Länsimetro

Munkkivuori ja Pihlajamäki kehä ykkösen ulkopuolella??? Ja niistä bussimatka keskustaan kestää 30-45 minuuttia???

Bussilla 18 pahimmillaan 20-25 minuuttia Munkkivuoresta Munkkiniemen aukiolle ja helposti kolme varttia keskustaan. Valitettavasti. Tosin en ole joutunut kayttamaan tuota yhteytta muutamaan vuoteen, mutta tuskinpa se siita on oleellisesti nopeutunut.

Olisi jo aika haaroittaa nelonen Munkkivuoreen.
 
Bussilla 18 pahimmillaan 20-25 minuuttia Munkkivuoresta Munkkiniemen aukiolle ja helposti kolme varttia keskustaan. Valitettavasti. Tosin en ole joutunut kayttamaan tuota yhteytta muutamaan vuoteen, mutta tuskinpa se siita on oleellisesti nopeutunut.

Olisi jo aika haaroittaa nelonen Munkkivuoreen.

No hei, pahimmillaan... Pahimmillaan mistä tahansa mihin tahansa matka voi kestää vaikka tunnin. Olen sitä mieltä, että tavallisesti normaaleissa olosuhteissa Munkkivuoresta Rautatientorille matka ei kestä juurikaan puolta tuntia pidempään.

Olen tosin itsekin ajanut Simonkentän ja Ateneumin pysäkkien välin viipyen peräkkäisten pysäkkien matkalla sen puolituntia. Simonkadun/Manskun/Kaivokadun valot olivat vilkulla:icon_frown:
 
Tuo Helsingin osuuden suuruus todella pistää silmään. On mahdollista että valtiokin on maksanut enemmän kuin mitä on tässä yhteydessä ilmoittanut. Tietääkö kukaan kuka maksoi esim jatkeen Vantaankosken asemalle ja eri yhteyksissä tehdyt remontit rataan?
Näyttäisi siltä kuin jo 1960-luvun lopussa olisi päästy 30 % valtionosuuteen, josta nyt siis tapeltiin Matinkylän metron kanssa. Helsingin ja Vantaan osuudet lienevät jaetut kummankin kunnan alueella olevien rakenteiden mukaan.

Rata rakennettin vuosina 1971–1975 ja on itse asiassa Helsingin ensimmäinen valmistunut ja liikennekäyttöön otettu metrorata. Ja taitaa olla kaikkein paraskin, kun se on toteutettu oikealla periaatteella yhdessä kaupunkirakenteen kanssa ja rakenne on suunniteltu radan ympärille. Radan hinnan nykyarvo muuten on luokkaa 105 M€ eli 13 M€/km. Mahtaisiko osaltaan johtua siitä, että se tehtiin samaan aikaan muun rakentamisen kanssa.

Sääli vaan, että mittakaavan kanssa mopo on jo karannut käsistä. Liian suuri osa rakennuskannasta on kävelyetäisyyden ulkopuolella.

Antero
 
Olisi jo aika haaroittaa nelonen Munkkivuoreen.

Kauankos matka kestäisi metrolla Kampista Munkkiniemeen tai Munkkivuoreen? Jos matka olisi sama kuin Rautatientorilta Kulosaareen, niin matka-aika olisi 8 minuuttia. 4:n ratikka jurnuttaa aika paljon kauemmin samalla välillä ja on tupaten täynnä.
 
Munkkivuoresta pääsee suhteellisen nopeasti keskustaan käyttämällä liityntäbusseja 52 tai 52 A ja vaihtamalla junaan Huopalahdessa. Ainakin keskustaan päin mennessä yhteys on hyvä. Munkkiniemen päättäriltä on vain muutaman minuutin matka Mvuoreen, joten 20 minuutin vuorovälistä huolimatta pysäkille voi tälläytyä aikalailla minuutilleen.

Huopalahdesta junia kulkee päivällä arkisin (6 M, 3 A ja 4 U tai E) 13 tunnissa ja matka-aika keskustaan on 8-9 minuuttia.

Toiseen suuntaan yhteys ei tietenkään ole niin hyvä, koska 52 matka-aika Vanhastakaupungista
on paljon arvaamattomampi.

Moni ei tätä yhteyttä käytä, koska siinä bussi lähtee keskustaan nähden "väärään suuntaan". Lisäksi 18 kulkee ainakin ruuhkan ulkopuolella keskustaan melko sujuvasti, kiitos Arkadiankadun oikaisun.
 
Liian suuri osa rakennuskannasta on kävelyetäisyyden ulkopuolella.
Niin kaupunkiradan ulkopuolelle, mutta bussipysäkit on lähellä. Eikös suurimmasta osasta noilta alueilta ole ainakin vielä myös suoria bussiyhteyksiä Helsingin keskustaan? Ainakin h42, 452 ja 453 tulevat mieleeni ja monet muut ko. alueiden bussilinjat. Toki, jos ns. iso liityntä joskus toteutuu, niin nuo tulevat roimasti vähenemään ja muuttuvat suurimmaksi osaksi liityntälinjoiksi.

En tosin ole vuosikausiin ajanut tuolla bussia tai kulkenut noilla alueilla, enkä ihan varmasti osaa sanoa noiden bussilinjojen kuormituksesta nykyään.
 
Se, että projekti on ollut pitkä, ei mitenkään poista sitä tosiseikkaa, että Vuosaaresta päätettiin vasta 90-luvulla. Omat arvelut ja arviosi voivat silti olla totta; puhuin virallisesta päätöksestä. Yhtä lailla olisi ollut mahdollista, että jokin instanssi hylkää Vuosaaren (vrt. Vuotos) ja kaikki menee uusiksi. Tämäkin oli mahdollinen optio kun metrosta päätettiin. Se, että metro linjattiin mahdollisen asuinalueen läheltä osoittaa toki pitkäjänteisyyttä ja viisautta. Koska aikakäsityksemme on lineaarinen, pysyy tunnettuna faktana, että koska Ruoholahden metro valmistui jo 90-luvun alussa, on sitä koskevat päätökset tehty ennen keskiviikkoa 10.10.2002, jolloin Helsingin valtuusto päätti Vuosaaren satamasta.

Espooko autokaupunki? Vielä jokunen aika sittenhän Espoo oli suorastaan mallioppilas....
Leikki sikseen, Helsingin näkökulma kaikkeen on ollut seudullinen, koska Helsingissä on käsitetty yhteistyön merkitys. Yhtä lailla voitaisiin kysyä, miten Hki on uhitellut Espoolle, sillä Helsingin linja on ollut edistää Helsingin seudun asioita ja pyrkiä luomaan aivan oikein yksi yhtenäinen alue, joka perustuu vahvaan Helsinkiin. Espoo taas ei ole tehnyt mitään avauksia liittyen seudulliseen yhteistyöhön tai en ainakaan muista, ehkä joukkoliikennekaupunki Espoon ystävät tällä palstalla muistavat. Se, että joskus 60-luvulla metroa suunniteltiin antamaan autoille tilaa ei mitenkään muuta sen hyödyllisyyttä nykyään, autokaupunkiin uskoi silloin aika moni, vai onko niin, että kun puhuu Espoon innokkaasta vastustuksesta 1980-luvulla seutuyhteistyötä kohtaan puhuu vanhoista asioista ja "soittaa vanhaa levyä", mutta metrotoimikunnan mietintö 1959 on ajankohtainen asia?

Ymmärrän kuitenkin hyvin, että tietty saman ideologian jakava porukka haluaa dominoida palstaa ja vaientaa kaltaiseni. Taktiikka on aina sama: quote-tulva ja keskustelun vieminen meta-tasolle.
 
Leikki sikseen, Helsingin näkökulma kaikkeen on ollut seudullinen, koska Helsingissä on käsitetty yhteistyön merkitys. Yhtä lailla voitaisiin kysyä, miten Hki on uhitellut Espoolle, sillä Helsingin linja on ollut edistää Helsingin seudun asioita ja pyrkiä luomaan aivan oikein yksi yhtenäinen alue, joka perustuu vahvaan Helsinkiin.

Jos Helsinki kerta on pyrkinyt edistämään seudullista yhteistyötä kaikin keinon, niin miksi se sitten on näihin päiviin asti vastustanut YTV:n ja HKL:n tilaajatoimintojen yhdistämistä? Vasta nyt PARAS-hankeen myötä (l. pakon edessä) on alkanut mieli muuttumaan...
 
... , vai onko niin, että kun puhuu Espoon innokkaasta vastustuksesta 1980-luvulla seutuyhteistyötä kohtaan puhuu vanhoista asioista ja "soittaa vanhaa levyä", mutta metrotoimikunnan mietintö 1959 on ajankohtainen asia?

Ymmärrän kuitenkin hyvin, että tietty saman ideologian jakava porukka haluaa dominoida palstaa ja vaientaa kaltaiseni. Taktiikka on aina sama: quote-tulva ja keskustelun vieminen meta-tasolle.

Sinänsä huvittavaa, että juuri sinä alat elämöimään keskustelun viemisestä meta-tasolle.

Oma tulkintani tästä "levynsoittoviestistä" on se, että kirjoittaja viittasi lähinnä tapaasi lasketella samaa jargonia viestistä toiseen, riippumatta lainkaan käsiteltävästä asiasta. Juurikin samaisessa viestissä sinulle esitettiin myös aiheellinen kysymys, johonka vastaaminen voisi olla hedelmällisempää kuin aikoja sitten ratkaistun seudullisen jätehuolto-ongelman pyörittely joukkoliikennefoorumilla.
 
Se, että projekti on ollut pitkä, ei mitenkään poista sitä tosiseikkaa, että Vuosaaresta päätettiin vasta 90-luvulla. ... Ruoholahden metro valmistui jo 90-luvun alussa, on sitä koskevat päätökset tehty ennen keskiviikkoa 10.10.2002, jolloin Helsingin valtuusto päätti Vuosaaren satamasta.
Yritin jo aiemmin saada sinut ymmärtämään, etteivät suuret päätökset synny ilman yhteyttä mihinkään muuhun sinä päivänä kun valtuusto siunaa asian. Vuosaaren satamaa on valmisteltu noin 30 vuotta, ja ilman sitä valmistelua 10.10.2002 ei olisi ollut asiasta mitään päätettävää.

Ja esität, että ikään kuin vasta sitten kun 10.10.2002 valtuusto päätti satamasta Vuosaareen, olisi ryhdytty pohtimaan, mitä tehdään entisille satamille. Eivät asiat mene eivätkä ole menneet tällaisen yksiviivaisen ”lineaarisen” aikakäsityksen mukaan, vaan useina rinnakkaisina tapahtumasarjoina, joilla on lukuisia ristikkäisiä vaikutuksia toisiinsa.

Jos haluat jotain asiaa edistää, kannattaisi ymmärtää, miten asiat valmistellaan, ei miten ja milloin niistä päätetään. Valmistelu ratkaisee, ei päätöksenteko. Silloinkin, jos päätöstä ei synny tai halutaan tehdä eri päätös kuin esitetään tehtäväksi. Koska silloin asia palautetaan valmisteluun.

Yhtä lailla voitaisiin kysyä, miten Hki on uhitellut Espoolle, sillä Helsingin linja on ollut edistää Helsingin seudun asioita ja pyrkiä luomaan aivan oikein yksi yhtenäinen alue, joka perustuu vahvaan Helsinkiin.
Vastasit itse kysymykseesi. Helsingin luonnollinen intressi on kehittä seutua siten, että ympäristö palvelee Helsinkiä. Naapurikunnan tavoite ei välttämättä olekaan tämä. Tietenkin se voi olla, jos kunta haluaa kehittyä ainoastaan Helsingin lähiönä. Ja tietenkin Helsinginkin tavoite voisi olla tukea naapureiden kehitystä itsenäisinä elinvoimaisiksi.

Käytännössä on kuitenkin vallalla kuntien välinen kilpailu, jossa kunnilla on toisiinsa nähden ristiriitaiset intressit ja pyrkimys hyötyä tavalla, joka on naapurille vahingoksi. Tyypillisiä keinoja ovat sekä yritystoiminnan että ”hyvien” asukkaiden houkuttelu. Tätä peliä on pelattu ja pelataan Helsingin seudulla kaiken aikaa ja siinä pelissä väkimäärältään ja taloudeltaan suuri Helsinki on kuin norsu lasikaupassa. Ja tähän peliin syyllistyvät kaikissa kunnissa niin virkamiehet kuin poliitikotkin.

Se, että joskus 60-luvulla metroa suunniteltiin antamaan autoille tilaa ei mitenkään muuta sen hyödyllisyyttä nykyään, autokaupunkiin uskoi silloin aika moni...
Lineaarinen aikakäsityksesi ei taidakaan olla lineaarinen, jossa tapahtumat seuraavat toisiaan ja edelliset vaikuttavat jälkeenpäin tapahtuviin. ;) Metro oli ja on valtava investointi, jonka merkitys autopuolueen tavoitteiden tukemiseksi näkyy erinomaisesti vaikka PLJ-suunnitelmissa. Autoiluun ”pitää” käyttää rahaa ainakin yhtä paljon kuin joukkoliikenteeseen (=käytännössä metroon). Ja toisaalta, metron muodossa joukkoliikenne on jo hoidettu, joten vastapainoksi on edistettävä autoilua.

Siksi ei metropäätöksen imussa läpi saatujen joukkoliikennekaistojen jälkeen ole Helsingin joukkoliikenteessä tapahtunut mitään merkittävää kehitystä ennen nyt liikkeelle saatuja mittavia joukkoliikennekaupunkirakenteellisia hankkeita. Eli satama-alueiden rakentamista raitioteiden kanssa, mukaanlukien Laajasalo ensimmäisenä esikaupunkiraitiotienä sitten 1930-luvun.

Metro ei minun mielestäni ole hyödyllinen, jos vaihtoehtoiset ratkaisut olisivat olleet parempia. Rohkenen väittää sekä Länsiväylän bussiliikenteen että tämän päivän toteutuneiden kustannusten perusteella, ettei liityntäliikennemetrosta edes ole ollut hyötyä joukkoliikenteen taloudelle. Ja kun palkkakulut ja öljy ovat aikaisemmin olleet suhteessa halvempia kuin nykyään, minun on vaikea uskoa, että liityntäliikennejärjestelmän kustannukset olisivat olleet 1980-luvullakaan bussijärjestelmää pienemmät. Valitettavasti aiheesta ei ole tehty vastaavaa jälkitutkimusta kuin Turun raitioliikenteen lopettamisesta muka kannattamattomana ja korvaamisesta muka edullisemmalla bussiliikenteellä.

Antero
 
Minä ymmärrän aivan hyvin ilman isällistä apuasi, että asiat eivät mene välttämättä virallisen kaavan mukaan ja toki asioita valmistellaan vuosia, sehän antaa mahdollisuuden kansalaiskeskustelullekin.

Se ei kuitenkaan muuta sitä tosiseikkaa, että metron tulo Ruoholahteen oli realiteetti vielä siinä vaiheessa kun oli mahdollista, että jokin instanssi hylkää sataman joko osittain tai kokonaan.

Kun kerran ytv:n historiasta 80-luvulta ei saa puhua ja metrotoimikunnan paperit vuodelta ovat ajankohtaisia, niin mielenkiintoista on samassa yhteydessä huomata, että Espoon tai Vantaan suunnasta ei ole tullut koskaan minkäänlaisia avauksia liittyen seudulliseen yhteistyöhön. Helsinki on alueen ainoana toimijana ajatellut seudullisesti esim. joukkoliikenneasioissa. On aivan luonnollista olla innostumatta Espoon ja Vantaan ehdotuksista YTV-HKL-asiassa, koska niissä ei ollut mitään järkeä. Jos Helsinki on norsu posliinikaupassa, niin Espoo on sitten termiitti siltarakenteissa; juuri Espoon ansiosta asiat kehittyvät niin hitaasti.

Ymmärrän kyllä, että ne jotka italialaisen rakastajan intohimolla haluavat kertoa kuinka paljon Espoo on tehnyt hyvää harmistuvat tosiseikkojen esilleottamisesta, eihän sitä saisi mainita. Jätehuollon ja seutulipun vastustaminen ovat sitä samaa historiaa kuin metrotoimikunnan mietintö vuodelta 1959.

Helsingissä ei ole tapahtunut tarpeeksi, se on totta. Espoossa vaan senkään vertaa, vaikka eihän se ollut Espoo, joka on vastuussa omasta kaavoituksestaan...
 
Bussilla 18 pahimmillaan 20-25 minuuttia Munkkivuoresta Munkkiniemen aukiolle ja helposti kolme varttia keskustaan. Valitettavasti. Tosin en ole joutunut kayttamaan tuota yhteytta muutamaan vuoteen, mutta tuskinpa se siita on oleellisesti nopeutunut.

Olisi jo aika haaroittaa nelonen Munkkivuoreen.

18 on hidas kun se kiertää Töölön kautta. Suosittelen käyttämään linjoja 206, 212 ja 213 kaikkine variaatioineen.
 
... Helsinki on alueen ainoana toimijana ajatellut seudullisesti esim. joukkoliikenneasioissa. On aivan luonnollista olla innostumatta Espoon ja Vantaan ehdotuksista YTV-HKL-asiassa, koska niissä ei ollut mitään järkeä. Jos Helsinki on norsu posliinikaupassa, niin Espoo on sitten termiitti siltarakenteissa; juuri Espoon ansiosta asiat kehittyvät niin hitaasti.

Ymmärrän kyllä, että ne jotka italialaisen rakastajan intohimolla haluavat kertoa kuinka paljon Espoo on tehnyt hyvää harmistuvat tosiseikkojen esilleottamisesta, eihän sitä saisi mainita. Jätehuollon ja seutulipun vastustaminen ovat sitä samaa historiaa kuin metrotoimikunnan mietintö vuodelta 1959.

Oletko muuten sattumalta huomannut, että jätehuolto toimii seudullisesti ja että seutulippu on nimensä mukaisesti koko seudulla toimiva kuponki? Joukkoliikenteen suunnittelussa sen sijaan yksi pitäjä tuijottaa omaan napaansa, samalla kun muut seudun kirkonkylät luottavat yhteiseen suunnitteluorganisaatioon.
 
No hei, pahimmillaan... Pahimmillaan mistä tahansa mihin tahansa matka voi kestää vaikka tunnin.

En tarkoittanut mitenkaan poikkeuksellisia olosuhteita, vaan ihan tavallista aamuruuhkaa.

Poikkeustilanteita kylla oli noina vuosina paljon ja silloin puhuttiinkin jo ihan eri aikalukemista. Nivelbussit vetelivat viimeisiaan ja hajoilivat minne sattuu kesken matkan. Seuraavaa odoteltiin sitten vaikka vartti. Talvisin ne jumittivat Ulvilantien mäissa. Ei kovin luotettavaa touhua.
 
Oletko muuten sattumalta huomannut, että jätehuolto toimii seudullisesti ja että seutulippu on nimensä mukaisesti koko seudulla toimiva kuponki? Joukkoliikenteen suunnittelussa sen sijaan yksi pitäjä tuijottaa omaan napaansa, samalla kun muut seudun kirkonkylät luottavat yhteiseen suunnitteluorganisaatioon.

HKL on ollut ainoa innovoija pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä. Vasta Helsingin jälkeen ovat uudistukset tullet viiveellä Espooseen ja Vantaalle, jotka ovat lähinnä kopioineet Helsingiltä ja vieläpä karvalakkiversioina.

Esimerkkejä:
-liityntäliikenne, aluksi Itä-Helsingissä, sitten Leppävaarassa ja pian Vantaalla sekä Etelä-Espoossa
-teknologiset uudistukset, kuten Omat Lähdöt kännykkään, tekstiviestilippu, UpCode-tarrat pysäkeillä
-käyttäjää palvelevat asiat, kuten pysäkkikohtaiset aikataulut, uudistetut lasiset pysäkkikatokset, aikataulumonitorit juna-asemilla ja pysäkeillä
 
Takaisin
Ylös