Länsimetro

Metron hinta on sellainen, että näin on pakkokin toimia, ja johtaja Louko on tämän todennut ääneenkin useampaan otteeseen. Itseäni harmittaa se, että kaupunkisuunnittelu ei tunnu olevan tässä kohtaa juuri entistä parempaa, vaikka paljon rakennetaan. Vähän joka asemalle on tulossa umpinaista laatikko-ostoskeskusta, torneja, kolhoa ulkotilaa, tai kaikki edellä mainitut yhdesä. Keilaniemen, Matinkylän ja Jousenpuiston suunnitelmat näyttävät kaikki aika hirveiltä, enkä ole Tapiolasta esitetyistä havainnekuvistakaan järin positiivisesti vaikuttunut. Kaupunkia ei edelleenkään rakenneta oikein minnekään.

Mielestäni ei ole olemassa yhtä oikeaa rakennustapaa eikä kaikkialla tarvitse olla umpikortteleita, vaan myös muut ratkaisut kelpaavat minulle. Keilaniemen vieressä on Itärannan asuinalue ja se on rakennettu samaan tapaan kuin muukin Tapiola. Minusta nuo neljä Keilaniemen tornia näyttävät hyvältä ja sopivat muun Tapiolan yhteyteen. Tällä hetkellä Tapiolassa ei toki ole yhtä korkeita torneja, mutta varsinkin Rewellin 'Taskumatit' ovat rakennettu mäen päälle ja näkyvät myöskin kauas. Joka tapauksessa Keilaniemessä Itärannan puistomainen ympäristö jatkuu. Täytyy vain toivoa, että tuolla panostetaan istutuksiin, jolloin ympäristöstä voi tulla todella laadukasta. Ainoa huolenaiheeni Keilaniemen suhteen on, että se jää vaille kunnon lähipalveluita. Noiden tornitalojen rakentamisen jälkeen tuolla alueella työpaikkoja ja asumista on nykyistä paremmassa suhteessa ja ainakin liikuntapalveluita riittää.

Aineistopankista löytyy Jousenpuiston alueen suunnitelmia. Jousenpuistoon tulee kolme tornia sekä matalampaa rakentamista. Ei tuonnekaan tule täysin umpinaisia kortteleita, mutta matampi osa rakennetaan mielestäni mukavan tiiviisti. Jousenpuistosta lyhyen kävelymatkan päässä löytyy muunmuassa Orionin ja Oriolan toimitiloja, joten kyllä tuoltakin löytyy työpaikkoja kävelymatkan päästä.

Espoon rakennuslautakunnan tämän viikon kokouksen esityslistalta löytyy kohdista 12 ja 13 lupahakemukset toimistorakennuksille Rauhalanpuistosta aivan tulevan metroaseman läheisyydessä. Myös asuntoja nousee Piispansillan kohdalle heti Länsiväylän pohjoispuolelle ja myös aivan tulevan metroaseman viereen Matinkadun varrelle. Se, mitä on valmiina, on arkkitehtuuriltaan tyypillistä nykyrakentamista, ei sen kummempaa. Isossa Omenassa on hyvät kaupalliset palvelut, kirjasto sekä elokuvateatteri. Uimahallikin pitäisi jossain vaiheessa tulla Ison Omenan viereen. Joten, jos tuolta saa työpaikan, niin kyllä silloin lähes kaikki tarpeellinen löytyy kävelymatkan päästä. Tarvittaessa metro sitten vie Tapiolaan, Otaniemeen tai vaikka Helsinkiin asti.
 
Täytyy vain toivoa, että tuolla panostetaan istutuksiin, jolloin ympäristöstä voi tulla todella laadukasta. Ainoa huolenaiheeni Keilaniemen suhteen on, että se jää vaille kunnon lähipalveluita.

Tämäpä juuri ainakin kuvissa näyttää pahalta. Ulkotilat ovat avaria ja autioita. Istutukset voi tietysti hoitaa kuntoon, mutta se ei vielä sinänsä houkuttele ihmisiä tuollaiseen paikkaan juuri muuten kuin lenkille.

Matinkylän suunnitelma muistuttaa aika paljon Leppävaaraa ja Selloa, sillä erotuksella tietysti, että raideliikenteen asema on maan alla. Kummassakin paikassa varmaan noudatetaan tämän hetken suunnittelunormeja jalankulkijoiden ja pyöräilyn suhteen, ja tiheyttäkin on, mutta rakennusten typologia on silti kuin autokaupungista. Jalankulkija harhailee jättiostarin sulkemisajan jälkeen rakennuksen umpinaistä kylkeä kiertäen. Häntä varten on tehty aukio, joka on käytännössä aina tyhjä. Muodollisesti yritystä on, ja suunnittelijat lausuvat aiheesta hyvältä kuulostavia lauseita, mutta käytännön toteutus tuottaa autioita ulkotiloja ja ihmisiä vetävät asiointikohteet ostarin sisällä. Kaupan keskusliikkeetkin tietysti pitävät tästä osaltaan huolen.

Jousenpuiston matala osa näyttikin aika hyvältä, ja myös siltä, että tornien asunnot olisi saanut mahtumaan lähes yhtä mataliin taloihin, jos niitä olisi tehty paikalle enemmän. Sen sijaan metroasema itse näytti omaan silmääni varsin hirveältä, mutta se on tietysti makuasia. Liiketilasuunnitelma kuulosti jälleen kerran siltä, että tulee niin iso keskusliikkeen myymäläloota, että asiakkaita täytyy haalia laajemmalta ja monet heistä tulevat autolla.
 
Nykyisin rakentamisessa tunnutaan suosivan kauppakeskuksia ja isoja automarketteja. Sillä on kyllä omat varjopuolensa. On surullista, että esimerkiksi Saunalahti ei ole vieläkään saanut kaupallisia palveluita, vaikka sinne ensimmäiset kerrostalot ovat ilmestyneet jo useita vuosia sitten ja vaikka siellä onkin jo kohtuullisesti asukkaita. Toivottavasti Suurpelto tulee saamaan palvelunsa hieman nopeammin. Palveluiden keskittäminen voi jättää osan alueista kauas kunnon palveluista, kuten vaikka 'vanhan' Olarin alueen. Jos kuitenkin halutaan keskittää kaupallisia palveluita nykyiseen tapaan niin kyllä ne palvelut on parasta keskittää metroasemien luo. Tietenkin kivijalkakaupat voisivat elävöittää kerrostaloaluetta paremmin. Pahin esimerkki taitaa löytyä Vantaan Pakkalasta. Jumbo on rakennettu pelkästään autoilijoita ajatellen ja on jalankulkijoiden kannalta hankalasti lähestyttävä. Sieltä kuitenkin lähialueiden asukkaat joutuvat palvelunsa hakemaan, kun kivijalkakaupat puuttuvat. Vaikka kuinka rakentaisi umpikortteleita perinteiseen tyyliin harjakattoisinen rapattuine taloineen, ei se kuitenkaan vastaa kantakaupunkia, jos palvelut joutuu hakemaan automarketeista ja peltihalleista.
 
Metron hinta on sellainen, että näin on pakkokin toimia, ja johtaja Louko on tämän todennut ääneenkin useampaan otteeseen. Itseäni harmittaa se, että kaupunkisuunnittelu ei tunnu olevan tässä kohtaa juuri entistä parempaa, vaikka paljon rakennetaan. Vähän joka asemalle on tulossa umpinaista laatikko-ostoskeskusta, torneja, kolhoa ulkotilaa, tai kaikki edellä mainitut yhdesä. Keilaniemen, Matinkylän ja Jousenpuiston suunnitelmat näyttävät kaikki aika hirveiltä, enkä ole Tapiolasta esitetyistä havainnekuvistakaan järin positiivisesti vaikuttunut. Kaupunkia ei edelleenkään rakenneta oikein minnekään.

Kun Sellossa käy, havaitseee, että kaupunkisuunnittelusta ja arkkitehtuurista on luovuttu. On käsittämätöntä, että Espoo tarjoaa kaupunkilaisille sellaisen synkän kanjonin, mikä on Prisman ja Citymarketin välissä. Leppävaaran keskustaa suunniteltaessa on kysytty kauppiailta, mitä he haluavat ja sen jälkeen virkamiehet ja politiikot ovat laittaneet nimet paperiin.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vaikka kuinka rakentaisi umpikortteleita perinteiseen tyyliin harjakattoisinen rapattuine taloineen, ei se kuitenkaan vastaa kantakaupunkia, jos palvelut joutuu hakemaan automarketeista ja peltihalleista.

Juu ei, kun se hehtaarimyymälä pitäisi jättää tekemättä, tai ainakin jakaa rakennus pienempiin volyymeihin ja pakottaa pikkuliikkeisiin sisäänkäynnit myös kadulta. Suomessa kaavoittajilla on vaan ollut hyvät ja luottamukselliset suhteet kaupan keskusliikkeisiin.

En minäkään ole vaatimassa umpikorttelia joka paikkaan. Maailmalla on kyllä kehitelty erilaisia toimivia ratkaisuja, ja on Suomessakin, mutta se mitä rakennetaan, näyttää useimmiten olevan pistetalon joku versio. Mutta se tästä, meni jo ohi aiheesta.
 
Ainoa huolenaiheeni Keilaniemen suhteen on, että se jää vaille kunnon lähipalveluita. Noiden tornitalojen rakentamisen jälkeen tuolla alueella työpaikkoja ja asumista on nykyistä paremmassa suhteessa ja ainakin liikuntapalveluita riittää.

Tuo "ainakin liikuntapalveluita riittää" meni tuossa viestissäni hieman väärään paikkaan. Tarkoituksenani oli kirjoittaa tuo Jousenpuiston kohdalle, jonka pohjoispuolella sijaitsee Tapiolan urheilupuisto.

Valtuusto sanoi:
Korttelialue sijoittuu liikennetunnelin / Keilaniemenpuiston ja Keilaniementien väliselle alueelle. Korttelialueelle mahdollistetaan 4 korkeaa asuintornitaloa pohjois-eteläsuuntaiseen riviin, toimistorakennus ja niiden jalustaksi kaksikerroksinen rakennusosa (aII), jonka kansipinta sijoittuu Keilaniemenpuiston tasoon.

...

Korttelialueen pohjoislaitaan ja Otasolmun reunalle mahdollistetaan 9-kerroksinen toimistorakennus (rakennusoikeus 9 500 k-m²). Liike-, myymälä- ja toimistotilaa voi sijoittua myös asuintorneihin, yhteensä 1 000 k-m² (400 k-m² / rakennus ja kaksikerroksiselle rakennusosalle, Keilaniementien katutasoon liittyen yhteensä 1 600 k-m². Liike- ja myymälätiloja on suunniteltu katutasoon ja mahdollisesti myös johonkin ylimmistä kerroksista pohjoisimpaan torniin.

Metroaseman tilat pintaan nousevine yhteyksineen on määritelty maanalaisessa kaavassa. Tässä on merkitty ohjeellisilla rajauksilla korttelialueella olevat sisäänkäynnit, jotka sijoittuvat asuintornien väliin. Eteläiseltä sisäänkäynniltä on yhteys sekä Keilaniementien tasolle (n.+6.5 m) että Keilaniemenpuiston tasolle (n. +13). Pohjoinen sisäänkäynti on Keilaniementien tasolla. (Näiden lisäksi maanalainen kaava mahdollistaa sisäänkäyntiyhteyksien rakentamisen myös Keilaniementien itäpuolelle.)

Kyllä tuonne siis voi ainakin kaavan mukaan tulla myös myymälätiloja. Siis Keilaniementieltä tornitalot tulevat kaksikerroksiselle jalustalle, johon tulee erilaisia toimintoja. Itärannalta katsottuna tornit ilmeisesti nousevat suoraan puiston tasolta. Itärannan asukkaat saavat kenties kaupallisia palveluita kävelyetäisyydelle samoin kuin metroaseman, liikenteen melu alenee osassa Itärantaa ja lisäksi Itärannan ja tornien väliin jää 'hajurakoa'. Lisäksi ainakin osalta Itärantalaisia merinäköala taitaa säilyä kiitos harvaan rakennettujen tornien. Mielestäni Itärannassa asuvat kyllä hyötyvät tästä rakentamisesta.

Täytyykin huomenna käydä lainaamassa kirjastosta seuraavanlainen kirja: Maisala, Pertti: ESPOO-oma lukunsa - Kaupunkisuunnittelun, kaupunkirakentamisen ja kaavoitushallinnon kehitys vuoteen 2000. Siinä on kerrottu muun muassa Keilaniemeä koskevista suunnitelmista. Seuraava lainaus löytyy pdf:stä Espoon kaupunki, Keilaniemi, Rakentumisen vaiheet, Risto Marila:

Vuonna 1961 tilattiin professori Olli Kiviseltä rakennuskaava asuntorakentamista varten Keilaniemeen. KOP/Otaniemi Oy lupautui maksamaan maanomistajana kaavoituskustannukset. Kivisen kaavaluonnos oli väljä, maastoa myötäilevä. Se jätti alueen keskiosan vapaaksi, rakentamisen keskittyessä eteläpäähän ja pohjoispään lomakylän paikalle. Asuntoalueen myyntiesitteitäkin oli jo painettu, mutta suunnitelmasta luovuttiin, kun omistajan tietoon tuli kaupungin virkamiesten (Matti Itkonen) epävirallisia ajatuksia korkeita toimistorakennuksia sisältävästä ”toimisto-Rivierasta”, siis komea frontti merelle Helsingin suuntaan tämän päivän tyyliin.
 
En nyt muista onko tähän jo vastattu, mutta mites Kampin terminaalin Espooseen menevät bussit? Jos Espooseen menevä bussiliikenne kerta vähenee niin terminaali hiljenee nykyisestä. Onko vapautuvalle kapasiteetille tehty suunnitelmia.
 
Muistan aikoinaan, kun täällä(kin) moni mesosi kuinka metron rakentaminen on raitiotien rakentamiseen verrattuna niin ongelmatonta ja helppoa, kun työ tehdään maan päällä jne... No:
Merituulentie poikki kolmeksi vuodeksi

Jos 15 000 autoa vuorokaudessa vetävä tie laitetaan tuosta noin vain poikki, en ymmärrä, miksi esimerkiksi kävely ja joukkoliikennekatuja on muka niin mahdotonta saada aikaiseksi.
 
Sopii muistaa että remonttiputken loppupäässä on Tapiolan kauppa-alueelle massiivinen parkkipaikkakapasiteetin nosto, eli tässä vain on välttämätön välivaihe matkalla parantamaan autoilutilannetta. Siten väliaikainen haitta on ihan OK.
 
Panu Lehtovuoren ja Lauri Saarisen vieraskynä "Länsimetro vaikuttaa hyvässä ja pahassa" Hesarissa:

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Länsimetro+vaikuttaa+hyvässä+ja+pahassa/a1342927855650

HS sanoi:
Lehtovuori on arkkitehti ja Tampereen teknillisen yliopiston yhdyskuntasuunnittelun teorian professori. Saarinen on Arkkitehtitoimisto Livadyn toimitusjohtaja.

Kirjoituksessa pidetään asemien lyhentämistä isona virheenä. Tämmöinen kannanotto on päässyt Hesarin pääkirjoitussivulle, vaan ei vielä pääkirjoitukseen.
 
Kun kirjoittajien mukaan Länsimetron myötä on "mahdollisuus muuttaa Länsiväylä kaupunkibulevardiksi", miksei Itäväylästä puhuta samoin?

Vastaus: siksi, että jokainen näkee, ettei se ole runsaan autoliikenteen vuoksi mahdollista.
 
Vastaus: siksi, että jokainen näkee, ettei se ole runsaan autoliikenteen vuoksi mahdollista.

Tämä taitaa olla provo, lähempänä totuutta lienee unelma ruuhkattomasta moottoritiestä. Itäväylän liikenne ei ole erityisen runsasta johtuen länsipäädyn tukkoisuudesta. Osa nykyisin metrolla menevistä menisi varmasti autolla, jos Kalasataman päästä pääsisi kätevästi keskustatunneliin ja edelleen eri puolille kaupunkia ilman harrasta jonottamista kaupungin katuverkkoon.

Jos Itäväylä kavennettaisiin ja hidastettaisiin bulevardiksi, nykyinen liikenne mahtuisi sinne ihan hyvin, ihan kuin se mahtuu Teollisuuskadulle ja Pohjoisrantaan. Mutta ei se olisi enää vapaa ja avoin moottoritie, saavutettu etu.
 
Takaisin
Ylös