Länsimetro

Enemmän kaipaisin kuitenkin lähdeviitteitä. Eipähän pääse kukaan sitten sanomaan, että asiat on keksitty omasta päästä tai on tässäkin kirjoittajan tulkintoja.
Pääasialliset lähteet ovat metrosta vuosien varrella tehdyt selvitykset ja raportit. Olen pyrkinyt mainitsemaan lähteet itse tekstin yhteydessä, ei erillisinä viitteinä, mutta varmaankin luettelo lähdemateriaalista olisi paikallaan.

Tässä nyt kuitenkin tärkeimmät lähteet siten kuin niiden nimet muistan:

Länsimetron hankesuunnitelma 2007
Länsimetron liityntäliikennesuunnitelma 12.2007
RaideYVA:an liittyvät yhteiskuntataloudelliset tarkastelut 2006
RaideYVA:n pääraportti 2005
Espoon yleiskaavaluonnos
TramWest-suunnitelma
LVM:n hankearviointiohje 2003
Metron automatisointiraportit
HKL:n yksikkökustannusraportit
Espoon liikennejärjestelmäselvitys 2002
PLJ-suunnitelmat
Smith-Polvisen liikennesuunnitelma 1968
SRS:n www-sivut
Lehti-, radio- ja TV-uutiset
Luottamuselinten kokousmateriaali
Henkilöhaastattelut

Osittain sivujen sisältö on jo vuosia vanhaa, ja olen kirjannut asioita sivuille usean vuoden kuluessa.

Nerokas oivallus! Eli siis suurempi säästö saataisiin länsimetrolle siitä, että luovuttaisiin automatisoinnista, joka ei säästä henkilöstökuluja, ja joka ei mahdollista nykyistä tiheämpää vuoroväliä, koska turvallisuus lasketaan siltä pohjalta, että kullakin asemavälillä on vain yksi juna kerrallaan.
Automaatiohan on yksi erillinen kokonaisuutensa, mutta näyttää siltä, ettei sen vaikutusta ole pohdittu loppuun asti tältäkään osin. Automaatin kanssahan koko perusajatus siitä, että se säästää henkilökuntamenoja, on väärä. Kulunvalvonnan uusiminen pitäisi ymmärtää teknisesti vanhentuneen järjestelmän korvaamisena uudella, jolla voidaan hoitaa sellainen liikenne, kuin on tarpeen. Ei niin päin, että keksitään olemattomia tarpeita, jotta olisi syy ostaa automaatti. Kulunvalvonnan uusiminen on kallis hanke joka tapauksessa, ei ole mitään mieltä keksiä vielä ylimääräisiä kustannuksia itse hankinnan lisäksi.

Mitenkäs Helsingin maanalainen osuus? Kampin ja Ruohiksen välinen ajoaikako sitten määrittelee itämetron todellisen minimivuorovälin, vai onkohan siellä turvallisuusjärjestelyt automaattivaiheessakaan samaa luokkaa kuin mitä Espooseen nyt suunnitellaan?
Ruoholahti - Kamppi on nyt pisin tunnelissa oleva asemaväli, mutta sen ajoaika on 1,8 min. Eli nykyisen radan kanssa ei tule ongelmaa kahdesta junasta yhdellä asemavälillä.

Nykyisen radan turvallisuusjärjestelyt ovatkin mielenkiintoinen kysymys, jos järjestelmää lähdetään muuttamaan. Periaatehan on, että järjestelmä on aikanaan hyväksytty ja liikennelupa annettu sellaisena kuin rata ja junat ovat nyt. Liikennelupa on voimassa toistaiseksi, ja se voi päättyä joko siksi, että järjestelmä muuttuu niin paljon, että lupaehdot eivät enää täyty, tai lupa joudutaan päättämään lainmuutoksen perusteella.

Käyköhän vielä niin, että itämetron automatisoinnin hintalappu moninkertaistuu turvamääräysten tarkistamisen taikka ajatasaistamisen vuoksi, ja sitten hankkeesta luovutaan järjettömien kustannusten vuoksi?
Minun on vaikea uskoa, että kuljettajien poistaminen junista ei olisi niin suuri muutos, että metron liikennöintilupaa ei harkittaisi uudelleen. Ja silloin se harkitaan nyt voimassa olevien määräysten puitteissa. Ja silloin säännöt ovat samat kuin Espooseen suunnitellulla uudella radalla ja asemilla.

Jos siis arvioidaan itse järjestelmän hinnaksi 70-90 M€, tulee lisäksi kustannukset tunnelin mittaisesta evakuointilaiturista, ajotunneleiden välisistä kulkuteistä, laituriovista, ilmastoinnin uudelleenjärjestämisestä jne. Tunnelia on onneksi Helsingissä vain noin 4,5 km, mutta en olisi yllättynyt, jos tämä maksaisi noin 100 M€.

Kerrotko vielä, mikä on lähteesi näille turvajärjestelyiden lähtökohdille?
Ne ovat haastattelutietoa.

Tämä nyt ei ollut mikään uutinen. Mutta outoa on tietysti se, ettei mikään media ole pahemmin välittänyt kiinnittää HK-asiaan mitään huomiota.
Se voi olla vähän liian vaikea asia lehtiuutisessa. Toisaalta, eipä siitä kirjoiteta lehdistötiedotteita, kun kannattavuus muuttuu tappiollisuudeksi.

Eihän sellaista mainittu tänään Marjaradankaan hinnan nousun yhteydessä. Viimeksi on sen kannattavuutta laskettu 2006, ja silloin oli investoinnin hinta 345 M€. HK-suhde yhdykuntarakennevaikutuksilla oli 1,4. Nyt on hinta 590 M€, eli investointi on kasvanut 1,7-kertaiseksi, mutta hyödyt ovat samat. HK-suhde on 0,82 - siis kannattamaton.

Antero
 
Nykyisen radan turvallisuusjärjestelyt ovatkin mielenkiintoinen kysymys, jos järjestelmää lähdetään muuttamaan. Periaatehan on, että järjestelmä on aikanaan hyväksytty ja liikennelupa annettu sellaisena kuin rata ja junat ovat nyt. Liikennelupa on voimassa toistaiseksi, ja se voi päättyä joko siksi, että järjestelmä muuttuu niin paljon, että lupaehdot eivät enää täyty, tai lupa joudutaan päättämään lainmuutoksen perusteella.

Tähän liittyen Rautatieviraston nettusivuilta, kohdasta "usein kysyttyä" löytyvät seuraavat mielenkiintoiset kohdat:

"Kuuluuko metroliikenne Rautatieviraston vastuulle?
Metroliikenne ei kuulu Rautatieviraston toimialaan, koska metroja kulkee Suomessa vain yhden kaupungin alueella."

"Entä onko raitiovaunuliikenne Rautatieviraston alaa?
Raitiovaunuliikenteeseen pätee sama kuin metroihin, eli koska raitioteitä on vain yhden kaupungin alueella, se ei kuulu Rautatieviraston toimialaan."

Ollaankohan Länsimetro Oy:ssä ja HKL:llä (liittyen Raide-Jokeriin) tietoisia/samaa mieltä näistä...? :biggrin:
 
YLEn aikaisella on kiintoisaa ennakkotietoa hallituksen suhtautumisesta metroon:
http://lotta.yle.fi/rsweb2.nsf/sivut/uutisaihe?opendocument&pageid=Content9F88D sekä laajemmin
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id84944.html

YLEn aikainen sanoi:
YLE Uutisten saamien tietojen mukaan hallitus aikoo luvata länsimetron rahoitukseen vain 110 miljoonaa euroa.
Katsotaan sitten illalla, miten hyvin YLE on arvannut hallituksen päätökset - vai eikö hallitus enää tänään päätäkään mitään, vaan päätös on tehty jo jossain muualla. ;)

110 M€ on muuten aika tarkkaan 30 % TramWestin Matinkylän ja Suurpellon toteutusvaiheesta (381 M€). Eli Espoohan saa Matinkylään ulottuvan metronsa 30 %:n valtionrahoituksella, kun vain valitsee oikean nykyaikaisen teknologian.

Antero
 
Sanoin jo aiemmin, jos muistatte, että kehärata saanee rahat ja metroa lykätään, se oli se keskustelu, jossa puhuttiin itse kunkin lähteistä.
Niin varmaan käy. Ratikkaharrastelijat tuskin silti voittavat.
 
Sanoin jo aiemmin, jos muistatte, että kehärata saanee rahat ja metroa lykätään, se oli se keskustelu, jossa puhuttiin itse kunkin lähteistä.
Niin varmaan käy.

Niin, toivottavasti se huippuyliopistokin sijoitetaan Vantaalle, kehäradan varteen. Se olisi oikein niille jotka eivät ole halunneet metroa Esposeen.

t. Rainer
 
Sanoin jo aiemmin, jos muistatte, että kehärata saanee rahat ja metroa lykätään...
Minäkin olen sanonut jo aiemmin, että Marjaradan kustannukset ovat selvittämättä ja länsimetron tunneliefekti tulee näkyviin vielä sielläkin. Kuten nyt tuli. Eikä LVM suinkaan julistanut, että ei tämä mitään, vaan kommentoi päin vastoin: Valtion maksuosuus mitataan euroissa, ja jos hinta nousee, lisärahat on löydettävä muualta. Myös Marjarataa voidaan toteuttaa vaiheittain, eikä se edes estä Kivistön rakentamista.

Ratikkaharrastelijat tuskin silti voittavat.
Onneksi näyttääkin siltä, että joukkoliikenteen ammattilaiset voittavat ja metrofanaatikot häviävät. Mutta eihän sitä vielä tiedä.

Antero
 
HS kertoo, että hallitus on päättänyt rahoittaa länsimetroa enintään 200 miljoonalla vuodesta 2010 alkaen.
 
HS kertoo, että hallitus on päättänyt rahoittaa länsimetroa enintään 200 miljoonalla vuodesta 2010 alkaen.

Tämän pitäisi tarkoittaa sitten sitä, että homma revitään Espoossa uudelleen auki. Tuosta nimittäin ei millään saa 30 prosenttia, ellei sitten metroa saada 666 Me:llä.

800 miljoonasta tuo on 25% ja jos kikkaillaan esim. 720 miljoonalla, niin siltikin tuo on vain 28%.

Saas nähdä, mitä kommervenkkejä Sistonen porukoineen nyt keksii, että tuo 200 Me täyttäisi valtuuston ehtolistan.
 
Saas nähdä, mitä kommervenkkejä Sistonen porukoineen nyt keksii, että tuo 200 Me täyttäisi valtuuston ehtolistan.
Sistonen pitäisi saada keksimään omana ideanaan, että 600 miljoonalla saisi mainiosti laadukkaan ja joukkoliikenteen käyttöä kasvattavan pikaraitiotien.
 
Tämän pitäisi tarkoittaa sitten sitä, että homma revitään Espoossa uudelleen auki. Tuosta nimittäin ei millään saa 30 prosenttia, ellei sitten metroa saada 666 Me:llä.

Homma tullaan repimään auki, mutta ei hautaamaan kokonaan. Saatte nähdä että kyllä se metro ponnahtaa takaisin kuin vieteriukko.

200 miljoonaa on kuitenkin enemmän kuin mitä 452 miljoonasta kolmasosa olisi ollut.

t. Rainer
 
200 miljoonaa on kuitenkin enemmän kuin mitä 452 miljoonasta kolmasosa olisi ollut.
Metro on varmaan vieteriukko - se ponnahtaa aina laatikostaan kun kansi avataa, mutta aina se myös pannaan sinne laatikkoon takaisin, sillä eihän sitä mihinkään muuhunkaan voi käyttää. :)

Minun mielestäni pitäisi kuitenkin puhua olennaisesta eli siitä, mitä Espoon pitää maksaa metrostaan, jos se sen haluaa tehdä. Se on aivan eri asia kuin joku prosentti tai tukiraha.

Syksyn 2006 valtuustopäätös perustui ajatukseen, että Espoo maksaa 452 M€:n metrosta 72 % ja valtio tukee 30 %. Siis Espoon maksuosuus olisi ollut 228 M€. Maksimaalisella 200 M€ valtiontuella Espoon osuus 800 M€:n metrosta on 432 M€. Espoon maksuosuus on siis noussut 89 % eli lähes 2-kertaistunut. Kysymys on siis siitä, löytyykö Espoolta 432 M€, ei siitä, mitä valtiolta löytyy.

Toistan jälleen, että kun Espoo rakentaa metronsa modernilla tekniikalla maantasoisena ratkaisuna, se syntyy paljon halvemmalla. TramWestin rakentamisessa Espoon osuus ilman valtiontukea on 330 M€ - 100 M€ halvempi kuin vanhanaikainen tunnelimetro valtiontuella. Ja jos valtio tukee 30 %, TramWest maksaa Espoolle vain 231 M€ - saman verran kuin valtuusto oli valmis panemaan tunnelimetroon syyskuussa 2006.

Antero
 
Tämä on loistava päätös ja parantaa huomattavasti joukkoliikenteen tasoa Helsingissä. Kerrassaan mahtavaa!
 
Tämä on loistava päätös ja parantaa huomattavasti joukkoliikenteen tasoa Helsingissä. Kerrassaan mahtavaa!
Niin minustakin - paitsi että en ymmärrä, miten raideliikenne Espoossa parantaa Helsingin joukkoliikenteen tasoa. Ai niin, tietenkin siten, että espoolaisten pakkovaihto ja maan alle meno Kampissa poistuu, ja Espoon modernin pikaraitiotieratkaisun myötä myös Helsingin raitioliikenne saa uutta potkua ja kehittyy. Hyvä, että oivalsit sen!

Valtiovalta on osoittanut, ettei se niele mitä vain ja anna avointa shekkiä liikenne- ja ympäristöpoliittisten tavoitteiden vastaisille hankkeille. Espoossa asia käsitellään uudelleen ja arvioidaan, onko mitään mieltä hankkeessa, josta ei ole joukkoliikenteen kehittämiseksi hyötyä ja joka vain kasvattaa joukkoliikenteen subventiota.

Pikaraitiotie on jälleen entistä todennäköisempi ratkaisu Espoon joukkoliikenteen kehittämisessä.

Antero :)
 
Tämän pitäisi tarkoittaa sitten sitä, että homma revitään Espoossa uudelleen auki. Tuosta nimittäin ei millään saa 30 prosenttia, ellei sitten metroa saada 666 Me:llä.

On siitä näköjään saatu 30%, kun mukaan ympätään valtionrahoitus metron suunnitteluun (15 Me). Tosin käsittääkseni tuo n. 720 miljoonan kustannusarvio ei sisällä suunnittelukustannuksia.

Joka tapauksessa tämä valtion asettama euromääräinen katto on oiva väline perustella Espoon päättäjille, miksi rakentaminen kannattaa aloittaa heti 2010 alussa. Jos rakentamista vielä lykätään ja hinta nousee entisestään, pienenee valtion suhteellinen rahoitusosuus.
 
On siitä näköjään saatu 30%, kun mukaan ympätään valtionrahoitus metron suunnitteluun (15 Me). Tosin käsittääkseni tuo n. 720 miljoonan kustannusarvio ei sisällä suunnittelukustannuksia.

Jep. Ei sitä kikkakutosta tarvinnut kovin kauaa odottaa. Mutta Mäkeläkö sen päättää, miten tuo luku ja prosentit tulkitaan? Mitä valtuutettujen pitäisi tehdä, jos he haluaisivat metron uudelleen käsittelyyn?

Toisaalta se tulee joka tapauksessa uudelleen valtuustoon siksi, että rakentamisesta pitää vielä päättää, kun rakennuspäätöstä ei vielä ole tehty. Voipi olla, että siinä vaiheessa joku valtuutettu on jo kääntänyt kelkkansa Espoon maksuosuuden tuplaantumisen myötä.
 
Takaisin
Ylös