Länsimetro

Mielenkiintoista, onko Suomenojan tytärkaupungista olemassa suunnitelmia? Mihin se konkreettisesti sijoittuisi? Jätevesilammikon ympärillekö? Entä teollisuusalue, hävitetäänkö se. Loppujen lopuksi aluehan ei ole kartalla katsottuna kovin iso, mihin Suomenojassa on tilaa rakentaa. Entä saastumistaso maaperässä, tai jätevesilammikon täyttömahdollisuudet? Luulisi että ilman teollisuusalueen alasajoa, mitään aluekeskusta ei mahdu Suomenojaan. Korjatkaa jos ajatukseni ovat vääriä. Aika vähän Suomenojasta löytyy tietoa ja keskustelua yleensä, ehkä asia ei vielä ole ajankohtainen.

Espoossa käydään vilkasta keskustelua uuden jätevedenpuhdistamon rakentamisesta. Tarkoitus on rakentaa jonnekin muualle samanlainen maanalainen puhdistamo kuten Viikissä, jolloin Suomenojaan voisi rakentaa se ns tytärkaupunki. Ei siitä niin iso tule kuin Vuosaaresta tietenkään, mutta jonkinlainen kanava joka on muotia nykyisin, sinne ainakin tulisi.

t. Rainer
 
Ja koska se metro on niin tuhottoman kallis, niin tulevaisuudessa sama turaaminen tullee jatkumaan, eli uudet alueet rakennetaan ensin liityntäliikenteen varaan ja metro tehdään sinne sitten "joskus" (ja sitten ihmetellään joukkoliikenteen kulkutapaosuuden laskua).
Tämähän oli virallinen suunnitelma Kruunuvuorenrannan kanssa. Rakennetaan sinne 10-15 tuhannelle asukkaalle kodit ja kaupunkimotari Herttoniemeen. Joukkoliikenne hoituu liityntäbusseilla. Metro voisi tulla sitten joskus 2050. Rohkenen kehua olleeni osaltani vaikuttamassa siihen, että näin ei tehdä, vaan sinne tehdään ratikka, joka valmistuu samoihin aikoihin kuin ensimmäiset asunnotkin. Minun jälkeläiseni päättäkööt sitten joskus muista ratkaisuista.

Mutta metro on omiaan tukemaan tätä älytöntä "sitten joskus" -kehitystä ihan itse. Koska kaikki mitä siihen liittyen tehdään maksaa noin 10 kertaa niin paljon kuin mikään muu joukkoliikenteessä, saadaan metron ylläpitämisestä ja "laajentamisesta" hyvä syy olla tekemättä mitään muuta kuin odottaa sitä ihmettä, että joskus tehtäisiin lisää metroa.

Nytkin ehdotetaan, että pannaan rahaa 124 M€ kuljettajien poistamiseen. Ja sitä perustellaan sillä, että vähennetään sitten pintaliikennettä, että tämä saadaan maksetuksi. Saman verran maksaa Laajason ratikkasilta, joka tuskin menee läpihuutojuttuna kuten luultavasti kuljettajien irtisanominen.

Mutta ehkä olisi tarpeen painottaa sitä, mistä edellinen vuodatukseni sai alkunsa. Ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista linjata metroa pelkästään nyt tiiviisti rakennettujen alueiden läpi, vaan siten, että sen varrelle jää, toivottavasti, samaan aikaan metron kanssa rakennettavia alueita. Länsimetron tapauksessa tällaisia olisivat lähinnä Koivusaari ja Niittykumpu.
Eihän metron rakentaminen yli, ali tai läpi valmiin kaupunkirakenteen olisikaan mikään ongelma, jos sen valmiin rakenteen tuolla puolen olisi niin paljon käyttäjiä, että investoinnille on perusteet. YHDELLE asemalle pitäisi olla vähintään noin 10-15 tuhatta asukasta. Ja asemia pitäisi olla mieluiten kymmenkunta. Koivusaari on tämänhetkisissä suunnitelmissa 5000. Niittymaasta en tiedä, mutta täkäläisellä rakentamisen tehokkuudella sinne voi juuri sen 10.000 saada. Mutta se ei sitten enää ole sitä laadukasta espoolaista asumista.

Espoossa ainoa järkevä kohde metrolle olisi ollut Suurpelto - paitsi että metron yhden ainoan linjan logiikkaan kahden nauharakenteen välissä oleva alue ei istu ollenkaan. Muutenhan Etelä-Espoon mahdollisuudet ovat vain täydennysrakentamisessa. Puhdistamon muuttamisesta ja metron taittamisessa Matinkylästä sinne on kyllä jotain suunnitelmia. Mutta aika utopistiselta sellaiset ajatukset tuntuvat.

Antero
 
Eihän metron rakentaminen yli, ali tai läpi valmiin kaupunkirakenteen olisikaan mikään ongelma, jos sen valmiin rakenteen tuolla puolen olisi niin paljon käyttäjiä, että investoinnille on perusteet. YHDELLE asemalle pitäisi olla vähintään noin 10-15 tuhatta asukasta. Ja asemia pitäisi olla mieluiten kymmenkunta. Koivusaari on tämänhetkisissä suunnitelmissa 5000. Niittymaasta en tiedä, mutta täkäläisellä rakentamisen tehokkuudella sinne voi juuri sen 10.000 saada. Mutta se ei sitten enää ole sitä laadukasta espoolaista asumista.

Näinhän se kyllä valitettavasti on. Mutta minä nyt yritänkin nähdä edes jotain valopilkkuja pimeydessä. En tiedä noista Niittarin suunnitelmista tai maanomistuksesta, mutta puusta katsoen se on mielestäni vaikuttanut potentiaalisimmalta kehittämiskohteelta Länsimetron vaikutusalueella. Ja Koivusaaren rakentamisellahan Helsinki väittää rahoittavansa osan omasta osuudestaan. Tosin siinäkin herää kysymys, että miksei sitä aluetta yhtä hyvin voisi rakentaa vaikka bussiliikenteenkin varaan. Kyllä siitä niin tiheästi bussia kulkee nykyiselläänkin ohi, ettei yhteyksiä voisi ainakaan huonoiksi luonnehtia.

Joka tapauksessa Etelä-Espoon joukkoliikenteen kehittäminen tulee kyllä olemaan vaikeaa metron jälkeen. Lähinnä vaihtoehdoksi tulisi metron muuttaminen raitiovaunun suuntaan, mutta sekin vaihtoehto taidetaan automaatioinvestoinnein tuhota.

Kari
 
Helsingin puolella ovat tosiaan viheralueiksi merkityt rakentamatta.

Mellunmäessä on myös koko lailla aseman vieressä pari rakentamatonta tonttia parkkipaikkoina. Ainakin toinen oli varattu palveluille eli kirjastolle ja ehkä terveysasemallekin ja on siksi edelleen tyhjillään.
 
Päätös saatiin aikaiseksi. Linkki johtaa HS:n uutiseen.
Onneksi en asu Espoossa, etenkään Etelä-Espoossa. ;) Täällä Itä-Helsingissä metro kulkee edes osan matkaa maan pinnalla, eikä minun veroäyrini nouse kovin paljoa Espoon metron vuoksi. Vähän voi kumminkin nousta.

Kuvaavaa tälle touhulle on se, mitä näytettiin YLE:n 20:30 uutislähetyksessä. Eduskuntatalon edessä on mieletön monttu, mutta vieläkään ei ole päätetty musiikkitalon rakentamisesta. Vaikka musiikkitalon rakentamisesta on päätetty jo monet kerrat.

Keinotekoinen kustannusarvion alentaminen poliitikkojen hämäämiseksi ei alenna urakkatarjousten hintaa, joten vielä Espoossa lasketaan moneen kertaan, mitä kaikkia palveluita karsitaan kun pitää keksiä rahaa metron oikean hinnan maksamiseksi.

Ja johan kj. Kokkonen aloitti Espoon matokuurin muutama päivä sitten päivittelemällä Espoon tiukkaa taloutta. Silloinhan on oikea hetki lisätä kaupungin menoja muutamalla kymmenellä miljoonalla vuosittain... Ei vaan, sillä asiahan on toisinpäin: Kun aiotaan lisätä kaupungin menoja muutamalla kymmenellä miljoonalla vuosittain, niin joudutaan matokuurille.

Antero
 
Joka tapauksessa Etelä-Espoon joukkoliikenteen kehittäminen tulee kyllä olemaan vaikeaa metron jälkeen. Lähinnä vaihtoehdoksi tulisi metron muuttaminen raitiovaunun suuntaan, mutta sekin vaihtoehto taidetaan automaatioinvestoinnein tuhota.

Eipäs synkistellä liikaa. Etelä-Espoon joukkoliikennettä voidaan kehittää parantamalla poikittaisia bussiyhteyksiä ja samalla parannetaan metron liityntäliikennettä, koska samat bussit palvelevat molempia tarkoituksia. Ykkösjokerin nostaminen raiteille parantaa poikittaisia yhteyksiä ja tarjoaa syöttöyhteyksiä metrolle. Kakkosjokerin aloittamisella on vastaavat myönteiset vaikutukset, vaikka se toteutettaisiinkin busseilla.

Noin 1-2 km pituiset matkat metrolle olisi kätevää taittaa suurimman osan vuotta Segway-tyyppisellä laitteella tai kaupunkipyörällä. Sellaisia voisi olla vuokrattavissa tunnistetuille käyttäjille asemilla, joita olisi ripoteltu lähiöiden keskelle sekä laidoille niin, että matkat asukkaiden koteihin olisivat lyhyitä. Tällaisia voisi myös ostaa itselleen. Satunnaiset kulkijat voisivat saada laitteen käyttöönsä matkakortilla tai matkapuhelimella.
 
Noni. Nyt kiireesti rakennustöihin. Metroa ei pysäytä mikään.

Mielestäni Tapiolasta ja Matinkylästä tulee nyt paljon houkuttelevammat alueet. Itse olen miettinyt muuttoa Espoon suuntaan.
 
Onneksi en asu Espoossa, etenkään Etelä-Espoossa. ;) Täällä Itä-Helsingissä metro kulkee edes osan matkaa maan pinnalla, eikä minun veroäyrini nouse kovin paljoa Espoon metron vuoksi. Vähän voi kumminkin nousta.

Espoo voi aina, jos kustannukset karkaavat, pyydä saada liittyä Helsinkiin. ;)

t. Rainer
 
Espoo voi aina, jos kustannukset karkaavat, pyydä saada liittyä Helsinkiin. ;)
Onneksi en silloinkaan asu Etelä-Espoon kaupunginosassa. Mutta minusta on kornia, että jos espoolaiset tyhmyyksissään päättävät rakentaa metron niin sitten vaaditaan helsinkiläisiä sen maksajiksi. Tietenkin espoolaiset voivat vaatia moraalista oikeutusta maksulle siitä, että Helsinki pakotti Espoon rakentamaan metron. Mutta eihän pakottamisella tainnut kukaan metron kannattaja eilen metroa perustella?

Antero
 
Onneksi en silloinkaan asu Etelä-Espoon kaupunginosassa. Mutta minusta on kornia, että jos espoolaiset tyhmyyksissään päättävät rakentaa metron niin sitten vaaditaan helsinkiläisiä sen maksajiksi. Tietenkin espoolaiset voivat vaatia moraalista oikeutusta maksulle siitä, että Helsinki pakotti Espoon rakentamaan metron. Mutta eihän pakottamisella tainnut kukaan metron kannattaja eilen metroa perustella?

Niin, kyllähän tarkoitus on että Espoo maksaa sen metron itse tavalla tai toisella. Rahoituskeinopalettiin pitänee lisätä myö mahdollisuus periä tietullia jokaiselta henkilöautonkuljettajalta joka tulee idän suunnalta aamuisin klo 0700-0900 välisenä aikana kehäykköstä tai länsiväylää pitkin Espooseen;)

t. Rainer
 
Noin 1-2 km pituiset matkat metrolle olisi kätevää taittaa suurimman osan vuotta Segway-tyyppisellä laitteella...
Tuo on hauska kommentti. Olen itsekin pohtinut, että Segway voisi olla ainoa konevoimalla toimiva yksilöllinen henkilökuljetin, jonka käyttö kaupunkioloissa olisi mahdollista. Sen vuoksi, että Segway minimoi tilantarpeen. Eli Segway tarvitsee tilaa vain hieman enemmän kuin kävelijä/juoksija. Missään ei tosin liene vielä käytännössä kokeiltu kymmeniä tai satoja Segway-kuljettimia yhdessä paikassa niin, että saataisiin kokemus siitä, miten tiheästi niitä voi olla.

Mutta Segway-liityntä meikäläiseen harvaan metroon on minusta kuitenkin huono ajatus. Suurin osa vuotta, kyllä, ja kauniilla säällä. Mutta entä se aika, jolloin Segwayta ei voi käyttää? Jos silloin tarvitaan busseja, niin ne ja niiden kuljettajat on oltava silloinkin, kun Segway toimii. Kyse on vähän samasta asiasta kuin pyöräily, joka osavuotisena ja säävaihtelulle herkkänä on itse asiassa vain rasite joukkoliikenteelle. Pyöräilijöitä varten on pidettävä tarjonnassa kapasiteettia, sekä kesällä että säävarausten vuoksi.

Yksi Segwayn ongelma on tavarankuljetus. Kävelevä ihminen kanniskelee kookkaitakin kantamuksia, jos ne eivät paina paljoa (kuten vaatekaupan kassit). Mutta Segway edellyttää molempia käsiä, joten vain reput tulevat kyseeseen.

Siksi näen Segway lähinnä vaihtoehtona liityntäkävelylle. Eli se ei ole vaihtoehto konevoimalla toimivalle joukkoliikenteelle tai sen osalle, vaan keino parantaa joukkoliikenteen houkuttelevuutta kävelyvastuksen alentajana. Ja silloin palaamme metron kanssa lähtöruutuun, eli liityntäliikennejärjestelmän heikkouteen ja kalleuteen. Suorat yhteydet tarjoava ratikka on jälleen optimiratkaisu.

Antero
 
Rahoituskeinopalettiin pitänee lisätä myö mahdollisuus periä tietullia jokaiselta henkilöautonkuljettajalta joka tulee idän suunnalta aamuisin klo 0700-0900 välisenä aikana kehäykköstä tai länsiväylää pitkin Espooseen;)
Kas kun Louko ei esittänyt tätä eilen ennen äänestystä. Eli Kehä 1:llä olisi kaupunkien rajalla tulliraja, jonka läpäisystä jokainen Espoon suuntaan ajava maksaa 2 €.

Kokoomuksen ja SDP:n valtuutetut olisivat varmasti olleet tästä rahoituskeinosta innoissaan. Puoluekuri ei olisi muuttanut SDP:n ääniä, mutta Kokoomuksessa olisi voinut jopa vaikutus näkyä.

Antero
 
Noin 1-2 km pituiset matkat metrolle olisi kätevää taittaa suurimman osan vuotta Segway-tyyppisellä laitteella tai kaupunkipyörällä. Sellaisia voisi olla vuokrattavissa tunnistetuille käyttäjille asemilla, joita olisi ripoteltu lähiöiden keskelle sekä laidoille niin, että matkat asukkaiden koteihin olisivat lyhyitä. Tällaisia voisi myös ostaa itselleen. Satunnaiset kulkijat voisivat saada laitteen käyttöönsä matkakortilla tai matkapuhelimella.
Niin tai ottaa sen fillariin mukaan metroon. Kun meillä on nyt kerran päädytty mahdollisimman isoon ja raskaaseen junaan niin otetaan siitä tilasta hyöty irti.

Segwaystä lähisukulainen totesi purevasti, että jos siinä olisi kolmas pyörä niin se pysyisi pystyssä ilman monimutkaista tasapainoitusjärjestelmää ja sitä voisi ajaa yhdellä kädellä.
 
Takaisin
Ylös