Valtion talousarvioesitys 2008 suhteessa joukkoliikenteeseen

vristo

Tunnistettu jäsen
Liittynyt
28 Kesäkuu 2005
Viestit
4,087
Talousarvioesitys 2008 on luettavissa täällä.

Mielenkiintoisia poimintoja (minusta):

Talousarvioesitys 2008 sanoi:
Junaliikenne

YTV-alueen ulkopuolisen Helsingin lähiliikenteen ostolla mahdollistetaan korkeampi palvelutaso kuin mihin suorat lipputulot antavat mahdollisuuden. Liikenteen ostaa liikenne- ja viestintäministeriö.

Ostojen lähtökohtana on perustarjonta, jolla tarkoitetaan liikenne- ja viestintäministeriön ja VR Osakeyhtiön välillä ajanjaksolle 3.9.2006—31.12.2007 sovitun sopimuksen mukaista Helsinki—Riihimäki -välin, Helsinki—Karjaa -välin ja Helsinki—Lahti -välin lähiliikennettä. Siltä osin kuin liikenteen myönteinen kehitys ja ratakapasiteetti antaa mahdollisuuksia, tarjontaa parannetaan. Lähiliikenteessä tehdään arviolta 10,5 miljoonaa matkaa vuonna 2007.

Kemijärven yöjunaliikenteen ostolla turvataan matkailuelinkeinon ja -keskusten kannalta tärkeää saavutettavuutta makuuvaunuilla. Liikenne hoidetaan aggregaattivaunujen avulla uudella makuuvaunukalustolla.
 
Kehärata ei saanut sitten mitään, ei edes suunnittelurahaa. Lentokentän raideyhteys saa siis odottaa edelleen. Mutta Länsimetro sai ilahduttavasti rahaa suunnitteluun, tosin hieman vähemmän kuin "anottiin".
 
Kehärata ei saanut sitten mitään, ei edes suunnittelurahaa. Lentokentän raideyhteys saa siis odottaa edelleen. Mutta Länsimetro sai ilahduttavasti rahaa suunnitteluun, tosin hieman vähemmän kuin "anottiin".

Mitenkähän käy Kehäradan varren lähiöiden suunnitelun nyt, niiden vetovoima melko syrjäisessä paikassa kun perustuu tuohon rataan. Tuleeko taas lisää autokaupunkia. Ja Etelä-Espoohan ei autokaupungista joukkoliikennekaupungiksi muutu metron rakentamalla, sillä se on jo valmiiksi rakennettu.
 
Mitenkähän käy Kehäradan varren lähiöiden suunnitelun nyt, niiden vetovoima melko syrjäisessä paikassa kun perustuu tuohon rataan.
Ei ole mikään iso asia jatkaa rataa Vantaankoskelta pari kilometriä sitä mukaa kun alueelle rakennetaan. Ei sitä varten tarvitse tehdä kilometrikaupalla tunnelia metsän alle.

Antero
 
Ei ole mikään iso asia jatkaa rataa Vantaankoskelta pari kilometriä sitä mukaa kun alueelle rakennetaan. Ei sitä varten tarvitse tehdä kilometrikaupalla tunnelia metsän alle.

Entäs tuo Asolan alue, kannattaako sinne johtaa omaa junalinjaa yhden aseman vuoksi? Mielestäni ainakin tuo kehäradan itäosa tulisi rakentaa lentoasemalle saakka. Ja samalla vaivalla se rata kai voidaan jatkaa sitten länteenkin, tunnelirakentaminen kun on halpaa. Jos vaan niitä lähiöitä sitten saadaan tarpeeksi siihen radan varteen. Jotain selkeää joukkoliikennettä sinne lentoasemalle joka tapauksessa pitäisi saada, ja mielellään sellaista, joka palvelisi sekä Jumboa, Aviapolista että lentoasemaa. Lentoaseman metro ja kehäradan rakentamatta jättäminen? Pasilan kautta voi vaihtaa Tikkurilan suunnasta Myyrmäen suuntaan kätevästi ja Kehä III:n kautta voidaan ajaa busseja.
 
Entäs tuo Asolan alue, kannattaako sinne johtaa omaa junalinjaa yhden aseman vuoksi?
Ei kannata, jos sitä rakennetaan "metromaisesti". Sen sijaan 1-raiteinen kevyeen pysäkkiin päättyvä rata voisi olla perusteltu, joskin poikkeaminen pääradasta tulee kalliiksi. Siihen kun tarvitaan samatapaiset rakenteet kuin Keravalla Oikoradan erkaantuessa pääradasta.

Jotain selkeää joukkoliikennettä sinne lentoasemalle joka tapauksessa pitäisi saada, ja mielellään sellaista, joka palvelisi sekä Jumboa, Aviapolista että lentoasemaa. Lentoaseman metro ja kehäradan rakentamatta jättäminen?
Aviapoliksessa oleva asema ei palvele Jumboa. Jos kauppakeskusta halutaan palvella joukkoliikenteellä, pysäkin on oltava lähempänä kuin parkkialueet.

Lentokenttämetro on minusta jo syntyessään kuollut ajatus siksi, että pääradan vienti lentoaseman kautta on se oikea ja koko Suomea palveleva ratkaisu. Eikä metrorata ole yhtään sen halvempi kuin pikajunille kelvollinen ratakaan, jolla voidaan ajaa "metroja" nopealla paikallisjunakalustolla. Metroradalla sen sijaan ei voi ajaa pikajunia.

Ja samalla vaivalla se rata kai voidaan jatkaa sitten länteenkin, tunnelirakentaminen kun on halpaa.
Ei se nyt niin halpaa ole, kun Kivistöön on laskettu rakennettavan rata noin 60 miljoonalla ja koko Marjaradan budjetti on luokkaa 350 miljoonaa (luvut muistinvaraiset).

Antero
 
Lentokenttämetro on minusta jo syntyessään kuollut ajatus siksi, että pääradan vienti lentoaseman kautta on se oikea ja koko Suomea palveleva ratkaisu. Eikä metrorata ole yhtään sen halvempi kuin pikajunille kelvollinen ratakaan, jolla voidaan ajaa "metroja" nopealla paikallisjunakalustolla. Metroradalla sen sijaan ei voi ajaa pikajunia.

Niin, miksei. Linjaus voisi lähteä Pasilasta sitä lentoaseman metron reittiä mukaillen, mutta pikajunakelpoisena ratkaisuna. Pysäkkien paikkoja olisi ainakin Maunulassa, Pakilassa, Torpparinmäessä, Tammistossa, Kartanonkosken/Jumbon alueella, Aviapoliksessa sekä lentoaseman teknisellä alueella ennen lentoaseman pysäkkiä. Jos rata reititettäisiin Hyrylän kautta, saataisiin tämäkin suunta raideliikenteen piiriin. Järvenpäässä sitten yhteys päärataan. Tosin tällöin yhteys saataisiin vain Tampereen suuntaan. Keravalle reitittämällä saataisiin yhteys myös oikoradalle, mutta Hyrylä jäisi palvelematta ja tulisi rataan sitten jonkinnäköinen mutka.
 
Jos rata reititettäisiin Hyrylän kautta, saataisiin tämäkin suunta raideliikenteen piiriin. Järvenpäässä sitten yhteys päärataan. Tosin tällöin yhteys saataisiin vain Tampereen suuntaan. Keravalle reitittämällä saataisiin yhteys myös oikoradalle, mutta Hyrylä jäisi palvelematta ja tulisi rataan sitten jonkinnäköinen mutka.

Oikoratahan alkaa vasta Keravan pohjoispuolelta, joten lentokenttärata voisi jatkua Hyrylästä koilliseen yhtyen suoraan oikorataan. Tampereen suuntaan matkaavat junat sitten vain kääntyisivät Keravan pohjoispuolella vanhalle pääradalle kohti pohjoista.
 
Mitenkähän käy Kehäradan varren lähiöiden suunnitelun nyt, niiden vetovoima melko syrjäisessä paikassa kun perustuu tuohon rataan. Tuleeko taas lisää autokaupunkia. Ja Etelä-Espoohan ei autokaupungista joukkoliikennekaupungiksi muutu metron rakentamalla, sillä se on jo valmiiksi rakennettu.

Ei Etelä-Espoo mielestäni ole kokonaisuudessaan pelkkää autokaupunkia, sieltä ainoastaan puuttuu raideliikenne. Ei Etelä-Espoo myöskään ole valmis. Mahdollisesti rakennettavan länsimetron vartta voidaan vielä selvästi tiivistää. Keilaniemeen on muunmuassa suunnitteilla 26-kerroksinen torni, johon ilmeisesti tulee myös asuntoja. Otaniemi on hiljalleen täydentynyt ja eiköhan Otaniemeen vielä lisää rakennuksia vielä ilmesty, varsinkin jos Kehä I tunneloidaan Tapiolan ja Otaniemen väliltä ja sen päälle rakennetaan. Tapiolan keskustaan ja sen tuntumaan on suunnitteilla mielestäni yllättävän paljon. Tulevan Niittymaan metroaseman läheisyyteen on rakennettu kerrostaloja jo jonkin aikaa ja paljon lisää on suunnitteilla, esimerkiksi urheilupuiston eteläpuolelle. Matinkylän ja Olarin alue jatkaa yhteen kasvamistaan. Myöskin lännempänä varmasti tulee vielä tapahtumaan paljon.

Kyllä Etelä-Espoosta tulee vielä selvästi kaupunkimaisempi ja metro tuo sille selkärangan. Jos metroa aletaan rakentamaan, toivottavasti se saadaan jatkumaan Kivenlahteen saakka. Ei pelkkä metro riitä Etelä-Espoolle, vaan tarvitaan pikaratikkapoikittaisyhteyksiä. Metroreitin ulkopuolella tapahtuu myöskin paljon, esimerkiksi Puolarmetsään on tulossa paljon asutusta. Sehän sen metron huonoja puolia on, että sen reitin ulkopuolelle jää kuitenkin niin paljon.
 
Ei Etelä-Espoo mielestäni ole kokonaisuudessaan pelkkää autokaupunkia, sieltä ainoastaan puuttuu raideliikenne.

On se minusta nykyisellään autokaupunkia. Kerrostalolähiöt ovat ikään kuin joukkoliikennekaupunkia, mutta kadut ovat leveitä ja suojateitä harvakseltaan. Myöskään palvelut eivät ole keskittyneitä kuten raskasraiteisiin perustuvassa joukkoliikennekaupungissa, vaan ne kituvat hajallaan väen käydessä bussilla ja autolla Isossa Omenassa. Suojateitä tulisi rakentaa tiheämmin ja autoliikennettä rauhoittaa, jos haluttaisiin tehdä Etelä-Espoosta joukkoliikenteen käyttäjälle mukavempi paikka.
 
On se minusta nykyisellään autokaupunkia. Kerrostalolähiöt ovat ikään kuin joukkoliikennekaupunkia, mutta kadut ovat leveitä ja suojateitä harvakseltaan. Myöskään palvelut eivät ole keskittyneitä kuten raskasraiteisiin perustuvassa joukkoliikennekaupungissa, vaan ne kituvat hajallaan väen käydessä bussilla ja autolla Isossa Omenassa. Suojateitä tulisi rakentaa tiheämmin ja autoliikennettä rauhoittaa, jos haluttaisiin tehdä Etelä-Espoosta joukkoliikenteen käyttäjälle mukavempi paikka.

Jos palvelut keskittyvät vain metroasemien luokse, ovat ne jo aivan liian harvassa. Metroasemia ei kuitenkaan tule niin tiheästi ja kattavasti. Kyllä vähintään peruselintarvikkeet tulisi saada lyhyen kävelymatkan päästä kotoa. Kaupallisten palveluiden sijoittuminen metroasemien luo on tietenkin paljon parempi vaihtoehto kuin niiden sijoittuminen pelkästään autoilijoiden ehdoilla moottoriteiden varsille.

Eilen lehtileikkeitä selaillessani tuli vastaan Vantaan Aviapoliksesta/Pakkalasta kertova artikkeli. Siinä oleva ilmasta kuvattu kuva kertoi hyvin, minkä tyyppisestä alueesta on kyse. Jumbon ympäristö jos mikä on autokaupunkia. Autoliikenteelle ja autojen pysäköinnille varattu alue on tolkuttoman suuri. Jumbon vieressä on muutama kerrostalokortteli, mutta Jumbon ja kerrostalojen välissä on tietenkin laajat parkkipaikkakentät. Jos ne parkkipaikat siivottaisiin parkkihalliin, saataisiin muutaman korttelin verran lisää asutusta Jumbon palveluiden ääreen. Surullista on, että suurin osa asutuksesta Pakkalassa on kuitenkin ikävän pikän kävelymatkan päässä palveluista. Tämä osa Vantaata on mielestäni paljon ongelmallisempi kuin Etelä-Espoo.
 
Jumbon ympäristö jos mikä on autokaupunkia. Autoliikenteelle ja autojen pysäköinnille varattu alue on tolkuttoman suuri. Jumbon vieressä on muutama kerrostalokortteli, mutta Jumbon ja kerrostalojen välissä on tietenkin laajat parkkipaikkakentät.

Samaten kävellen tai julkisilla kun saapuu Jumboon, joutuu menemään hankalaa ja epämukavaa reittiä autojen vierestä väistellen väärin pysäköityjä moottoripyöriä ja kurvailevia autoja. Ei se ole kovin mukava paikka. Kunnon jalankulkutunneli Jumbon alatasolta bussipysäkeille ja kävelijöiden alikulku Jumbosta tien ali Kartanonkoskelle olisi asiaa. Muutoin Kartanonkoskelle olisi saatava oma lähikauppa. Yleensä ottaen alue on kuitenkin vastenmielinen kävellä tai pyöräillä, kun autojen keskellä joutuu menemään. Jopa Kannelmäen Prismassakin on miellyttävämpää käydä julkisilla.

Helsingin kaupungilla on pitkät perinteet kaupungin suunnittelusta muillekin kuin autonkäyttäjille, mutta Vantaalla ja Espoossa on varmaan sen verran nuorta tuo kaupunkisuunnittelukulttuuri, että heillä eivät vielä ole oppineet suunnittelemaan perinteistä kaupunkia. Edistystä tapahtuu silti vähitellen, Tikkurilan keskustaakin aletaan tiivistää ja muuttaa kaupunkimaiseksi. Siitä ei varmaan silti mihinkään pääse ikinä, että Espoo ja Vantaa ovat aina jonkinnäköisiä lähiörykelmiä ja Helsingin keskusta on se aito keskusta, joka tuntuu myös keskustalta ja kokoaa koko kaupunkiseudun väen yhteen paikkaan Kirkkonummesta Klaukkalaan ja Sipooseen.
 
Viimeksi muokattu:
Jos ne parkkipaikat siivottaisiin parkkihalliin, saataisiin muutaman korttelin verran lisää asutusta Jumbon palveluiden ääreen.

Niin kivaa kuin tuo parkkipaikkojen korvaaminen asuinrakennuksilla olisikin niin se ei taida olla mahdollista. Ne parkkipaikat kun sijaitsevat suurjännitelinjan alla.
 
Takaisin
Ylös