Länsimetro

Metrokuskien palkat myös putoavat pois ja näin tulee säästöä.
... ja metrokuljettajien palkkojen tilalle tulee muulla nimikkeellä palkattujen henkilöiden palkat. Pariisin linja 14 työllistää enemmän ihmisiä kuin kuljettajin varustettu itämetro.

Kansainvälisessä metrokeskustelussa on enimmäkseen jo myönnetty, ettei automaatti mitään säästä. Mutta kansainvälinen kokemushan ei sovellu Suomen erikoisolosuhteisiin. Paitsi esim. silloin, kun otetaan esimerkkiä Lontoosta ja New Yorkista, joissa olevat metrot todistavat, että Helsingissäkin pitää olla metro.

Antero
 
Tässä tietoa Länsimetron rahoitustilanteesta suoraan eduskunnasta.

YLE uutiset 7.2.2008

Yle uutiset 7.2.2008 sanoi:
Vehviläinen selvensi valtion tukea Länsimetrolle
Julkaistu 07.02.2008, klo 19.38 (päivitetty 07.02.2008, klo 19.44)
Liikenneministeri Anu Vehviläinen oikoo käsityksiä valtion osuudesta Länsimetron kustannuksiin. Vehviläinen muistuttaa, että hallitus on luvannut osallistua vain metron suunnittelukustannuksiin korkeintaan 30 prosentin osuudella, enintään 15 miljoonalla eurolla. Mitään päätöksiä osallitumisesta rakentamiskustannuksiin ei ole vielä tehty, korostaa Vehviläinen.
Hallitus käy kustannukset tarkasti läpi Helsingin ja Espoon kanssa ja hankkeeseen osallistumisesta päätetään liikennepolittisen selonteon yhteydessä kevään aikana.

Hallituksen kantaa länsimetron kohonneisiin rakentamiskustannuksiin tivasi eduskunnassa perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja ja espoon kaupunginhallituksen jäsen Timo Soini. Soini peräsi, saako Espoon kaupunki valtiolta 150 miljonaa euroa lisää kohonneiden rakentamiskustannusten vuoksi.

Länsimetron kustannukset ovat nouseet 350 miljoonaa euroa siitä kun Espoon valtuusto päätti metron rakentamisesta Espooseen. Länsimetron rakentamisen arvioidaan nyt maksavan 800 miljoonaa euroa.
 
Automaattiovet eivät ole mikään pakollinen varuste automaattimetrossa. Automaattiovista on toki hyötyä jos halutaan maksimoida turvallisuutta.
HKL esitti aluksi, että ei tule ovia vaan lasersäteet valvovat radalle menijöitä. Kun ovien kanssa on sekin hankaluus, että 100- ja 200-sarjojen ovet ovat eri kohdilla. Mutta taitaa olla tässäkin asiassa niin, että pelastusviranomaisilla on onneksi valta ottaa kanta turvallisuuskysymyksiin, ja siellä ajatellaan asiat vastuullisesti.

Pitäisi tässä vaiheessa tutkia myös osittain maanpäällisen metron kustannukset kokonaan maanalaiseen verrattuna, ja miten uudet turvallisuuusmääräykset vaikuttavat niissä.
Niin, syyskuun 2006 valtuustopäätöksen mukaan toimittaessa tulee todeta tässä vaiheessa, että asetetut ehdot eivät täyty, joten peli puhalletaan poikki. Vai onko Espoon valtuuston päätöksenteko pelkkää pelleilyä, jolla ei ole mitään merkitystä?

Kakkoseksi vertailussa selvinnyt vaihtoehto metrolle, eli kehittynyt bussijärjestelmä, edellyttää kanssa että pari kilometria pitkä tunneli länsiväylän päättymiskohdasta keskustaan pitää rakentaa...

Todellisuudessa ei edes tiedetä millaisia turvallisuusvaatimuksia asetetaan bussitunnelille v 2015, ja voiko bussit edes silloinkaan kulkea maakaasulla jne, joten kukaan ei voi tänään ennustaa kovin tarkkaan 0+ bussivaihtoehdon todellisia kustannuksia, jos metroa ei päätetä rakentaa.
Hiljan on rakennettu bussitunneli Kampin keskukseen, mutta se ei tietenkään ole kovin pitkä. Bussitunneli on kuitenkin vaativampi siinä mielessä, että bussit tuottavat pakokaasuja ja palovaara on suurempi kuin sähkökulkuneuvolla. Essenin urabussin tunneliosuudella ajettin johdinautoina juuri näistä syistä, keskustatunnelia suunniteltiin busseilta kielletyksi. Näyttää siltä, ettei RaideYVA:n yhteydessä bussitunnelia suunniteltu kovinkaan yksityiskohtaisesti - ehkä siksi, ettei ollut aikomuskaan joutua toteuttamaan sitä.

Metrovartija ei ole sama asia kuin metronkuljettaja. Metrovartijaksi voi laittaa minkä tahansa vartiointiliikkeen kaverin, mutta metrokuljettajaksi pitää kouluttaa, pitää olla jokin tutkintokin jne...
Metrovartijallekin on maksettava palkkaa, eikä vartijaksikaan pääse ihan kuka vaan. Lisäksi siinä tilanteessa, ettei metroissa ole hätätilanteeseen koulutettuja kuljettajia, metron hätätilannekoulutus on oltava vartijoilla.

Kaiken kaikkiaan sanon, että olisi ollut syytä selvittää aidosti maailman kuljettajattomien metrojen järjestelyjä eikä lähteä väittämään, että homma toimii vain sillä, että annetaan metrokuskeille potkut ja kaikki on hyvin.

Antero
 
Espoo alkaa vetäytyä

Espoolaisen valtuutetun ja kaupunginhallituksen jäsenen Timo Soinin suora kysymys liikenneministerille valtion osallistumisesta metron rahoitukseen on pannut länsimetrohankkeen perääntymään. Lauantain Hufvudstadsbladtin mukaan asiaa ei käsitelläkään maanantain 11.2. kaupunginhallituksessa eikä siten valtuustossa 25.2.

Espoo siis ei aio esittää valtiolle, mihin ja mitä varten se haluaa tukea metron rakentamiseen. Liikenneministeri Vehviläinen puolestaan odotti juuri sitä hallituksen liikennehankkeiden kehyksistä päättämiseen 11.3.

Tämä on omituista pallottelua ja selittämistä, jonka metroa haluavat tahot ovat aiheuttaneet itse väittämällä, että valtio olisi luvannut jotain metrosta. Totta kai jossain vaiheessa tulee vastaan totuuden hetki, ja nyt se on tullut.

LVM:n näkökulma on aika selvä ja sitä olisi voinut teroittaa myös espoolaisille päättäjille, jo syksyllä 2006. Rahallisesti periaate on ollut, että hankkeen HK-suhteen tulee olla suurempi kuin yksi, jotta sitä edes harkitaan. Toteutettavien hankkeiden listalle on edellytetty HK-luvuksi 1,5, siis hyödyt ovat 1,5-kertaiset kuluihin nähden. Hallitusohjelmassa on tavoite joukkoliikenteen käytön lisäämisestä ja ympäristöhaittojen vähentämisestä.

Nämä ovat aika selvät raamit. Näihin raameihin ei mahdu 800 miljoonan hanke HK-suhteella 0,3-0,6 ja ilman joukkoliikenteen käytön lisäystä ja siten merkittävää ympäristöhaittojen vähenemistä. Yrittääkö Espoo vierittää LVM:lle sen vastuun, jota se ei itse uskalla ottaa jättämällä ottamatta kantaa kohonneisiin kustannuksiin ja tehdyn suunniteman hyödyttömyyteen?

HBL:n jutun mukaan epämääräinen linja näyttää jatkuvan. Puhutaan ”kymmenien miljoonien” säästöstä lyhentämällä asemia. Se vaan ei riitä, kun todelliset ongelmat ovat kalliissa tunnelirakentamisessa ja turhassa kuljettajattomassa ajossa. Nyt tarvitaan satojen miljoonien säästöjä sekä rakenteellisia muutoksia, jotta hankeesta saataisiin tavoiteltavia hyötyjä.

Suoraselkäisyyttä ja vastuullista on myöntää, että hanke on karannut käsistä, ja joko siitä luovutaan kokonaan tai suunnitellaan se uudestaan niin, että siitä on hyötyä ja kustannukset ovat kohtuulliset. Se kyllä edellyttää sitten mm. YVA-vaihtoehtojen virheiden myöntämistä. Mutta eikö sekin olisi pienempi paha kuin koko touhun hautaaminen?

Antero
 
Kuinkahan paljon hinta putoaisi jos länsimetro pätkäistäisiin Tapiolaan josta muodostuisi 'länsikeskus'? Jo tuossakin tapauksessa pystyttäisiin vähentämään länsiväylän ruuhkia 'hieman'...en tosin ole suunnittelija joten en osaa sanoa mitään ajatuksen toimivuudesta.

Jossain suunnitelmassa varmaan jo laskettiin kumpi tulee halvemmaksi, tunneli lauttasaaresta keilaniemeen vai siltarata? hieman tosin karttaa ja googlen sateliittikuvia katselleena voisin tosin todeta, että siellä voipi olla hieman reititysongelmia, joten tunneli taitaa olla tehokkaampi?
 
Kuinkahan paljon hinta putoaisi jos länsimetro pätkäistäisiin Tapiolaan josta muodostuisi 'länsikeskus'? Jo tuossakin tapauksessa pystyttäisiin vähentämään länsiväylän ruuhkia 'hieman'...

Todettakoon nyt taas sadannen kerran, että länsimetrosta tehdyn YVA-selvityksen mukaan Matinkylään ulottuva metro ei vähennä Länsiväylän autoliikennettä eikä lisää joukkoliikennematkustuksen osuutta.
 
Paljonkohan säästöä kertyisi jos Otaniemen mutkan sekä Keilaniemen aseman jättäisi pois? Linja olisi kartalla luontevamman näköinen kuin nyt suunniteltu kiemura Otaniemen kautta. Viivasuora linja Lauttasaaresta Tapiolan keskustaan.

Matka-aika Matinkylästä Helsingin keskustaan lyhenisi kolmella minuutilla. Suurimmalle osalle matkustajistahan Otaniemen lenkki on turha.
Ymmärrän kyllä, että metro on ladannut suuret kiinteistönjalostusodotukset sekä Keilalahteen että Otaniemeen, mutta jos säästöjä kaivataan..
 
Todettakoon nyt taas sadannen kerran, että länsimetrosta tehdyn YVA-selvityksen mukaan Matinkylään ulottuva metro ei vähennä Länsiväylän autoliikennettä eikä lisää joukkoliikennematkustuksen osuutta.

YVA:n mukaan sekä metro että kombi-vaihtoehto lisäävät joukkoliikenteen osuutta kaikissa eteläisen Espoon ja pk-seudun muiden kaupunkien välisillä matkoilla (siis länsiväylä on tässä irrelevantti vertailukohde). Metro vähentää autoliikenenttä mm kehäykkösellä. Muut YVA:ssa tutkitut vaihtoehdot lisäävät autoilua kaiken kaikkiaan.

Jos rahasta on pula, niin metro Tapiolaankin asti ajaisi saman asian käytännösä kuin metro Matinkylään. Optimaalisin paikka liityntäterminaalille jossa Tapiolaa kauempaa tulevat länsiväyläbussit kääntyvät, olisi silloin Keilaniemessä.

t. Rainer
 
Metro vähentää autoliikenenttä mm kehäykkösellä.
Niinhän ajateltiin silloin, kun YVAa tehtiin. Sen jälkeen syntyi metron suunnittelupäätös, johon koplattiin tukku kehätiehankkeita niin, että metro ei niiden toteutuessa varmasti vähennä autoliikennettä.

Jos rahasta on pula, niin metro Tapiolaankin asti ajaisi saman asian käytännösä kuin metro Matinkylään. Optimaalisin paikka liityntäterminaalille jossa Tapiolaa kauempaa tulevat länsiväyläbussit kääntyvät, olisi silloin Keilaniemessä.
Jos rahat eivät enää riitä kuin Tapiolaan asti, viimeistään siinä vaiheessa varmaan päättäjistä sitkeimmätkin huomaavat, että nykyinen metro Ruoholahteen ajaa suunnilleen saman asian ihan ilmaiseksi.
 
Lisää omituisia käsityksiä valtion ”lupauksista” löytyy tällaisesta keskustelusta.

Espoon valtuuston pj. Sistonen siis esittää, että olisi ollut jokin lupaus tai sopimus siitä, että Espoo, Helsinki ja valtio maksaisivat tasan kolmasosan kukin metrosta Tapiolaan asti ja siitä edelleen valtion osuus olisi 30 % ja Espoon 70 %.

En voi kuin ihmetellä, miten heppoisin perustein Espoossa metroasiaa oikein käsitellään. Kun totuus on, ettei valtio ole missään vaiheessa luvannut mitään metron rakentamisesta, eri ryhmillä näyttää olevan vielä erilaisia varmoja käsityksiä siitä, miten joku muu kuin Espoon kaupunki metroa Espoossa maksaa.

Meille Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnalle kerrottiin Espoon syyskuun 2006 metropäätöksen jälkeen, että kaiken aikaa on ollut Espoon kanssa selvä, että kustannukset jaetaan ”rajalta poikki”-periaatteella. Eivätkö espoolaiset neuvottelijat ole ymmärtäneet mistä on sovittu, vai ovatko helsinkiläiset ymmärtäneet väärin? Eikö Espoossa ole valtuustoryhmille ja valtuutetuille uskallettu kertoa, mikä on metron maksamisessa totuus? Ei ole ihme, että muutamat espoolaispoliitikot ovat moittineet sitä, ettei ole selvitetty, mitä metro espoolaisille maksaa.

Antero
 
Ei nyt ihan liity länsimetroon, mutta silloin kun tehtiin päätös metron pidentämisestä Kampista Ruoholahteen, niin keskusteltiinko ajatuksesta vetää metro samantien Lauttasaareen? Oliko siitä mitään vakavaa keskustelua ja/tai tutkittiinko asiaa. Minkälainen 'taistelu' käytiin Ruoholahden pidennyksestä noin ylipäätänsä?
 
Ei nyt ihan liity länsimetroon, mutta silloin kun tehtiin päätös metron pidentämisestä Kampista Ruoholahteen, niin keskusteltiinko ajatuksesta vetää metro samantien Lauttasaareen?
Minun tietääkseni Ruoholahden valinnalla haluttiin osoittaa Espoolle, että metro tulee tätä kautta. Ja bussit voidaan pysäyttää Länsiväylän päähän. Samoihin aikoihin taisi ajoittua Espoon puolella Keilalahden lisärakentamsen kaavoitus siten, että metrolinjan sijoittaminen maanpäällisenä Lauttasaaresta länteen päin vaikeutui tai kävi mahdottomaksi.

Minkälainen 'taistelu' käytiin Ruoholahden pidennyksestä noin ylipäätänsä?
En muista, että metron laajennuksista Helsingin sisällä olisi koskaan mitenkään taisteltu, ainakaan julkisesti. Olihan Ruoholahdessa joka tapauksessa tulossa suuri muutos rähjäisen teollisuusalueen muuttamisessa sellaiseksi, kuin se nykyään on.

Antero
 
Niinhän ajateltiin silloin, kun YVAa tehtiin. Sen jälkeen syntyi metron suunnittelupäätös, johon koplattiin tukku kehätiehankkeita niin, että metro ei niiden toteutuessa varmasti vähennä autoliikennettä.
Kerro mikä se tukku kehätiehankkeita oikein on. Mulla ei ole tiedossa yhtään kehätiehanketta joka olisi koplattu metroon, ja ainoat tällä hetkellä sovitut kehäteihin kohdistuvat työt ovat kehäykkösen järjestelyt tunneleineen Leppävaaran Vallikalliossa sekä Hakamäentie. Nämä kaksi olisi rakennettu joka tapauksessa tuli metro tai ei. Keskustatunneli , joka olisi ollut varsinainen autoilijoiden metro, on kokonaan kuopattu. Kehäkakkosen jatke tulee sitten aikanaan jos tulee. Se on kuitenkin varmaa, että jos metroa eikä mitään muuta raidetta rakenneta seuravaan 10 vuoden aikana edes Tapiolaan asti, niin sekä keskustatunnelia joudutaan tosissaan harkitsemaan uudelleen, että kehäykkönen ja kakkonen lvennettävä tuntuvasti. Sitä metroa ja kaikkea joukkoliikennettä vastustavat vannoutuneet autoilijat pohjimmillaan toivovat.

Kehäteitä ruuhkauttaa työmatkaliikenteen lisäksi pitkän matkan auto- ja rekkaliikenne Helsingin läpi. Ajaminen kehillä ruuhka-aikaan, vaikka nämä mainitut parannustyöt toteutettaisiin, ovat yhtä tuskaa, mutta monelle nykyään ainoa vaihtoehto, koska pääseminen joukkoliikentellä lännen ja idän välillä kunnon raideyhteyden puuttumisen vuoksi takkuaa. Lisäksi autolla ajaminen tulee vuosi vuodelta kalliimmaksi polttoainehintojen kohotessa, sekä jos otetaan käyttöön vielä ruuhkamaksuja. Ei kukaan niillä kehillä huvikseen aja.

Jos rahat eivät enää riitä kuin Tapiolaan asti, viimeistään siinä vaiheessa varmaan päättäjistä sitkeimmätkin huomaavat, että nykyinen metro Ruoholahteen ajaa suunnilleen saman asian ihan ilmaiseksi.
Nykyinen metro joka päätty Ruoholahteen on ilveilyä niitä kohtaan joka asuvat idässä tai pohjoisessa ja joilla on työ tai opiskelupaikka Otaniemen-Tapiolan alueella. Metron jatkaminen pari pysäkkiä Ruoholahdesta länteen, josta suurin osa tulisi Helsingin alueelle, olisi pikkujuttu siihen verrattuna että Espoo rakentaa 20 km metroa Kirkkonummen rajalle asti.

t. Rainer
 
Viimeksi muokattu:
Minun on vaikea nähdä länsimetrosta apua kehäteiden ruuhkiin. Espoossa Kehä 1 palvelee sisäistä pohjois-etelä-liikennettä ja K1:n vilkkaimmin liikennöity väli on Tuusulantien ja Hämeenlinnantien väli. Miten länsimetro voisi näihin vaikuttaa?

K3:n ruuhkat ovat vielä kauempana, ja niitä vartenhan markkinoidaan Marjarataa.

Länsimetron perimmäinen ongelmahan on, ettei siitä ole mitään hyötyä joukkoliikenteelle! Tämän sai kuulla tänään myös Vantaan kaupungin lausunnosta länsimetron liityntäliikennesuunnitelmaan. Tarvitaan suoria yhteyksiä Vantaalta Espooseen, ei ainoastaan yheyksiä Helsingin kautta, etenkin kun vaihto junista metroon on niin surkea.

Kehäteiden ruuhkia helpotetaan kehämäisellä joukkoliikenteellä. Jokeri on muutettava ratikaksi ensimmäisenä seudun hankkeena ja seuraavaksi panostettava Vantaan tason poikittaiseen ratikkaan, koska se kulkee olemassa olevassa yhdyskuntarakenteessa.

Raidejokerikin on nähtävä verkon osana, ei yhtenä ”kevytmetrolinjana”. Nykyisen 550:n tapaan sen tulee palvella myös Otaniemi, ei jättää Otaniemi liityntäliikenteen varaan suhteessa Jokeriin. Tämäkin ongelma oli mainittu Vantaan lausunnossa.

Antero
 
Takaisin
Ylös