Joukkoliikenneviranomaisten kustannuksista sekä nykyisen liikennelupajärjestelmän kustannuksista on esitetty julkisuudessa harhaanjohtavaa tietoa. Linjaluvilla liikennöitävä paikallisbussiliikenne ei ole tosiasiassa itsekannattavaa, vaan se sai viimeisimmän julkaistun joukkoliikenteen suoritetilaston mukaan v. 2005 yhteiskunnan rahoitusta 173,7 M€ (47,6 % liikevaihdosta). Tuesta 86,8 M€ oli matkakustannusten korvauksia ja 87 M€ lipputukea sekä liikenteen ostoja.

    Joukkoliikenneviranomaisten suunnittelu-, hallinnointi- ja markkinointikulut voidaan pitää kohtuullisina. Turun joukkoliikennetoimiston vuosikulut olivat 1,3 M€ / v 2006 ja Tampereen joukkoliikennetoimiston vuosittaiset kulut olivat 0,6 M€ (lippujärjestelmä liikennöitsijän vastuulla). Turun ja Tampereen tiedoista voidaan arvioida, että pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta kaupunkiseudullisten joukkoliikenneviranomaisten kulut ovat noin 1,5 – 0,5 M€ / v / maakunta eli yhteensä enintään 10 – 15 M€ / v.

    5. Suurten kaupunkien joukkoliikennetuki

    Kannatamme YTV-alueelle, Tampereelle ja Turulle esitettyä nk. suurten kaupunkien joukkoliikennetukea siinä muodossa, missä se on esitetty liikenne- ja viestintäministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmassa. Tuen tulisi olla noin 20–25 miljoonaa euroa vuodessa joukkoliikenteen palvelutason parantamiseen. Pidämme nk. kehyspäätöksessä esitettyä 7,5 M€ tukea vuodelle 2010 ja 10 M€ tukea vuodella 2011 riittämättömänä. Toivomme, että rahoitusta voidaan lisätä ja aikaistaa merkittävästi.

    Tuen myöntämisessä tulee huomioida se, että YTV-alue, Tampere ja Turku tukevat opiskelijoiden liikkumista myöntämällä opiskelija-alennuksia. Opiskelija-alennuksia tulisi kehittää oikeudenmukaiseen ja tasapuoliseen suuntaan.

    Pidämme tärkeänä, että valtio tukee voimaperäisesti kaupunkiseutujen raideliikenteen kehittämistä sekä joukkoliikennekaistojen ja -etuuksien toteuttamista Helsingin, Tampereen ja Turun seuduilla sekä muilla seuduilla, joilla se katsotaan tarpeelliseksi.

    6. Rataverkon ylläpito

    Hallituskaudella turvataan nykyisen rataverkon ylläpito varaamalla ylläpitoon ja korvausinvestointeihin riittävät määrärahat. Rataverkko kokonaisuudessaan on välttämätön sekä satamien liikenteelle että tieverkon liikakuormituksen estämiseksi ja tarjoaa kustannustehokkaan vaihtoehdon myös Sisä-Suomen liikenteessä.

    7. Rautatieliikenteen ostoliikenteen ja paikallisjunaliikenteen kilpailuttaminen tulee mahdollistaa

    Hallitusohjelman perusteella liikennepoliittisessa selonteossa tulee tehdä päätös rautatielain muuttamisesta siten, että nk. ostoliikenteen järjestämisoikeus siirtyy paikallisjunien osalta paikallisille joukkoliikenneviranomaisille ja valtakunnallisen liikenteen osalta liikenne- ja viestintäministeriölle. Viranomaisten on voitava kilpailuttaa tai järjestää itse ostettu liikenne. Ruotsissa ja Saksassa on vastaavilla uudistuksilla saatu merkittävästi lisättyä paikallisjunaliikenteen käyttöä, palautettua liikennettä lakkautetuille yhteyksille sekä alennettua ostoliikenteen tukea tehtyä matkaa kohden.

    HKL:n joukkoliikenteen kustannusselvityksen 2004 perusteella voidaan laskea, että jos Helsingin seudun paikallisjunaliikennettä voidaan liikennöidä yhtä kustannustehokkaasti kuin HKL-metroliikennettä, YTV säästäisi vuosittain noin 13,6 M€ ja valtio 10,95 M€. Turun ja Tampereen seuduilla laadittujen paikallisen raideliikenteen kehittämisselvitysten mukaan paikallisjunaliikenne olisi liikennöintitaloudellisesti itsekannattavaa.

    Kun ostoliikenne kilpailutetaan, voidaan järjestää Etelä-Suomen laajuinen Turun, Tampereen, Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vähintään tunnin vuorovälein toimiva paikallisjunaliikenteen verkko, joka palvelee sekä asiointi- että työmatkaliikennettä. Muualla Suomessa vastaava palvelu voidaan tarjota tunnin tai kahden tunnin vuorovälillä.

    Rahoitustavat

    Rahoitustavoissa tulee kehittää kahta eri toimintalinjaa:

    1. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kehittämistä tulee voida rahoittaa leikkaamalla niiden tuottamia hyötyjä, kuten kiinteistöjen arvonnousua sekä liiketoiminnan ja elinkeinoelämän hyötyjä oikeudenmukaisella ja kohtuullisella tavalla.
    2. Ajoneuvoliikenteen verotusta ja tiemaksuja tulee muokata niin, että toimenpiteillä on selvä ohjausvaikutus. Ajoneuvojen verotus tulee kohdentaa energiankulutusta, kasvihuonekaasu- ja ilmansaastepäästöjä vähentävällä tavalla haittoihin perustuvalla verotuksella. Ruuhkamaksut tulee ottaa käyttöön pääkaupunkiseudulla Tukholmaa vastaavalla mallilla. Tiemaksuja tulee selvittää tavalla, jossa suurimmat maksut kohdistuvat suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa ja ruuhkautuvilla tavarankuljetusreiteillä.

    Joukkoliikenteen kehittämisessä tulee pyrkiä siihen, että vetovoimaisilla päälinjoilla liikennöintikustannukset voidaan kattaa lipputuloilla, jolloin liikennöintituki voidaan kohdistaa niille linjoille, joilla joukkoliikenteen edellytykset ovat huonot.

  3. #3
    Moderaattori
    Liittynyt
    24.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    6000

    oletus Vs: SuLi: Kannanotto liikennepoliittiseen selontekoon

    Tässä kannanotossa onkin mainittu paljon hyviä keinoja, joilla joukkoliikennettä saataisiin kilpailukykyisemmäksi henkilöautoja vastaan.

  4. #4
    Tunnistettu jäsen vristo avatar
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    3560

    oletus Vs: SuLi: Kannanotto liikennepoliittiseen selontekoon

    Mielestäni, ehdottoman hyvä kannanotto. Kannatetaan!
    Risto Vormala
    Kaupunkiliikenteen linja-autonkuljettaja
    HSL-alueella

  5. #5
    janihyvarinen avatar
    Liittynyt
    18.08.2006
    Sijainti
    Tampere
    Viestejä
    2311

    oletus Vs: SuLi: Kannanotto liikennepoliittiseen selontekoon

    Erinomaisen hyvä kannanotto. Ongelma on hahmotettu paremmin kuin tavallisesti missään komitearaporteissa ja esitettävät keinot ovat konkreettisia ja hyviä. Erityisen järkevää on nostaa Helsingin ulkopuoliset suuret kaupungit erikseen koko maasta. Aluekeskusten välisten yhteyksien frekvenssitavoitteet on fiksusti muotoiltu ja ajatus Etelä-Suomen paikallisjunaliikennealueesta vaikuttaa toimivalta.

    "Vähintään tunti" kuulostaa hyvältä: jos esim. Tampere-Helsinki -välillä päästäisiin peräti 2-3 kertaa tunnissa vuoroväliin ja tarjontaa lisättäisiin myös loppuyöhön / varhaiseen aamuun sekä myöhäisillan / alkuyön tunteihin puolen yön jälkeen (kehtaisiko toivoa vielä kerran tunnissa läpi yön?) niin tämähän alkaisi olla niin hyvä kuin voi toivoa. Tähän pitäisi lisätä vielä pääradan oikaisu Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta ja ko. kaupunkienvälisten paikallisjunavuorojen + Pendolinojen ja IC:eiden ajaminen sitä kautta, niin olisi täydellistä.

    Huomiot kaupunkirakenteesta (lähipalvelujen merkitys, asuminen vs. työpaikat) ja kestävän kaupunkiliikenteen (ilmeisesti lähinnä erimuotoisen raideliikenteen) merkitys on luonnehdittu hyvin. Samoin alueelliset joukkoliikenneviranomaiset toisivat ryhtiä ja yhteinäisyyttä palveluun, ja vastaavasti kilpailutuksella taattaisiin toiminnan taloudellisuus.

    Enpä yhtäkkiä keksi tästä juuri kritisoitavaa.

Vastaavia viestiketjuja

  1. Paikallisjunaliikenteen kilpailuttaminen: kannanotto
    kirjoittanut Mikko Laaksonen foorumissa Junat
    Vastauksia: 185
    Viimeisin viesti: 26.09.2010, 01:24
  2. SuLi: Hallituksen on lisättävä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta
    kirjoittanut Mikko Laaksonen foorumissa Muuta joukkoliikenteestä
    Vastauksia: 13
    Viimeisin viesti: 13.11.2007, 14:13
  3. SuLi: Suurille kaupungeille joukkoliikennerahoitusta
    kirjoittanut Mikko Laaksonen foorumissa Kehittämishankkeet
    Vastauksia: 0
    Viimeisin viesti: 30.08.2006, 16:09
  4. SuLi: Yöjunaliikenne säilytettävä!
    kirjoittanut Mikko Laaksonen foorumissa Junat
    Vastauksia: 0
    Viimeisin viesti: 30.08.2006, 16:02

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •